Talvivaaran uraanilaitos ja sen altaat ovat valmiiksi rakennettuja, ja ne sijaitsevat vuotoalttiiden kipsisakka-altaiden tuntumassa, alempana maastossa. Viranomaiset eivät ole arvioineet mahdollisen suuren murtumavuodon riskejä uraanilaitokselle ja sen liuosaltaille, joissa tullaan säilyttämään korkeita raskasmetallipitoisuuksia sisältävää uraaniliuosta, mikäli laitos saa toimintaluvan. Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) harkitsee uraanilaitoksen lupaa paraikaa. Talvivaara aikoo vuosikertomuksensa mukaan käynnistää uraanilaitoksen jo tänä vuonna, mikäli lupa heltiää.

Viikko sitten vuotaneen ykköskipsisakka-altaan vuotovedet virtasivat etelään kakkoskipsisakka-altaan ja uraanilaitoksen välistä uraanialtaita miltei hipoen. (Katso kuva uusimmasta vuodosta alempaa.)

Asetelma näyttää riskialttiilta: maasto viettää kipsisakka-altailta uraanilaitokselle ja sen vieressä sijaitseville uraanialtaille päin. Ilmakuvien ja karttojen korkeuskäyrien perusteella uraanilaitoksen alareuna on kymmenen metriä alempana kuin kipsisakka-altaiden pinnan taso. Uraanialtaat ovat vielä alempana, koska ne on kaivettu maastoon.

Kipsisakka-altaat ovat valtavia mittasuhteiltaan: kuvassa näkyvä kipsisakka-allas 2:n lohko 5-6 on pinta-alaltaan 400 kertaa 500 metriä, siis 20 hehtaaria. Tämä vastaa noin 40 jalkapallokentän kokoa. Koko allaskompleksilla on mittaa kilometri. Matkaa uraanilaitokselle on nelisen sataa metriä.

Uraanilaitos_tekstit1

Kuvat: Mikko Maliniemi / Aviation Studio. Kuvattu marraskuussa 2012.

Suomen Luonto koetti selvittää, onko kipsisakka-altaiden mahdollisen suuren patomurtumavuodon riskiä uraanilaitokselle ja uraanialtaille selvitetty. Säteilyturvakeskuksella (STUK), Kainuun ely-keskuksella ja Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolla (AVI) ei ole hallussaan riskianalyysejä asiaan liittyen.

”Mehän emme ole vielä saaneet Talvivaarasta turvallisuusselostetta, jossa ainakin tietääkseni näitä riskiarvioita pitäisi olla”, STUK:n  ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonnan apulaisjohtaja Arja Tanninen sanoo Suomen Luonnolle.

”Me emme ole vielä saaneet mitään [asiakirjoja], mitä lupaehdoissa on edellytetty heidän toimittavan meille ennen [uraanilaitoksen] käyttöönottoa. Ja meidän pitää ne hyväksyä ja tarkastaakin vielä”, Tanninen kertoo.

Mutta uraanilaitoshan on jo valmis. Eikö STUK:n näkemystä sen sijainnista ole kysytty etukäteen? Että onko tämä turvallinen paikka vaikkapa kipsisakka-altaiden padonmurtumavuotoa ajatellen?

”STUK antoi lausuntonsa uraanilaitospaikan turvallisuudesta vuonna 2011. Tuolloin ei kiinnitetty huomiota kipsisakka-altaiden sijaintiin”, Tanninen vastaa.

Oletko esimerkiksi sinä huomannut, että uraanilaitos ja uraanialtaat sijaitsevat kipsisakka-altaiden vieressä?

”En”, vastaa Tanninen.

*

Myöskään Kainuun ely-keskus ei ole nähnyt riskianalyysejä tällaisen onnettomuuden mahdollisuuteen liittyen – siis laskelmia, joista näkisi, voiko kipsisakka-altaan liete yltää uraanilaitokselle ja altaille asti. Kaivoksen vastuuvalvoja Ilkka Haataja ely-keskuksesta kuitenkin muistaa, että asiasta on keskusteltu yhtiön kanssa.

”Minun mielestäni he sitä [onnettomuuden riskiä] tarkastelivat, kun sitä [uraanilaitosta] suunnittelivat, että vaikka se koko kipsisakka-allas lähtee siitä, niin [lietteen] ei pitäisi uraanialtaalle nousta”, Haataja sanoo.

”Ainakin keskusteltiin silloin suunnitteluvaiheessa asiasta.”

”Minun mielestäni tekivät riskianalyysiä silloin, kun uraanilaitoksen paikkaa katsottiin. Se saattaa olla kirjallisenakin jossain.”

Asialla on kuitenkin iso merkitys: ulkomailla tapahtuneiden padonmurtumavuotojen jäljistä tiedetään, että liete hyökyy silloin valtavalla voimalla laajana rintamana – siis aivan eri volyymilla kuin Talvivaaran tähänastisissa vuodoissa, joissa altaan pohja on vuotanut. Miksi tällaista ei ole selvitetty ja selvityksiä toimitettu kaivoksen valvovalle viranomaiselle?

”Eivät ne uraanilaitos ja uraanialtaat nyt ihan kipsisakka-altaissa kiinni ole. Ja siinä menee sellainen painanne välissä, jossa menee tämä oja, jota pitkin tämä uusinkin vuoto meni”, Haataja sanoo.

Alla oleva kuva on otettu uusimman vuodon aikana viikko sitten maanantaina. Siinä näkyy ruskea vuotovana, joka jo nyt hipoi uraanilaitoksen altaita.

Talvivaaran vuoto huhtikuussa 2013. KUva: Mikko Maliniemi / Aviation Studio

Huhtikuun vuoto uraanilaitoksen kohdalla. Kuva Mikko Maliniemi / Aviation Studio

Onko uraanilaitos rakennettu suoraan kipsisakka-altaiden vuotoreitille, jonne myös murtumatulva ohjautuisi? Suomen Luonto kuvautti oheisen ilmakuvan viikko sitten. Alla olevassa suurennoksessa vuotoliuosta näkyy ojassa uraanilaitoksen (aita) vieressä. Yksityiskohta on kuvattu ison kuvan VUOTO-sanan oikealta puolelta. Vuotovirran mittakaavasta saa käsityksen, kun vertaa sen leveyttä tienpätkällä erottuvaan keltaiseen kaivuriin. Kuvat Mikko Maliniemi / Aviation Studio.

Jotta vuodon aiheuttamaa riskiä uraanilaitokselle pystyisi kunnolla arvioimaan, pitäisi käytössä olla mallitus, jossa kuvataan tulva-aallon eteneminen. Vain siten selviäisi, kuinka esimerkiksi miljoona kuutiota kipsisakkalietettä käyttäytyisi nopeasti purkautuessaan juuri näissä maastonoloissa.

Suomen Luonto koetti tavoittaa Talvivaaran viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissistä puhelimitse asiaa kommentoimaan, mutta hän vastasi kysymyksiin riskianalyyseista lyhyesti sähköpostitse.

”Vaadittavia selvityksiä on tehty huolella ja olemme tehneet jo suurimman työn. Kipsisakka-altaan riskianalyysit on tehty ja niiden perusteella on tehty riittävät ojitukset varmistamaan, ettei mahdollisessa onnettomuustilanteessa vuoto aiheuta haittaa myöskään omaisuudelle, kuten kiinteille rakenteille”, Nissinen vastaa.

Hänen mukaansa ”osa vaadittavista asiakirjoista on jo toimitettu STUKille ja osaa vielä viimeistellään”.

STUK:n Tannisen mukaan tällaisia asiakirjoja siis ei ole toimitettu heille.

*

Kolmas viranomainen, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto (AVI) on haluton arvioimaan suuren padonmurtumavuodon riskiä, jossa lietteet leviäisivät huomattavasti voimakkaammin ja nopeammin kuin tähänastisissa vuodoissa. Syynä haluttomuuteen on se, että heidän myöntämänsä Talvivaaran alkuperäisen ympäristöluvan mukaan kipsisakka-altaissa ei saisi olla vettä, joka sieltä voisi vuotaa.

”Eihän näitä altaita ole edes luvitettu vesivarastoksi, mikä on ollut niiden käyttötapa vuoden aikana. Näin luvittajan näkökulmasta siellä ei siis ole luvitettuna vesialtaita, mistä vettä voisi valuakaan [uraanilaitoksen suuntaan]”, ympäristöneuvos Sami Koivula AVI:sta muistuttaa.

”Altaat on luvitettu jätealueiksi, eikä vesivarastoaltaiksi. On oleellinen ero, onko siellä [altaissa] vapaata vettä vai ei.”

Koivulan mukaan nyt vallitseva tilanne, jossa kipsisakka-altaissa on vettä, on luvanvastainen:

”Kysymyksesi koskee nyt tilannetta, jota ei ole luvitettu.”

Esimerkiksi helmikuussa kipsisakka-altaissa oli vettä varastoituna kaivoksen tietojen mukaan valtava määrä, kaikkiaan kolme miljoonaa kuutiota.

Uusien vuotojen riski on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kasvanut kipsisakka-altailla, sillä neljä kertaa vuotaneen ykkösaltaan vuotovedet ovat kulkeneet uraanilaitosta lähinnä sijaitsevan kakkoskipsisakka-altaan alitse vaurioittaen siellä mahdollisesti rakenteita.

Kainuun ely-keskus reagoi eilen voimakkaasti kipsisakka-allas-kakkosen tilanteeseen määräämällä, että sen lohkon 5-6 nestemäärää pitää ”mahdollisimman suurella nopeudella” kyetä pienentämään. Tämän määräyksen ely-keskus antoi Talvivaaralle eilen sen jälkeen, kun Suomen Luonto oli haastatellut ely-keskuksen Haatajaa aiemmin viikolla suuren vuodon riskistä uraanilaitokselle.

Kakkosaltaan (joka ei ole tiettävästi aiemmin vuotanut) vuodon estämiseksi on nyt tehtävä ely-keskuksen mielestä huomattavan radikaaleja toimia. Ely-keskus jopa määrää eilisessä lausunnossaan, että kaivoksen Kuusilammen louhoksen ”ensisijainen” tarkoitus on nyt kipsisakka-altaiden nestesisällön tyhjentäminen sinne ja vuotoriskin pienentäminen.

Alla olevassa kuvassa näkyy kipsisakka-allasalue ja uraanilaitos. Numero 1. uraanilaitos, 2. uraanialtaat, 3. kipsisakka-altaan yhdistelmälohko 5-6, jota tyhjennetään nyt vauhdilla, ja 4. nyt vuotaneen kipsisakka-allas-ykkösen kakkoslohko.

Uraanilaitos_numerot

aviHaatajaKainuun ely-keskuskipsisakka-allaskoivulaSTUKTalvivaaratanninenuraanialtaaturaanilaitosvuoto