Elokuun lehdessä aiheina muun muassa:

Latvassa suhisee
Puiden latvukset tuottavat happea ja sitovat hiilidioksidia. Nämä metsän hengityskoneet myös kilpailevat, hukkaavat resurssejaan ja elättävät monia eliölajeja – Tarzania unohtamatta.

Harvojen herkku
Matsutake on japanilaisten suuri herkku, mutta Suomessa se löytyy vain oikukkaaseen lajiin perehtyneiden harrastajien sienikoreista.

Mikä vaivaa nokkosperhosta?
Tuttu perhonen on vähentynyt oudosti. Lähisukulaiset, loiset, sairaudet, ilmastonmuutos – syylliseksi epäiltyjä riittää, mutta vastausta ei tiedetä.

Ojasta allikkoon
Puroilla on monia uhkia ja sen myötä myös suuremmilla vesistöillä. Maataloudessa käytetään satoja eri torjunta-aineita. Uhkaavatko huuhtoutuvat aineet vesieliöitä?

Tatit tutuiksi
Tervetuloa tattikouluun! Nyt riittää, että opit herkkutatit, punikkitatit ja lehmäntatit omaksi tattiporukoikseen. Sen jälkeen voit opetella lajeja, mikä ei ole ihan helppoa asiantuntijallekaan.

Keräilijät
Vuorokausi aikaa ja käytössä kivikaudelta periytyvät pyyntimenetelmät. Lähteekö nälkä?

Kahlaajaretkelle!
Kahlaajille syksy tulee aikaisemmin kuin monille muille linnuille. Rannikon parhaille lintupaikoille kokoontuu loppukesällä jopa satapäisiä kahlaajaparvia.

Veljesten metsäperintö
Paraisten Granvik on hyvä päiväretkikohde. Se on myös korvaamaton alue Varsianis-Suomen metsänsuojelulle.

Järviluonnon puolesta
Heikki Pönkkä tuntee Pohjois-Karjalan suurjärvet läpikotaisin, sillä hän on liikkunut niillä työkseen jo liki 40 vuotta. Pääsimme hänen mukaansa retkelle Liperin Orivedelle.

Kiinnostuitko? Käy hakemassa Suomen Luonto lähimmästä lehtipisteestä tai lue näköislehteä!

luontoSuomen Luonto -lehti