Kyyn ja rantakäärme ovat erilaisia käärmeitä. Ulkonäössäkin erot ovat tavallisesti selvät. Mustia yksilöitä pitää katselle hetken pitempään tunnistuksen varmistamiseksi.

Rantakäärme on harvinaistuva ja rauhoitettu kokonaan. Kyyt vähenevät yhtä lailla rakentamisen, liikenteen ja vainon vuoksi. Monessa Länsi-Euroopan maassa kyy on rauhoitettu. Esimerkiksi Englannissa kyitä siirretään pois rakentamisen alle jääviltä alueilta. Suomessa käärmekulttuuri on muuttumassa, mutta vielä kyyt ja samalla rantakäärmeet sekä vaskitsat tapetaan liian usein ja surutta pihoilta ja muualtakin.

Musta kyy. Kuva: Antti Koli

Kyy

Kyyn tunnistaa useimmiten sahakuvioisesta selästä. Väri painottuu ruskeaan tai harmaaseen. Osa on kokonaan mustia. Kyyn silmäterä on kapea, jopa viivamainen soikio. Pää on aavistuksen kulmikas, siinä on muutama suuri kilpi ja lisäksi paljon pieniä. Häntä on lyhyt. Kyy on tukevahko heti synnyttyään ja paksunee kasvaessaan. Kyy on harvoin yli 70 cm pitkä, 60 cm on jo iso kyyksi.

Kyyn väritys vaihtelee. Keväällä, paritteluaikaan värit ovat kirkkaimmillaan. Naarat ovat ruskeita, koiraat sinertäviä tai hopean sävyisiä. Edellä mainittujen lisäksi kyyssä saattaa näkyä vihertäviä tai punertavia sävyjä. Mustia on molemmissa sukupuolissa. Niiden osuus vaihtelee. Saarissa, pohjoisessa tai korkealla meren pinnasta osuus on yleensä suurempi kuin tavallisissa olosuhteissa.

Alle kolmivuotiaat ovat useimmiten, muttei aina ruskeita. Kyynaaraan häntä on lyhyempi kuin koiraalla, muutama kyy on kuitenkin nähtävä ennen kuin hännän perusteella osaa sanoa sukupuolen.

Kyy liikkuu rauhallisesti ja pakenee vasta kun ihminen on liian lähellä. Kiusatuksi joutuneet yksilöt pakenevat kyllä heti ihmisen havaitessaan. Toisinaan kyy luottaa suojapaikkaansa esim. heinikossa eikä pakene ollenkaan.

Rantakäärme. Kuva: Antti Koli

Rantakäärme

Rantakäärmeellä on useimmiten keltaiset, oranssit tai valkeat laikut niskassa. Kehon väri on Suomessa tasainen, sävyltään harmaasta mustaan. Joskus iho on pilkullinen. Silmäterä on pyöreä. Pään muoto on ennemmin soikio kuin kulmikas, siinä on etenkin silmien takana suuria kilpiä. Pieniä kilpiä ei ole rantakäärmeen päänlaella.

Sen häntä on pitkä eli kapenee hitaasti. Keho on hoikka pienillä ja keskikokoisilla, vasta selvästi kyytä pitemmät rantakäärmeet ovat paksuja. Rantakäärme on helposti 60-80 cm, metriset eivät ole aivan harvinaisia. Rantakäärme liikkuu vikkelästi ja pakenee ihmistä herkästi. Pakenevasta käärmeestä kehon paksuus ja hännän muoto sopivat tunnistukseen.

Kangaskäärme

Kangaskäärme on Ahvenanmaan harvinaisuus. Se on rusehtava, silmien lähellä on musta ohjasjuova ja silmäterä on pyöreä. Vaskitsa (siis se lisko) on vaskenvärinen, kömpelö, pienipäinen ja – suinen.

Käärmeet väistyvät tömistelyä

Ne eivät pure kumisaappaan läpi eivätkä jää huomaamatta tarkkaavaiselta luonnonystävältä. Käärmeiden katselussa vaaditaan ahkeruutta olinpaikkojen löytämisessä sekä hiljaista liikkumista peltojen laidoilla, ojan pientareilla, kivikkoisilla rannoilla tai suolammilla.

Jos kyy puree

Kyyn purtua pitää olla rauhallinen, soittaa 112 ja nielaista kyytabletti. Jos kyy ei säiky ihmisalueelta itsestään, sen voi kepin tahi haravan kanssa laittaa ämpäriin ja viedä muutaman kilometrin päähän metsään. Kyiden kanssa ei voi leikkiä, hädissään ja uhattuina ne purevat nopeasti.

 

kangaskäärmekyykäärmerantakäärme