Tuomenkehrääjäkoit olivat heinäkuun puolessa välissä kietoneet Kaustisilla seittiinsä jopa puisen sillan kaiteineen.

”Toukat syövät pääasiallisesti tuomea, mutta ne vetävät silkkiä perässään kaikkialle minne menevät – varsinkin kun ruoka loppuu”, kertoo hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg Helsingin yliopistosta.

Tuomenkehrääjäkoi on perhonen, jota esiintyy koko maassa, tosin pohjoisessa vähemmän. Seitin suojissa toukat syövät tuomen paljaaksi, koteloituvat ja jättävät suojansa aikuistuttuaan loppukesällä. Yleensä tuomi toipuu hyvin koettelemuksesta.

Leudot talvet ja lämpöiset keväät ovat omiaan lisäämään tuomenkehrääjäkoin esiintymistä. Pihlajankehrääjäkoi ja omenankehrääjäkoi muistuttavat paljon tuomenkehrääjäkoita

 

Tuomenkehrääjäkoin valkoisissa siivissä on tummia pisteitä. Kuva: Annakaisa Vänttinen

Tuomenkehrääjäkoin valkoisissa siivissä on tummia pisteitä. Kuva: Annakaisa Vänttinen

Läheisten puiden lisäksi myös puinen silta oli harson peitossa. Kuva: Annakaisa Vänttinen

Läheisten puiden lisäksi myös puinen silta oli harson peitossa. Kuva: Annakaisa Vänttinen

tuomenkehrääjäkoi

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.