Joka talvi meille lehahtaa lähinnä Ruotsin ja Norjan tuntureilta tuhansittain koskikaroja. Jos talvi on ankara linnut pakkaantuvat harvoille vapaana pysyville virtapaikoille, leutoina talvina koskikaroilla on varaa valita saalistuspaikkansa.

Koskikara sukeltaa ravintonsa vesistön pohjalta. Siinä puuhassa linnun yleisimmin näkeekin valkoisine kaulalappuineen. Siellä se niiailee jään reunalla tai kivellä, sukeltaa päistikkaa veteen ja ponnahtaa takaisin kuin ammuttuna.

Pian karoilla alkavat soidinmenot. Pieni osa koskikaroista jää meillekin pesimään, mutta suurin osa suuntaa nokkansa kohti luodetta.

Miten koskikaroja rengastetaan ja mitä linnun elämästä tiedetään? Lue lisää koskikarasta Suomen Luonnosta (2/2017).

Katso myös reportaasit koskikarojen talvirengastuksesta ja poikasrengastuksesta:

Talvirenkaiden aika
Koskikaran poikaset rengastusvuorossa

koskikara