Haltin huippu ja sen sivuhuippu Haldičohkka ovat molemmat Norjan puolella. Suomen korkein kohta, 1323,6 metriä, sijaitsee hieman alempana rajapyykin 303B kohdalla. Sivuhuipun laki on vain kivenheiton päässä Norjan puolella, seitsemän metriä korkeammalla. Myös koko Haltin tunturiryhmän korkein laki, 1361 metriä korkea Ráisduottarháldi, sijaitsee Norjassa noin puolentoista kilometrin päässä rajapyykiltä.

Tavallisin reitti Käsivarren erämaa-alueen perimmäisessä nurkassa sijaitsevalle Haltille mutkittelee Kilpisjärveltä Pihtsusjärvelle, missä Kalottireitiltä haarautuu pisto Haltin rinteessä sijaitsevalle Suomen korkeimmalle kohdalle.

Matalilla puutolpilla merkityn polun viimeiset kilometrit Haltin rinteessä ovat erityisen kivisiä – jalansijoja on syytä katsella! Muuta ei välttämättä näekään, sillä Yliperän säät ovat oikukkaat ja mahtavat näkymät voivat hyvinkin olla matalalla makaavan pilven peitossa.

Jos sää sallii, rinteestä ja laelta voi ihailla laajaa tunturimaata kymmenien kilometrien päähän. Huonon sään varalta ainakin yksi lisäpäivä Haltin nurkille on hyvä varata.

Suomen korkeimmalla kohdalla odottaa rajapyykki 303B, minkä vieressä on kuuluisa Haltin kirja. Kirjaan on kirjoittanut nimensä ja järjestysnumeronsa jo noin 120 000 Haltilla kävijää. Kilpisjärveltä on Haltille 110 kilometrin edestakainen vaellus.

Sarjassa vierailemme vuoden aikana kymmenessä Suomen ääripisteessä. Lisää Haltista voit lukea Suomen Luonnosta 2/2016.

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.