Itämeren vieraslajien torjunta nytkähti viime kuussa eteenpäin, kun voimaan astui Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n painolastivesiyleissopimus.

Sopimuksen voimaantuloa on odotettu vuosia. Sen valmistelu aloitettiin jo 1990-luvun alussa, ja vihdoin vuonna 2004 IMO hyväksyi sopimuksen suurten odotusten saattelemana. Voimaanastumisen ehdoksi asetettiin, että sopimus piti ratifioida vähintään 30 maassa, jotka edustavat 35 prosenttia maailman kauppalaivatonnistosta.

Tavoite oli, että alukset varustettaisiin vuosina 2009–2016 painolastiveden käsittelylaitteistolla, jolla estettäisiin vieraiden eliölajien leviäminen. Totuttuun kansainväliseen tapaan sopimuksen ratifiointi eteni etanavauhtia, ja valmista tuli siis vasta tämän vuoden syyskuussa, kun Suomi oli vaa’ankieliasemassa ratifioinut sopimuksen vuotta aiemmin.

Yli kaksikymmentä vuotta oli jo vierähtänyt, ja vaikka Suomi sijaitsee luonnoltaan erityisen herkän Itämeren äärellä, Suomikin kikkaili Ruotsin ja Saksan vanavedessä ja ”kauppalaivaston kilpailukyvyn” varjolla laitteistoasennuksiin vielä viiden vuoden siirtymäajan. Näin asennuksen takarajaksi asetettiin vuosi 2022.

Painolastivesisopimuksen tarkoituksena on siis ehkäistä vieraslajien leviäminen alusten painolastivesien välityksellä. Toki ollaan jo hiukan myöhässä, sillä Itämereen on muun muassa painolastivesien mukana tullut yli 120 vieraslajia, joista noin 80 on jo kotiutunut, Suomenkin vesille parikymmentä.

Joukossa on sellaisia lajeja kuin Itämeren ankerias­kannalle ehkä viimeisen kuoliniskun antanut ankeriaan uimarakkoloinen, muun muassa Mustallamerellä ja Kaspianmerellä tuhoa aiheuttanut amerikankampamaneetti sekä itäisellä Suomenlahdella jo meriekosysteemia muuttava koukkuvesikirppu.

Mereiset vieraslajit ovat erityisen hankalia siksi, ettei niiden leviämistä pystytä rajoittamaan eikä yksilömäärien kasvua estämään sen jälkeen, kun ne ovat Itämereen kotiutuneet.

IMO:n seuraavan kunnianhimoisen projektin tavoitteena on vieraslajien kulkeutumisen estäminen laivojen rungoissa ja rakenteissa. Jos se on nyt pantu alulle, milloin kansainvälinen merenkulkuyhteisö saa valmista aikaan? 2050?

pääkirjoitusvieraslajit

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.