Linturetkeilijä toki törmää myös nisäkkäisiin. “Isohirvi” liikkui kiehtovana jättinä neanderilaisten tarinoissa maailmankuulun suomalaisen paleontologin Björn Kurténin fiktiivis-tieteellisissä romaaneissa ja novelleissa. Kurtén julkaisi tutkimuksensa viime vuosituhannen lopulla. Kirjoissa esitetään hienosti romaanin muodossa mielenkiintoisia vaihtoehtoisia tieteellisiä teorioita eri nisäkkäistä ja mm. ihmisen kehityksestä. Kurtén eläytyy syvällisesti ja kauniisti kuvaamansa aikaan ja hän on tehnyt loistavia oivalluksia. Näistä kirjoista saisi julkaista uusia painoksia. Antikvariaateista kannattaa kysellä! Ruotsiksi ja suomeksi.

Isohirveä ei harmiksi enää ole. Mutta on isokauris, muita pohjoisen kauriita oleellisesti suurempi komeine sarvineen. Eläimen vanhastaan käytetty nimi oli saksanhirvi, tuttu mm. vanhoista seinäryijyistä, mutta kauriisiin kuuluvana se on saanut uuden ja osuvan nimen: isokauris.

Skotlannin Ylämaalla, karulla luoteisrannikolla, törmäsin kunnon kaurislaumaan. Isokauriit liikkuivat kuin isot porot tokkana puuttomassa nummirinteessä, kuitenkin runsaitten sateittenkin ansiosta rehevämmässä kuin kotoiset tunturipeurat, porot. Yhdeksän isokaurista osui kerralla kohdalle.

Isokauriit muodostivat yhdeksän jäsenen lauman, joista kahdeksan mahtui samaan kuvaan.

 
Yleensä isokauriit puolustavat ankarasti reviiriään, mutta viikko Juhannuksen jälkeen kaikki yhdeksän mahtuivat samaan laumaan. Vähän kuitenkin kokeiltiin sarviakin. Juhlallisen kauniita eläimiä! Meitä lähinnä isokauriita tapaa mm. Viron saarilla ja tietysti Keski-Euroopassa. Hauska törmätä tähän lajiin linturetkellä spontaanisti!

Samoilla nummilla, myös Skotlannin saarilla, elelee nummiriekko. Aiemmin sitä pidettiin riekon alalajina, mutta nyttemmin se on sijoitettu systematiikan lokeroissa omaksi lajikseen.

Nummiriekko Skotlannin luoteisrannikon Handa Islandilla 12.7.2012.

isohirviisokaurislinturetkellänummiriekkoSkotlanti