Tässä kuvassa pulkkosienen ja mustarouskun erottaminen on tehty helpoksi: sienten lakin väriero on hyvin selvä. Pulkkosieni on kuitenkin monimuotoinen laji, ehkä jopa lajiryhmä, joka voi saada rouskuja keräävän sienestäjän erehtymään. Kun kyseessä on pihoilla, polunvarsilla ja monenlaisissa metsissä kasvava myrkkysieni, se on hyvä opetella erottamaan rouskuista. Pulkkosieni sisältää näet hiljalleen elimistöön kertyvää myrkkyä ja on hengenvaarallinen. Mustarousku sen sijaan on oikein käsiteltynä erinomainen ruokasieni.

Sekä pulkkosienen että mustarouskun lakki on reunasta sisäänkiertynyt, etenkin nuorena. Pulkkosienen lakki on märkänä kiiltävä ja limainen, ja väriltään usein nahanruskea, kun se mustarouskulla on likaisenruskea ja keskeltä vyöhykkeisesti tumma. Vanhemmiten pulkkosieni laakenee ja muuttuu suppilomaiseksi, kun mustarousku painuu vain pienelle kuopalle.

Sienten jalassa on selvä ero: pulkkosienen jalka on lyhyt ja juurta kohti oheneva, mustarouskun tukeva ja tasapaksu.

Parhaiten lajit erottaa kääntämällä sienet ympäri ja tekemällä viillon helttoihin: pulkkosienen heltat menevät pian viiltokohdasta tummiksi eikä nestettä tule lainkaan, mustarouskulta purskahtaa hyvin runsas, valkea maitiaisneste. Maitiaisneste on turvallinen rouskujen tuntomerkki, sillä ainoa käyttökelvoton rousku, lievästi myrkyllinen lakritsirousku, on vuodoltaan kirkas.

Mustarousku on perinteinen ruokasieni. 1980-luvulla sitäkin epäiltiin myrkylliseksi, mutta 2000-luvun mittaan mainetta on palauteltu. Sienen sisältämän nekatoriinin on todettu olevan mutageenista, joten lapsille ja lasten hankintaa suunnitteleville naisille sitä ei suositella. Muille mustarousku sopii kymmenen minuutin keittämisen jälkeen.

Mustarouskun löytää etenkin kuusikoista, nurmikoilta ja sekametsistä, joskus yksittäin, joskus harvoina ryppäinä. Laji on sekä kuusen että koivun juurisieni. Mustarouskua kerätessä kori täyttyy usein nopeasti, sillä se on suurikokoinen ja hyvin satoisa.

 

Pulkkosienen (vas.) heltat tummuvat, kun niitä painaa. Mustarouskusta (oik.) purskahtaa runsas maitiaisneste. Kuva: Jouni Tikkanen

Pulkkosienen (vas.) jalka on kapea ja juurta kohti oheneva, mustarouskun (oik.) tasapaksu. Kuva: Jouni Tikkanen

Hyvälle mustarouskupaikalle voi päätyä etsiessään sikurirouskuja tai kehnäsieniä. Myöhemmin samaan metsään saattaa nousta suppilovahveroita. Kuva: Jouni Tikkanen

mustarouskupulkkosienisieniparit

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.