Ilves (Lynx lynx) on pienin suurpetomme. Se on viime vuosina runsastunut ja asustaa maassamme kaikkialla Ahvenanmaata ja pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Ilvestä pääsee harvoin näkemään. Sen huomaakin jäljistä tai kevättalven kiimahuudoista. Oheisella ääninäytteellä on kaksi koiraan kiimahuutosarjaa, joista jälkimmäisessä esiintyjä on kauempana.

Tuntomerkit: Ilvestä ei voi sekoittaa muihin eläimiimme. Se on kissapeto. Jäljet pyöreämmät kuin sudella.

Levinneisyys:
Koko Suomessa avotuntureita ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ilves on esiintymisalueellaan aika tavallinen. Useimmiten sen näkee liikkeellä hämärissä.

Lisääntyminen: Ilveksen kiima-aika on maalis–huhtikuussa. Naaraan kantoaika on yli kaksi kuukautta, joten pennut syntyvät yleensä toukokuun loppupuolella tai kesäkuussakin. Pentuja syntyy yhdestä kolmeen (joskus neljä tai viisikin).

Ravinto:
Ilves on lihansyöjä ja saalistaa etenkin jäniseläimiä, mutta myös pikkunisäkkäitä ja metsä- ja muita kauriita. Ilvekset syövät kettujakin.

Ääntely: Ilveksen ääni on voimakasta nau’untaa ja mouruamista. Ääninäytteemme on Lauri Hallikaisen Ilveksen jäljillä -levyltä.

 

Äänite: Lauri Hallikainen / Ilveksen jäljillä -cd

ilvesnisäkkäiden ääniänisäkäs