Metsäretken jälkeen saan poimia tukastani ja vaatteistani hirvikärpäsiä. Kissani kulkevat myös metsässä, mutta en ole koskaan nähnyt niissä hirvikärpäsiä. Miten hirvikärpänen löytää kohteensa?

Hirvikärpäset valitsevat isäntäeläimensä näön perusteella. Ne ovat oksilla ja lehdillä vahdissa, ja kun sopivan kokoinen ja näköinen eläin liikkuu, ne lennähtävät sen turkkiin. Ihminen kelpaa, koska on riittävän iso ja edestä päin jopa hiukan hirven näköinen.

Hirvieläimistä kelpaavat metsäkauris, ja valkohäntäkauriistakin on löydetty hirvikärpäsiä. Itsekin huomasin viime syksynä, että hirvikärpäsiä alkoi olla mökin pihalla, missä ei liiku hirviä mutta kylläkin valkohäntiä. Samoin koirat kelpaavat, kenties parhaiten suurimmat, mutta määrät jäävät yksittäisiin. Hirvessähän otuksia on pahimmillaan 10 000–20 000.

On kovasti pelätty hirvikärpäsen siirtymistä suurin parvin poroihin pilaamaan Lapin loppukesän retkeilyä, joka on räkän jälkeen muuten helpottavan raikasta ja puhdasta. Näyttää siltä, että pahimmat painajaiset eivät toteudu, vaan poron turkki on liian tiivistä hirvikärpäselle. Hirvikärpäsiä on kyllä jonkin verran poroissa poronhoitoalueen eteläosissa.

Metsäpeuroissa niitä voi olla huomattaviakin määriä, eniten isoissa hirvaissa. Hirvikärpäset tekevät porontaljaan karvattomia ja verestäviä kohtia, millä on taloudellista merkitystä.
Haastattelemani eläinlääkärit eivät tienneet hirvikärpäsiä tavatun kissasta. Kissa saattaa kulkea liian matalalla laukaistakseen hirvikärpäsen hyökkäyksen, mutta saattaa myös olla, että kissan aluskarva on liian tiivistä hirvikärpäselle.

hirvikärpänen