Näimme viime kesänä kurkien uivan, kun ne olivat viemässä poikasiaan mökkisaarestamme mantereen puolelle. Vettä on järvessä niin paljon, että jalat eivät ainakaan ylettyneet pohjaan. Miten ne kykenevät uimaan, kun niillä ei ole uintiin tarkoitettuja räpylöitä?

 

Kurkien pesintää ja poikueita seuraavat tutkijat ovat tehneet samanlaisia havaintoja. Etenkin kurjen poikaset, jotka ovat untuvikkoina kovin pieniä ja lyhytjalkaisiakin, joutuvat uimaan hyvinkin usein. Uivia kurkia pääsee näkemään harvoin, sillä ne väistävät ihmistä ja pyrkivät pysymään piilossa. Kysyjän havainto on sattunut, kun kurjet ovat tunteneet poikasensa uhatuiksi ihmisten tullessa saareen ja samalla liian lähelle, eikä niillä ole ollut muuta keinoa kuin uida pois.

Kurkitutkija ja luontoyrittäjä Jouko Alhainen vahvistaa, että myös aikuiset kurjet uivat mielellään. Pesät sijaitsevat usein paikoissa, joihin emot pääsevät vain uimalla – oiva keino suojautua munarosvolta. Kurjet uivat usein etenkin silloin, kun siipisulkien sulkasato on meneillään ja lentotaito on kadonnut tai alentunut. Kurjet osaavat säädellä uintisyvyyttänsä ja uida lähes näkymättömissä nokka juuri ja juuri veden pinnalla.

Uimataito sinänsä ei voi olla räpylöistä kiinni. Räpylät helpottavat vesilintujen vauhdin ylläpitämistä. Me ihmisetkin uimme ilman räpylöitä ja uimaräpylöiden kanssa kovaa vauhtia. Mutta kurkien uintivauhti on ilman räpylöitäkin hämmästyttävän kova, kertoo Alhainen.

kurki