Viiden kilometrin päässä Helsingin keskustassa, meren rannalla, tyrnipensaat notkuvat oranssina. Hermanninrannan ja Kyläsaaren tyrnit ovat nyt parhaimmillaan. Syrjäisellä paikalla kävelee harvakseltaan ulkoilijoita, mutta puskista on kyllä kerätty, eli muutkin ovat huomanneet nämä piilotetut aarteet.

Tyrnin kerääminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä puskat ovat piikkisiä ja marjat tiukassa. Liian tiukassa olevat marjat ovat vielä todennäköisesti raakoja, kypsemmät irtoavat helpommin. Viljeltyä tyrniä poimitaan koneellisesti. Tyrnin hede- ja emikukinnot ovat eri yksilöissä, eli marjoja löytyy vain osasta puista. Marja on oikea superfood, sillä se sisältää suuren määrän C-vitamiinia. Marjaa voi syödä tietysti tuoreeltaan, mutta myös pakastaa ja kuivattaa tai puristaa siitä vaikka mehua.

Kannattaa muutenkin käydä alueella kävelemässä, sillä koko ranta Suvilahdesta Arabianrantaan tullaan rakentamaan ja maisemat muuttuvat tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana valtavasti. Nyt alue on vielä jännittävää ei-kenenkään-maata, jossa voi vaellella ihaillen Vanhankaupunginselälle avautuvia näkymiä Lammassaareen, Viikkiin, Herttoniemeen ja Kulosaareen.  Nähtäväksi jää, miten valtavien tyrnikasvustojen käy.

Aiemmin blogissa kirjoitin tyrnipuskista Arabianrannan ja Hermanninrannan alueella, ja kyselin tutkijalta ovatko pensaat villejä. Lue edellinen postaus täältä >>

tyrni2

Tyrnien kerääminen on kärsivällisyyttä vaativaa hommaa. Kuva: Annakaisa Vänttinen

marjavinkkityrni