Oulujokivarresta Rokuan kautta keskelle Oulujärveä yltävässä valtavan laajassa geopuistossa voi kurkistaa vuosimiljardien taakse, nähdä merkkejä tulivuorista ja muinaisista vuorten poimutuksista sekä tutkia Euroopan unionin vanhinta kallioperää. Myös viimeisimmän jääkauden jäljet ovat hienosti nähtävissä.

Rokua Geopark on Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin Geopark, Unescon suojelema matkailukohde, jonka kantava teema on erityisen edustava geologia.

Rokua Geopark kattaa peräti 1326 neliökilometriä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnissa. Se muodostuu kolmesta osa-alueesta:
Oulujokilaaksosta, Oulujärven läntisestä osasta sekä Rokuanvaarasta. Geoparkissa matkaileva voi geologisten muodostumien lisäksi nauttia monipuolisesta kulttuuri- ja matkailupalvelutarjonnasta.

Rokuanvaara on osa Hailuodosta Ilomantsiin ulottuvaa yli 400-kilometristä harjujaksoa. Sen kasasi jääkauden loppuvaiheessa mannerjään alla kulkenut jäätikköjoki. Maankohoamisen myötä vaara nousi muinaisen Ancylusjärven aalloista noin 10 000 vuotta sitten saareksi keskelle ulappaa.

Maan paljastuttua Rokuanvaaraan pääsivät käsiksi tuulen ja veden kulutusvoimat. Jäljet ovat näkyvissä monin tavoin; alueella on muun muassa Suomen merkittävin paraabelidyynikenttä. Dyynit ovat siellä hevosenkenkämäisiä.
Geoparkin keskuksena toimii Rokuan kansallispuiston opastuskeskus Suppa, missä voi tutustua luontoa ja historiaa esittelevään näyttelyyn ja kahvitella. Patikointireittejä riittää; niitä on yhteensä 57 kilometriä. Myös matkailupalvelut ovat kattavia.

Rokuanvaaran erityispiirteistä, mannerjäätikön vaiheista, syvistä supista ja jäkäläkankaista saa hyvän yleiskuvan esimerkiksi Supasta lähtevällä kahdeksan kilometrin ­Rokuansydän-luontopolulla. Sen jälkeen voi kavuta Pookivaaralle, seudun korkeimmalle laelle. Siellä seisovasta palovartiotornista maisemat avartuvat entisestään.
Vastikään kunnostettuun torniin ei pääse aivan huipulle ilman etukäteisjärjestelyjä, mutta puiden latvojen korkeudelle kuitenkin.

Kainuun meri
Oulujärven aavan Niskanselän ympärillä on paljon mielenkiintoista geologiaa. Saarikohteille voi lähteä esimerkiksi Manamansalon leirintäalueelta, mistä voi vuokrata soutuveneen.

Leirintäalueelle saavutaan soraharjanteella kiemurtelevaa tietä pitkin. Kirkasvetisten ja jyrkkärinteisten suppalampien välissä polveileva harjanne osoittaa tarkasti muinaisen jäätikköjoen kulun.

Koko Geopark-aluetta halkova ydinharju sukeltaa Säräisniemen kärjessä Oulujärveen ja nousee aalloista vastarannalla Teeriniemessä. Niemen kärjessä ydinharjun pyöristyneistä kivistä ja sorasta muodostunut rakenne näkyy erityisen selvästi. Muualla ydinharju on muinaiseen jäätikköjokisuistoon kerrostuneiden hiekkakenttien peittämä.
Aaltojen kuluttamiin korkeisiin eroosiotörmiin ja muihin Manamansalon maastomuotoihin voi tutustua laajan polkuverkoston avulla. Mahtavimmat eroosiotörmät, joiden korkeus on jopa 30 metriä, löytyvät Manamansalon itärannalla sijaitsevalta Paljakantörmältä.

Oulujärven saarikohteista merkittävin on neljä kilometriä leveä Kuosto. Rokuan harjujakson rinnakkaisharjuun kuuluvalla saarella voi eroosiotörmien lisäksi tutustua EU:n vanhimpaan manner­alueeseen, 2700–2600 miljoonaa vuotta sitten kiteytyneeseen ja kauniisti poimuttuneeseen gneissikallioon.

Kuoston harjusaari kerrostui noin 10 700 vuotta sitten tunnelissa virranneen jäätikköjoen sivuhaaraan.

Kallioperäkohteisiin voi tutustua ilman venettäkin; esimerkiksi Säräisniemen kirkon kivijalassa on käytetty samaa gneissiä. Manamansaloon on lisäksi tulossa uusi gneissikalliokohde.

Saaren hiekkarannat ja kuivanakin kesänä makoisat mustikat houkuttelevat marjastajia ja muita vesillä liikkujia. Kuostonsaaren molemmissa päissä on laavu, joita yhdistää polku.

Manamansalon pohjoispuolella on useita geologiakohteita kuten Väätäjänniemen pegmatiittisiirtolohkare, jossa kiven muodostaneet mineraalit, maasälpä ja kvartsi, ovat hyvin nähtävissä.
Siirtolohkareelle on tieltä vain lyhyt pitkospuupolku.

Helposti saavutettavia ovat myös Jaalanganlahden itärannan kohteet, joissa voi tutustua jääkauden jälkeensä jättämiin drumliineihin ja kumpumoreeneihin.

Suokohteita edustaa Manamansalon eteläpuolella sijaitseva, erinomaisena lintusuonakin tunnettu Rumalan–Kuvajan soidensuojelualue. Se on yksi Suomen parhaista kaakkurin pesimäsoista. Vaikeakulkuiseen hyllyvään maastoon on helpointa tutustua rimpisuon reunalla seisovasta lintutornista. Eväitä voi nauttia läheisellä Iso-Salmen laavulla.

Kulttuurimaisemien Oulujoki

Oulujokilaaksossa kohteet ovat pienialaisia, ja niitä ehtii tutkia samana päivänä useampiakin. Kiinnostaisiko
esimerkiksi Kieksin konglomeraatti – 1200 miljoonaa vuotta sitten muinaisen meren suistoon kerrostunut sorasta kiteytynyt kivilaji? Mielenkiintoinen on lisäksi paikka, missä Muhosjoki on mutkitellut ja vesi on uurtanut uomansa syvälle entisen jokisuiston pehmeään maahan.

Utajärvellä kannattaa poiketa Geologisen tutkimuskeskuksen suunnittelemaan kivipuistoon. Siellä voi tutustua kallioperämme syntyyn ja kehitykseen todella pitkin harppauksin: jokainen askel 90 metriä pitkällä reitillä vastaa 25 miljoonaa vuotta.

Kivipuisto sijaitsee leipomon pihalla, ja kierroksen päätteeksi saattaa leipomon kahvilassa nauttia teemaan sopivan Graniittileivoksen.

Myös kulttuuritarjontaa on runsaasti. Muhoksella on muun muassa taidegallerioita ja Suomen vanhin käytössä oleva puukirkko. Rakennushistoriasta kiinnostuneelle on tarjolla Lamminahon perinnetila Vaalassa. Sen alkuperäisessä asussaan olevat aitat ovat 1700-luvulta ja päärakennuskin 1800-luvun alusta.

Pitemmälle vaellukselle mielivä voi suunnata Rokualta Oulujokilaaksoa pitkin Ouluun kulkevalle Tervareitille. Reitillä voi aistia tervaveneiden ja uittojen mennyttä tunnelmaa, mutta konkreettisia tutustumiskohteita ovat sotien jälkeen rakennetut, arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat voimalaitokset. Varsinaisesta eräreitistä ei ole kyse, vaan reitillä vaihtelevat Oulujokilaakson metsäisemmät taipaleet.

www.rokuageopark.fi
www.gtk.fi

 

Artikkeli on julkaistu Suomen Luonto -lehdessä 7/2013. Rokuanvaara valittiin Vuoden retkikohteeksi 2018.

 

Syvyydenkaivo on Suomen suurimpia suppia. Se on 50 metriä syvä ja yli 300 metriä pitkä. Rokuan supat syntyivät mannerjäätikön sulamisen jälkeen tuhannen vuoden kuluessa, kun harjuhiekkaan hautautuneet jäälohkareet vähitellen sulivat.

geopuistoRetkivinkkirokuaVuoden retkikohde