Muoviton maaliskuu vetelee viimeisiä hetkiään, mutta mikään ei estä jatkamasta haastetta vaikka kokonaiseksi muovittomaksi vuodeksi. Muoviton maaliskuu -kampanjalla halutaan kiinnittää huomiota muoviroskan hälyttävään määrään koko maapallolla. Kaatopaikkojen lisäksi muovijätettä päätyy vesistöihin ja maaperään.

Muovijätekeräys vasta yskähtelee käyntiin, joten paras tapa on välttää kertakäyttöisiä muovituotteita. Ja sehän on helppoa: heti tänne kaikki mulle nyt-kulttuurista voi pyrkiä pois ja jättää aluksi kertakäyttömukikahvit ja -pirtelöt ostamatta.
Ja pari vuotta sitten Vuoden turhakkeeksi valitsemaamme muovipussia lienee turha edes mainita. Kestokassi tai kangaskassi on hyvä ottaa aina mukaan kauppakaveriksi. Eri kassivaihtoehtojen ympäristövaikutuksia on tehty myös vertailuja.

S-ruokakaupoissa muovisten pienten hedelmäpussien kulutus laski yli 20 prosenttia vuoden 2017 aikana. Kappalemääränä se on 52 miljoonaa pussia vähemmän. Pusseja ei enää tarjota kassoilla ja heviosastoilla on tarjolla myös uudelleen käytettäviä kestopusseja.
Vuoden 2016 lopulla tehty Kaupan liiton ja kaupparyhmien tekemä muovikassisitoumus velvoittaakin kauppoja välttämään muovijätteen syntymistä ja vähentämään merten roskaantumista.

Ympäristöministeriö asetti tällä viikolla Muovitiekartta-yhteistyöryhmän miettimään ratkaisuja muoveihin liittyviin haasteisiin, jotta Suomi voisi vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia haittoja, tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä ja edistää parempaa tuotesuunnittelua, kiertotalouden innovaatioita sekä vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

Toivottavasti Muovitiekartta valmistuu ripeästi, ja myös tarvittaviin toimiin tartutaan samalla vauhdilla. Ilman tällaisia kansallisia karttoja Maapallon ympärille kertyy pian kelmukerros sinne eksyneestä muovijätteestä.

Lue lisää vinkkejä jätteettömään elämään 29. maaliskuuta ilmestyneestä Suomen Luonnosta.

muovijätemuovitiekarttamuoviton maailmamuoviton maaliskuu