Syksyllä tarkkailin kotipihan mustarastaita, jotka räpistelivät kriikunapuussa melkein käden ulottuvilla. Mietin minne ne menevät talveksi.

Kaikki kriikunat hävisivät rastaiden kupuun, ja lisäksi linnuille oli tarjolla loistava pihlajanmarjasato pitkin pihoja, puutarhoja ja metsiä. Ei ihme, että Birdlifen Tiira-havaintopalveluun tallennettiin vielä joulukuussa hurjia havaintomääriä rastaista. Viivyttelijöitä oli jäänyt Suomeen poikkeuksellisen paljon.

Kun Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) talvilaskentojen tulokset hiljattain valmistuivat, kävi viimeistään selväksi, että tämä talvi on ollut täysin poikkeuksellinen rastaiden suhteen: mustarastaiden talvehtiminen on kyllä yleistynyt pitkin 2000-lukua, mutta vuodenvaihteessa 2014–2015 diagrammin viiva hyppää taivaisiin.

Selittääkö hyvä marjasato ilmiön?

Tuskin kokonaan. Taustalla on mustarastaan yleinen runsastuminen, minkä vuoksi talvehtijoitakin voi jäädä enemmän.

Tärkeä vaikuttava tekijä on myös lämpötila. Mustarastaan päämuutto tapahtuu lokakuussa ja marraskuun alussa. Silloin valtaosa linnuista tekee päätöksen siitä, kannattaako Suomeen jäädä, vai olisiko aika siirtyä etelän lämpöön. Kiinnostavaa onkin, miten syksyn lämpötilat ovat viime vuosina kehittyneet.

Suomen ilmatieteenlaitoksen vanhoja havaintoja voi ladata esimerkiksi Climate Explorer -palvelusta. Poimin sieltä Jokioisen mittausasemalta vuosina 1980–2014 kerätyt marraskuun keskilämpötilat. Kunta sijaitsee Kanta-Hämeessä, keskellä Tampereen, Turun ja Helsingin muodostamaa kolmiota ja on siksi hyvä paikka kertomaan, miten Etelä-Suomen syksyt ovat muuttuneet.

Sekä ilmatieteenlaitoksen että Luomuksen aineisto ovat tieteellisesti täysin päteviä. Yhdistin niiden tiedot ehkä jokseenkin epätieteellisesti Photoshopissa, mutta korrelaatio marraskuun keskilämpötilan ja mustarastaasta tehtyjen talvihavaintojen välillä näyttää selvältä. Mitä lämpimämpi marraskuu on ollut, sitä enemmän Suomeen on jäänyt mustarastaita talveksi. Nimenomaan syksyt ovat lämmenneet. Tammikuut ovat Jokioisissa pysyneet viime ajat ennallaan tai jopa kylmentyneet.

Jos Suomen Luonto olisi vertaisarvioitu tiedelehti, tilastollinen analyysi pitäisi tehdä toisella tavalla. Koska olemme sen sijaan vertaisarvioitu luontolehti, kysyn teiltä, hyvät luontoharrastajat: Mitkä muut tekijät voisivat selittää poikkeuksellisen runsaan mustarastaiden talvehtimisen?

Minun tulkintani on, että viime syksynä tapahtui kaksi asiaa samaan aikaan: oli runsas marjasato ja suhteellisen lämmin syksy. Aina ne eivät osu yhtä hyvin kohdakkain, mutta lämpenemisen trendi on niin selvä, että uusia yhteensattumia tulee tapahtumaan yhä useammin. Mustarastaasta tulee meille yhä runsaslukuisempi talvilintu.

 

Kuva: Luomus / Climate Explorer / Suomen Luonto

Linnutmustarastastalvehtivat linnut