Perhon salakaadoista käytävässä oikeudenkäynnissä kiistellään suden ja koirasuden erottamisesta dna-menetelmällä. Oulun yliopiston biologian laitoksen professori Jouni Aspi vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.

Perhossa talvella 2013 tapahtuneista sudentapoista syytetyt väittävät oikeudessa metsästäneensä koirasusia. Puolustuksen mukaan koiria ja susia ei voi erottaa dna:sta vaan olisi pitänyt tehdä morfologisia tutkimuksia. Ne on tosin tehty kalloista, ja tapetut ovat testien perusteella susia.
Päteekö edelleen käsitys, että koira ja susi ovat samaa lajia, professori Jouni Aspi?
Pätee. Sama laji, eri alalaji.

Pystytäänkö nisäkkään laji ja alalaji määrittämään dna:sta?
Susi ja koira erosivat toisistaan ainakin 10 000 vuotta, ehkä jo 30 000 vuotta sitten. Se on riittävä aika, jotta eroja kehittyy, ja erot näkyvät dna:ssa. Tästä on paljon tutkimuksia eri Euroopan maista ja Yhdysvalloista.
Dna:n perusteella pystytään erottamaan toisistaan koirien rodut, siis hyvin pienet erot, joten olisihan se perin merkillistä, ettei pystyttäisi erottamaan koiraa ja sutta. Koira ja susi ovat erkaantuneet toisistaan paljon aikaisemmin kuin koirarodut jalostettiin.

Millaiseen aineistoon Oulun yliopisto susimäärityksissään nojaa?
Meillä on [näytteinä] 400 sutta ja lisäksi historiallista aineistoa 1800-luvulta lähtien.

Suomessa levitetään väitettä, ettei meillä ole lainkaan susia, vaan pelkkiä koirasusia. Miltä se kuulostaa?
Olemme verranneet nykyistä susipopulaatiota näytteisiin 1800-luvun lopulta lähtien. Ei näy äkillisiä muutoksia eikä risteytymiä koiran kanssa. Euroopan laajuisissa tutkimuksissa on ollut myös Suomen susinäytteitä, eivätkä suomalaiset sudet poikkea itäeurooppalaisista susista.

Onko dna-määrittämisestä kiistelty koko menetelmän käytön ajan vai onko tämä myöhempien aikojen ilmiö?
Eiköhän se ole myöhempien aikojen tuote. Ensimmäiset tutkimukset koirien ja susien erottamisesta dna-
menetelmin tehtiin jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten.

dnakoirasusiperhosusi