Mäyrät ovat sosiaalisia eläimiä. Monissa maissa ne elävät pieninä pysyvinä yhteiskuntina, mutta tällaista käyttäytymistä ei ole havaittu Suomessa – mahdollisesti osittain metsästyksen vuoksi. Aivan erakoiksi mäyrät eivät kuitenkaan ole ryhtyneet. Tämä on havaittavissa etenkin niiden talvehtimisesta.

Mäyrät nukkuvat talviunta, ja tyypillisesti samassa pesässä talvehtii sopuisasti useampi mäyrä yhtä aikaa. Talvipesän rakennus voi olla monivuotinen prosessi, ja joskus pesä siirtyy jopa sukupolvelta toiselle. Mäyrät ovat myös tehokkaita hyödyntämään toisten mäyrien, kettujen ja supikoirien hylkäämiä pesiä. Uusien mäyräpolvien jatkaessa vanhoja käytäviä ja lepopaikkoja luolasto voi kasvaa suureksikin.

Mäyrien vieraanvaraisuus ei ulotu vain oman lajin edustajiin, vaan niiden linnakkeissa talvehtii toisinaan myös supikoiria. Tällöin leposijat jaetaan tavallisesti niin, että mäyrät nukkuvat alakerrassa ja supikoirat yläkerrassa.

Onnistuneiden talviunien kannalta on tärkeää, että pesä pysyy kuivana myös leutoina talvipäivinä ja kosteina ajanjaksoina. Vesivahingon sattuessa eläinten on muutettava, ja uuden pesäpaikan etsiminen vie runsaasti arvokasta vararavintoa. Tämän takia mäyrien on pidettävä pesänsä hyvässä kunnossa. Syksyisin ne tekevätkin tuleviin talvipesiinsä vuosihuollon. Mäyrät siivoavat vanhat käytävät ja leposijat, kaivelevat tarvittaessa uusia ja vaihtavat lepopaikkojensa kuivikkeiksi uudet pehkut ja sammalet.

Kuvitus: Tom Björklund
Mäyrä voi tulla talvipesän suuaukolle haistelemaan talven vaiheita. Kuvitus: Tom Björklund.

Samoin kuin karhut, jotkut mäyrät kätkevät pesänsä huolellisesti, kun toiset ovat suurpiirteisempiä. Syksyisin pesän voi joskus löytää seuraamalla pehkujenvaihdossa pudonnutta sammalvanaa, mutta usein pesän edusta on siivottu huomaamattomaksi.

Mäyrä painuu talviunille, kun se on saanut kerättyä riittävästi vararavintoa, samoihin aikoihin kun pysyvät yöpakkaset alkavat. Talviunille mennessään se voi painaa jopa tuplasti enemmän kuin keväällä herätessään.

Mäyrän talviuni on kevyempää kuin karhun. Leutoina päivinä se voi nousta pesäaukolle nuuskimaan ja vähän tassutellakin pesän ympäristössä.

Karvanaamojen talvi -juttu julkaistiin alun perin Suomen Luonnossa 10/2013.

Karvanaamojen talvimäyrätalvehtiminen