Kuva Suomen metsien nykyisyydestä ja tulevaisuudesta vaikuttaa lohduttomalta. Itä-Suomen yliopiston tutkija Philippe Fayt esitteli torstaina kansainvälisessä luonnonsuojelubiologian suurkokouksessa Jyväskylässä lähes vuosisadan kattavia metsäinventointitilastoja.

Iso osa Suomesta on metsän peitossa. Mutta millaisen metsän? Tuottavan metsämaan osuus Suomessa on kasvanut kolme miljoonaa hehtaaria toisen maailmansodan jälkeen. Tämähän kuulostaa periaatteessa hyvältä, metsä kasvaa. Todellisuus ei kuitenkaan ole lainkaan näin ruusuinen. Vanha metsä häviää etenkin Etelä-Suomen hyvätuottoisilta mailta. Suojelualueet keskittyvät vähätuottoisemmille ja tuottamattomille metsämaille ja eristyvät toisistaan. Puulajisuhteet muuttuvat.

Faytn mukaan Suomen metsissä on vuosien 1924-2013 välillä myllännyt valtava ekologinen mullistus, jolla on suuri merkitys maamme luonnon monimuotoisuuteen.

Vain muutamassa vuosikymmenessä on tapahtunut radikaali muutos metsien puulajisuhteissa, ikärakenteessa ja maaperän hydrologiassa. Nämä kolme elementtiä ovat keskeisiä tekijöitä metsäluonnon monimuotoisuudelle.

Hyvätuottoisilla metsämailla mänty yleistyy ja kuusi saa väistyä. Pohjois-Suomessa mäntyjen peittävyys on kasvanut toisen maailmansodan jälkeen 55 prosentista 75 prosenttiin, ja samaan aikaan kuusen osuus on pudonnut 31 prosentista vain kuuteentoista. Etelässä samankaltainen muutos on tapahtunut 1960-luvulta lähtien. Lehtimetsän määrä puolestaan putosi 17 prosentista vain kahdeksaan jo vuoteen 1984 mennessä. Viime vuosina lehtimetsän osuus on kääntynyt hienoiseen nousuun, mutta näiden lehtimetsien tulee vielä vanheta, jotta niiden ekologinen arvo nousisi.

Pohjois-Suomessa lajirikkaan 120-, 140- tai 160-vuotiaan luonnonmetsän osuus on vain 17, 14 ja kymmenen prosenttia metsämaasta, kun vielä 1920-luvulla vastaavat luvut olivat 55, 45 ja 36 prosenttia.

Fayn esitelmän viesti oli pysäyttävä. Hänen mukaansa jatkuvasti vähenevä ja metsäluonnon monimuotoisuudelle keskeinen aarniometsä tulee nykymenolla suurelta osin häviämään Suomesta tulevan vuosisadan alkuun mennessä, mikäli uusia suojelukeinoja ei oteta käyttöön.

Tietoa on. Kuunteleeko kukaan?