Suomessa käytetään arviolta 300 miljoonaa kevyttä muovista kantokassia, siis muovikassia, vuosittain. Tähän lukuun eivät sisälly ohuet hedelmäpussit, joita on kauppojen kassoilla tarjottu myös pakasteiden suojapusseiksi. Niitä Suomessa kulutetaan arviolta 900 miljoonaa kappaletta vuosittain.
Olisiko näissä hurjissa luvuissa hieman vähentämisen varaa? Sitä mieltä olimme me Suomen Luonnon toimituksessa, kun valitsimme jo 17. kerran Vuoden turhaketta. Muovikassi valikoitui voittajaksi yli 500 hyvin perustellun ehdokkaan joukosta.

”Muovikassi ei ole ekologinen vaihtoehto kauppatavaroiden kantamiseen. Miksi ihmiset eivät käytä kestokassia tai koppaa? Luonto kiittäisi”, perusteli turhake-ehdotustaan Kirsi Mäkinen. Myös muovikassia ehdottanut Tina Lönngren haluaisi pusseista kokonaan eroon: ”Muovikassit ja -pussit pois kaupoista, koska niistä on päässyt kehittymään kestoturhakkeita.”

Kaupan liitto teki lokakuun lopussa ympäristöministeriön kanssa Green deal -muovikassisopimuksen, jonka tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä muovikassien kulutus on enintään 40 kappaletta henkeä kohden, kun se nyt on noin 55 kappaletta henkeä kohden vuodessa. Vapaaehtoisen sopimisen myötä asiasta ei tarvitse laatia erillistä lakia.
Muovikassisopimuksen taustalla on EU:n pakkausjätedirektiivi, jonka asettama maksimi on 40 muovikassin kulutus henkeä kohden vuodessa. Sopimuksen piiriin eivät kuitenkaan kuulu ohuet hedelmäpussit.
Suomi on Euroopan mittakaavassa maltillinen muovipussin kuluttajakansa, sillä esimerkiksi Virossa pusseja kulutetaan 400 kappaletta henkeä kohden vuosittain. Valtaosa Suomessa kulutetuista kasseista on valmistettu kotimaassa ja niistä yli puolet on kierrätysmuovia.

Muovipussi säilyy meressä jopa 30 vuotta

Muoviroskaa päätyy myös meillä Suomessa paljon luontoon. Peräti 56 prosenttia Itämeren meriroskasta on muovia. Suomen rannikolla tehdyissä tutkimuksissa muovipussit ovat viidenneksi yleisin roskatyyppi. Yleisimmät ovat tunnistamattomat muovinkappaleet, joissa voi olla myös muovipussin osia.
”Muovipussi säilyy meriympäristössä 20–30 vuotta”, sanoo erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta. Hän on ollut laatimassa ympäristöministeriön raporttia Tarkoituksenmukaiset toimet kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi.

”Parhaat tavat suitsia muovikassien käyttöä ovat vapaaehtoinen sopimus, kuten Kaupan liitto ja ympäristöministeriö ovat nyt tehneet, sekä muovikas­sien täysmaksullisuus.”
Kassien vähennykseen tähtäävässä Muovikassisopimuksessa oli allekirjoitushetkellä mukana vain viisi suurta yritystä: Kesko, Lidl, SOK, Stockmann sekä Tokmanni. Erikoiskauppa puuttuu siitä vielä toistaiseksi kokonaan.
Yritys voi itse päättää, miten kasseja vähennetään, mutta toimiin tulee sisältyä asiakkaiden neuvonta ja valistus, kassien maksullisuus sekä ohuiden muovikassien ilmaisen jakelun lopettaminen. Mutta riittävätkö nämäkään toimet pelastamaan meitä muoviroskalta?
”Pääasia, että tehdään jotain”, Salmenperä sanoo. ”Yleensä asioita aletaan säädellä, kun ollaan jo ongelmissa.”
Koko maapalloa ajatellen ollaan kyllä ongelmissa. Meriin päätyy joka vuosi 6­–8 miljoonaa tonnia muovijätettä vuosittain. Ennestään merivesissä lilluu arviolta 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa, ja peräti 70 prosenttia muoviroskasta vajoaa pohjaan. Kohta voimme siis alkaa puhua muovipallosta.

Merien ja rannikoiden roskaantumista on tutkittu melko paljon. Hälyttävä tieto mikromuovin kulkeutumisesta eri ympäristöihin sekä ravintoketjuihin on tehnyt siitä nyt kuuman tutkimusaiheen.
”Selvityksiä pitäisi tehdä myös metsien, puistojen, järvien sekä kaupunkiluonnon roskaantumisesta”, Salmenperä muistuttaa.
Jotain on jo tekeilläkin. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto tutkii parhaillaan Kuopion Kallavedellä mikromuovipitoisuuksia.

Takeaway on tämän päivän kulttuuria
Rannikkovesissämme lilluu muovikassien lisäksi muovinkappaleita, pullonkorkkeja, lasia ja keramiikkaa. Yksistään tupakantumppeja on laskettu 10 metrillä rantaviivaa olevan 300 kappaletta. Mitä nämä jäljet kertovat?
”Ensinnäkin ne kertovat siitä take-away-kulttuurista, jossa elämme. Eväsroskaa on paljon, mutta toki myös rakennusjätettä. Tietyssä määrin se kertoo myös välinpitämättömyydestä. Voidaan myös kysyä, ovatko roska-astiat esimerkiksi julkisilla rannoilla riittäviä ja asianmukaisia?” Salmenperä pohtii.
Hän arvelee, että neuvomalla ja valistamalla ihmisten käytöstä ja asenteita voidaan ohjata parempaan suuntaan.
Muovikassien täyskielto ei varmasti tule kysymykseen jätehuoltojärjestelmämme takia ainakaan lähivuosina, mutta vakava kestokassisuositus voisi olla paikallaan.

”Minulla on tällainen Marimekon kangaskassi ostoskassina”, sanoo Salmenperä ja kaivaa repustaan kauniin ruusukuvioisen kassin.
No, minulla taas on kaksi vanhaa muovikassia laukussani, jotka kaivan esille kassalle tullessani. Tosin täytyy tunnustaa, että aika usein – syystä tai toisesta – ne unohtuvat kotiin, mutta kai tämänkin asian voisi oppia muistamaan.
”Ostamme muovikasseja kaupasta ja rahaa menee. Ne olisi äärettömän helppo korvata paperi- tai kangaskassilla”, ohjeistaa Minna Lustig omassa turhakeperustelussaan ja on täysin oikeassa.

Uusavuttomat kokkaajat kiittävät

Muovikassin lisäksi turhake-ehdokaslista pullisteli jälleen toinen toistaan oudompia arjen helpottajia. Kärkijoukkoon Suomen Luonnon toimituksen tekemissä valinnoissa pääsivät esimerkiksi Yo Yo itserullautuva joogamatto, valojoulutähden ripustusnarun suoristin, Lotus Soft Embo Season Scent -vessapaperi kausittain vaihtuvalla tuoksulla, Lotus Fresh kostea ja hajustettu wc-paperi, huulten suurennusgeeli, höyryteltta sekä babybod-sikiön musiikkisoitin.

Ehdotuksissa nousi jälleen esille yhä suureneva valmiiksi keitettyjen, kuorittujen ja pilkottujen tuotteiden joukko. Uutuuksia listalla ovat esimerkiksi valmiiksi kuorittu appelsiini tai banaani muovipakkauksessa, Apetit Tuorekset valmiiksi viipaloidut kasvikset, sitruunankuoriraaste muovipakkauksessa sekä valmiiksi keitetty kananmunanvalkuainen.
Kokin täytyy muistaa tietenkin lajitella biojätteet, mutta nykyään myös muovit omaan jakeeseensa. Suomessa aloitettiin tämän vuoden alussa muovinkeräys 500 keräysastialla. Niihin voi viedä elintarvikkeiden muovipakkausten lisäksi tarpeettomat muovikassitkin, kun siirtyy kestokassi-ihmiseksi.

Vähennä muovikassien käyttöä
* Käytä kestokassia aina, kun voit.
* Älä heitä muovikassia luontoon.
* Käytä muovikassia moneen kertaan ja kierrätä tai käytä jätepussina.
* Suosi kierrätysmateriaalista valmistettua muovikassia.
* Ympäristövaikutusten kannalta tärkeää on myös muovikassinsisältö eli ostokset.

Lue lisää:
kassi-info.fi, rinkiin.fi, www.plasticbagfreeday.org, www.breakthebaghabit.org.uk.

Tutustu raporttiin Tarkoituksenmukaiset toimet kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi.

Ehdota turhaketta ensi vuodelle osoitteessa www.suomenluonto.fi/kilpailut/vuoden-turhake/ tai postitse Suomen Luonto / Turhake, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki.

Katso lista kaikista tämän vuoden turhake-ehdokkaista.

Lataa korkearesoluutiokuva Vuoden turhakkeesta täältä. (Kuva: Suomen Luonto)

muovikassiTurhakeVuoden turhake 2016