Mustaherukkaa tavataan sekä luonnossa että istutettuna puutarhoissa. Luonnonpensaita on varsinkin Etelä-Suomessa. Nykypäivänä suurin osa luonnon herukoista on kuitenkin karkureita herukkaviljelmiltä.

Mustaherukka on ravintoarvoiltaan paras herukoista, vaikka valko-, puna- ja viherherukat ovat nekin hyviä vitamiinipommeja. Mustaherukassa on enemmän solujen kasvua edistävää C-vitamiinia kuin esimerkiksi appelsiinissa. Jo 50 grammaa riittää päivän C-vitamiinitarpeen täyttämiseksi.

Mustaherukassa on lisäksi paljon E-vitamiinia, jopa enemmän kuin mustikassa. Mustaherukkan vaikutusta atooppisen ihottuman vähenemiseen sekä silmäsairauksien, kuten harmaakaihin vaurioiden vähentämiseen on tutkittu.

Mustaherukan siemenissä on gammalinoleenihappoa, joka on elimistölle tärkeä Omega-6-rasvahappo. Marjoissa on myös flavonoideja, jotka vahvistavat suonia.

Mustaherukka sopii hyvin pakastamiseen. Mustaherukkaa kannattaa syödä talvella ja pienikin määrä riittää antamaan piristävän vitamiiniannoksen. Pakastettaessa mustaherukan ravintoaineet säilyvät hyvin, joskin C-vitamiinista osa katoaa. Herukkaa voi laittaa esimerkiksi aamupalajugurtin sekaan tai tehdä herkullista smoothieta.

Mustaherukan voimakastuoksuisia lehtiä on käytetty kautta aikojen salaateissa, teessä ja mehuissa. Lehdet toimivat kehon nesteenpoistajana. Vanha kansa on käyttänyt lehtiä myös flunssalääkkeenä.

hyvinvointia luonnostamustaherukkasyksyn sato