Joutsenet ovat hanhien ja kurkien ohella ainoat lintumme, jotka palaavat talvialueiltaan edellisvuotisten poikastensa kanssa. Ne ovat lintumaailman kummajaisia myös siksi, että koiras ja naaras pesivät yhdessä vuodesta toiseen, kunnes kuolema erottaa puolisot toisistaan. Viimekesäiset poikaset ovat vielä harmaita ja kokoontuvat omiksi parvikseen suojaisille meren- ja järvenlahdille, kun niiden emot siirtyvät elämänikäisille pesäpaikoilleen.

Keväisin pesimävesiltä kaikuu kova metakka, kun reviirinomistajat karkottavat liian lähelle tunkeutuvia uudispareja loitommalle. Vapun jälkeen kailotus lakkaa, sillä reviirinrajat on käyty ja emot piileskelevät nyt pesiensä luona. Vielä kesä-heinäkuunkin laulujoutsenet piilottelevat poikasiaan vesikasvustojen kätköissä, mutta elokuulta alkaen joutsenia näkee jälleen useammin. Poikaset oppivat lentämään vasta syyskuussa. Perheet kokoontuvat yhä isommiksi laumoiksi ja siirtyvät järvien jäädyttyä merenlahdille ja sieltä etelämmäs sitä mukaa kuin merikin jäätyy. Pariskuntia ja pikku ryhmiä talvehtii sisämaan sulina pysyvillä virroilla.

Laulujoutsen
Cygnus cygnus
Sångsvan
Whooper Swan
Laululuik

Kun ensimmäiset sulapaikat avautuvat, laulujoutsenet alkavat saapua Suomeen ja toitottavat kevään riemua upeilla trumpettiäänillään. Viime vuosina laulujoutsenia on kerääntynyt myös viljelysmaille, mikä takavuosina ei ollut tapana. Etelämpänä Euroopassa, esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa, tämä on ollut tavallista.

Maaliskuun 11 päivään mennessä laulujoutsenia oli saapunut Suomeen jo useita tuhansia. Havaintoja oli koko maasta ja pohjoisimmat joutsenet olivat ehtineet jo Inariin. Laulujoutsenia pesii maassamme noin 6000 paria.

Laulujoutsen on lintujärjestö Birdlife Suomen vuoden 2014 lintu.


kevätlaulujoutsenlinnun ääniluonnonääni

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.