Suomen lintulajeista peräti 87 on nyt uhanalaisia. Määrä kasvoi viiden vuoden takaisesta puolitoistakertaiseksi. Joukossa on sellaisia tuttuja lajeja kuin hömötiainen, töyhtötiainen ja räystäspääsky.

Tänään julkaistiin Suomen lintujen ja nisäkkäiden uhanalaisten listat. Nisäkkäissä muutokset olivat vähäisiä ja uhanalaisuus keskimäärin väheni, muun muassa saimaannorppa nousi  äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi.

Luokan nimi kertoo häviämisvaaran asteesta. Äärimmäisen uhanalaisella se on äärimmäisen suuri, erittäin uhanalaisella nimen mukainen ja vaarantuneella lajillakin suuri. Lähes uhanalaisia lajeja nimitetään silmälläpidettäviksi.

Suomen linnuilla  menee arvion mukaan heikosti. Uhanalaisia lintuja on peräti 87 lajia. Viisi vuotta sitten lajeja oli 59, joten määrä puolitoistakertaistui. Vuonna 2000 uhanalaisia lajeja oli 35. Tällä vuosituhannella uhanalaisten lajien luku on siten yli kaksinkertaistunut.

”Se että määrä kasvoi ei ollut yllätys mutta murheellinen asia”, sanoo lintujen uhanalaistyöryhmää vetänyt erikoistutkija Juha Tiainen Luonnonvarakeskuksesta.

Joistakin muutoksia parempaankin on. Metsoa ja teertä ei enää luokitella edes silmälläpidettäviksi, mutta riekko sen sijaan on nyt uhanalainen.

Aivan tuttuja lajeja on nyt uhanalaisina. Tällaisia ovat räystäspääsky, taivaanvuohi, punatulkku, naurulokki, tukkakoskelo ja isokoskelo. Uhanalaisuuden ovat nyt kohdanneet myös metsätiaiset, sillä hömö- ja töyhtötiainen luokiteltiin vaarantuneiksi.

”Hömö- ja töyhtötiaisen kannat ovat huvenneet käsittämättömästi”, sanoo Tiainen.

Uhanalainen linnusta tulee, kun väheneminen on ainakin 30 prosenttia kolmen sukupolven aikana. Syynä metsätiaisten kantojen laskuun pidetään metsäluonnon muutoksia. Sinänsä niiden kannat ovat vielä miljoonan yksilön luokkaa.

riskila_IMG_1675 (kopio)Riskilät pesivät usein yhdyskuntina. Laji on nyt erittäin uhanalainen. Kuva Antti Halkka.

Lintujen ahdinko on nähtävissä kosteikoilla, missä uhanalaisia ovat nyt muun muassa haapana,  punasotka, jouhisorsa ja metsähanhi. Kaikki kolme sotkalajiamme ovat nyt uhanalaisia. Tilanne on heikentynyt myös  merensaaristossa, jossa karikukko, riskilä ja pilkkasiipi päätyivät erittäin uhanalaisiksi ja haahkakin vaarantuneeksi.

”Riistasorsista nyt yhdeksän on uhanalaisia ja yksi silmälläpidettävä kun edellisessä arvioinnissa uhanalaisia oli neljä ja silmälläpidettäviä toiset neljä”, sanoo Tiainen. ”Syynä kaikilla on, että kanta on pudonnut.”

Kosteikkolajeilla uhanalaisuutta aiheuttavat ympäristömuutokset niin pesimä- kuin talvehtimisalueilla. Metsästysverotus saattaa myös olla liian voimakasta etenkin muuttoreitillä ja talvialueilla.

”Metsästys on uhkatekijä myös meillä, mutta metsästyslainsäädäntömme antaa mahdollisuuden rajoittaa metsästystä tai jopa rauhoittaa laji metsästykseltä”, sanoo Tiainen.

”Vesien liiallinen rehevöityminen muuttaa vesilintujen elinympäristöä. Sen seurauksena muun muassa särkikalakannat runsastuvat valtavasti. Ne kilpailevat monien vesilintujen kanssa samasta ravinnosta.”

Myös ilmastonmuutos on yksi uhkatekijä. Linnut näyttävät tuovan viestiä ympäristön yhä kiihtyvästä muutoksesta.

***

Lisäys 16.1.2016 klo 11:30. Luettelo uhanalaisista linnuista (alla).

Suomen uhanalaiset linnut. CR = Criticallly Endangered (äärimmäisen uhanalainen), EN = Endangered (erittäin uhanalainen), VU = Vulnerable (vaarantunut). Lähde: Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 – The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s.

Pikku-uikku EN, Mustakurkku-uikku EN, Metsähanhi VU, Kiljuhanhi CR, Ristisorsa VU, Haapana VU, Jouhisorsa EN, Heinätavi EN, Punasotka EN, Tukkasotka EN, Lapasotka EN, Haahka VU, Pilkkasiipi EN, Tukkakoskelo EN, Isokoskelo VU, Mehiläishaukka EN, Haarahaukka CR, Merikotka VU, Sinisuohaukka VU, Arosuohaukka EN, Niittysuohaukka EN, Hiirihaukka VU, Piekana EN, Kiljukotka CR, Maakotka VU, Tunturihaukka CR, Muuttohaukka VU, Riekko VU, Viiriäinen VU, Pikkuhuitti EN, Liejukana VU, Nokikana EN, Keräkurmitsa VU, Pikkusirri EN, Lapinsirri EN, Merisirri EN, Etelänsuosirri EN, Suokukko CR, Taivaanvuohi VU, Heinäkurppa CR, Mustapyrstökuiri EN, Punajalkaviklo VU, Lampiviklo VU, Rantakurvi CR, Karikukko EN, Vesipääsky VU, Naurulokki VU, Selkälokki EN, Pikkutiira EN, Mustatiira CR, Etelänkiisla EN, Riskilä EN, Turkinkyyhky EN, Turturikyyhky CR, Huuhkaja EN, Tunturipöllö CR, Tervapääsky VU, Kuningaskalastaja CR, Valkoselkätikka VU, Kangaskiuru VU, Tunturikiuru CR, Törmäpääsky VU, Räystäspääsky EN, Lapinkirvinen VU, Sitruunavästäräkki EN, Virtavästäräkki VU, Koskikara VU, Sepelrastas EN, Ruokosirkkalintu EN, Rastaskerttunen VU, Pikkukultarinta VU, Kirjokerttu VU, Lapinuunilintu VU, Viiksitimali VU, Hömötiainen VU, Töyhtötiainen VU, Pähkinänakkeli VU, Pussitiainen EN, Kuhankeittäjä EN, Varpunen VU, Viherpeippo VU,, Vuorihemppo EN, Punatulkku VU, Pulmunen EN, Peltosirkku EN, Kultasirkku CR, Pajusirkku VU

Ruotsiksi lajit ovat

Smådopping EN, Svarhakedopping EN, Sädgås VU, Fjällgås CR, Gravand VU, Bläsand VU, Stjärtand EN, Årta EN, Brunand EN, Vigg EN, Bergand EN, Ejder VU, Svärta EN, Småskrake EN, Storskrake VU, Bivråk EN, Brun glada CR, Havsörn VU, Blå kärrhök VU, Stäpphök EN, Ängshök EN, Ormvråk VU, Fjällvråk EN, Större skrikörn CR, Kungsörn VU, Jaktfalk CR, Pilgrimsfalk VU, Dalripa VU, Vaktel VU, Mindre sumphöna EN, Rorhöna VU, Sothöna EN, Fjällpipare VU, Småsnäppa EN, Mosnäppa EN, Skärsnäppa EN, Sydlig kärrsnäppa EN, Brushane CR, Enkelbeckasin VU, Dubbelbeckasin CR, Rödpov EN, Rödbena VU, Dammsnäppa VU, Tereksnäppa CR, Roskarl EN, Smalnäbbad simsnäppa VU, Skrattmås VU, Silltrut EN, Småtärna EN, Svartärna CR, Sillgrissla EN, Tobisgrissla EN, Turkduva EN, Turturduva CR, Berguv EN, Fjälluggla CR, Tornseglare VU, Kungfiskare CR, Vitryggig hackspett VU, Trädlärka VU, Berglärka CR, Backsvala VU, Hussvala EN, Rödstrupig piplärka VU, Citronärla EN, Forsärla VU, Strömstare VU, Ringtrast EN, Vassångare EN, Trastsångare VU, Stäppsångare VU, Höksångare VU, Nordsångare VU, Skäggmes VU, Talltita VU, Tofsmes VU, Nötväcka VU, Pungmes EN, Sommargylling EN, Gråsparv VU, Grönfink VU,, Vinterhämpling EN, Domherre VU, Snösparv EN, Ortolansparv EN, Gyllensparv CR, Sävsparv VU

Englanniksi lajit ovat:

Little Grebe EN, Horned Grebe EN, Bean Goose VU, Lesser White-fronted Goose  CR, Common Shelduck VU, Eurasian Wigeon VU, Northern Pintail EN, Garganey EN, Common Pochard EN, Tufted Duck EN, Greater Scaup EN, Common Eider VU, Velvet Scoter EN, Red-breasted Merganser EN, Common Merganser VU, European Honey Buzzard EN, Black Kite CR, White-tailed Eagle VU, Northern Harrier VU, Pallid Harrier EN, Montagu’s Harrier EN, Common Buzzard VU, Rough-legged Buzzard EN, Greater Spotted Eagle CR, Golden Eagle VU, Gyrfalcon CR, Peregrine Falcon VU, Willow Ptarmigan VU, Common Quail VU, Little Crake EN, Common Moorhen VU, Eurasian Coot EN, Eurasian Dotterel VU, Little Stint EN, Temminck’s Stint EN, Purple Sandpiper EN, Dunlin (ssp. schinzii) EN, Ruff CR, Common Snipe VU, Great Snipe CR, Black-tailed Godwit EN, Common Redshank VU, Marsh Sandpiper VU, Terek Sandpiper CR, Ruddy Turnstone EN, Red-necked Phalarope VU, Black-headed Gull VU, Lesser Black-backed Gull EN, Little Tern EN, Black Tern CR, Common Murre (Guillemot) EN, Black Guillemot EN, Eurasian Collared Dove EN, European Turtle Dove CR, Eurasian Eagle Owl EN, Snowy Owl CR, Common Swift VU, Common Kingfisher CR, White-backed Woodpecker VU, Woodlark VU, Horned Lark CR, Sand Martin VU, Common House Martin EN, Red-throated Pipit VU, Citrine Wagtail EN, Grey Wagtail VU, White-throated Dipper VU, Ring Ouzel EN, Savi’s Warbler EN, Great Reed Warbler VU, Booted Warbler VU, Barred Warbler VU, Arctic Warbler VU, Bearded Reedling VU, Willow Tit VU, European Crested Tit VU, Eurasian Nuthatch VU, Eurasian Penduline Tit EN, Eurasian Golden Oriole EN, House Sparrow VU, European Greenfinch VU, Twite EN, Eurasian Bullfinch VU, Snow Bunting EN, Ortolan Bunting EN, Yellow-breasted Bunting CR, Common Reed Bunting VU

 

hömötiainennokikanariskilätöyhtötiainenuhanalisuus