Ilmastonmuutokseen liittyvistä aiheista tulee päivittäin hyviä ja huonoja uutisia. Hyvä uutinen on esimerkiksi Ruotsin päätös säätää lentovero, joka astuu voimaan huhtikuussa. Kympistä muutamaan kymppiin asettuva vero ehkä hillitsee lentomatkojen nopeaa kasvua. Vero on myös Ruotsissa tuonut lentämisen isot ilmastopäästöt aivan uudella tavalla julkiseen keskusteluun. Suomessa tällaista keskustelua ei ole käyty, mutta sopisiko lentovero seuraavan hallituksen asialistalle?

Yksi ikävä ilmastouutinen on, että Intian ohella myös Indonesia, Turkki ja Vietnam lisäävät hiilivoimaa nopeasti. Environmental Research Letters -lehdessä tässä kuussa julkaistun tutkimuksen mukaan pelkästään näiden maiden sekä Kiinan uudet hiilivoimalat voivat riittää tekemään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vaikeiksi tai jopa tyhjiksi.

Kun hiilivoimala rakennetaan, sähköntuotanto lukkiutuu suuripäästöiseksi pitkäksi aikaa. Esimerkiksi Vietnam kasvattaisi hiilivoimaa yli 900 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hiilen dominanssin yhtenä syynä pidetään sitä, ettei yksipuoluemaassa ole kuin yksi sähkön myyjä.

Vietnam ohittaisi tuolla hiilivoimapanostuksella jo reilun kymmenen vuoden päästä esimerkiksi Britannian tai Ranskan nykyisen hiilidioksidin päästötason. Näin ei tarvitsisi olla, sillä uusiutuva energia on jo lähes hiilivoiman hinnoissa.

Miten hiiltä nopeasti lisääviin maihin voisi vaikuttaa? Aika siihen on nyt, kun saastuttavaa tuotantoa siirtyy niihin jo Kiinastakin. Maat tarvitsevat kaiken avun uusiutuvaan energiaan siirtymisessä. Yhtä selvää on, että ilmastopolitiikka kuuluu kauppasuhteisiin, jolloin samalla suojataan asiansa hyvin hoitavia maita. Investoinnit ja tuotannon siirtäminen päästöjään rajusti kasvattaviin maihin eivät ole hyväksyttäviä.

Vietnamin suhteen on juuri nyt mahdollista hidastaa sen havittelemaa vapaakauppasopimusta EU:n kanssa ja asettaa sopimukselle koko maapallon etua palvelevia ehtoja. Vietnam toivoo sopimuksen vauhdittavan suuresti talouskasvuaan, ja se on maalle tärkeä. Sopimus on tarkoitus ratifioida tänä vuonna.

Meitä lähin nopeasti päästöjään kasvattava maa on Turkki. Se kaavailee kymmeniä uusia hiilivoimaloita, joiden avulla päästöt ohittaisivat Britannian ja Ranskan yhteispäästöt ja päätyisivät jopa miljardin hiilidioksiditonnin tasolle jo ennen vuotta 2030. Miljardikerhoon on matkalla myös Saudi-Arabia.

Turkin päästöjen lisäys vuoteen 2030 mennessä olisi Climate Action Tracker -nettisivujen tietojen perusteella lähes yhtä suuri kuin koko EU:n päästövähennys 2020-luvulla.

Turkki ei halua ratifioida Pariisin ilmastosopimusta ennen kuin saa varmistuksen siitä, että sitä kohdellaan kehitysmaana. Maan ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohden on suunnilleen Unkarin tai Latvian tasolla. Miten Turkkiin vaikutettaisiin? En tiedä. Made in Turkey -merkintää ainakin tulee kuluttajana katsottua toisella tavalla. EU tuo pelkkiä vaatetuotteita Turkista noin kymmenellä miljardilla eurolla vuodessa.

Hyvä asia on, että aikaa toimiin vielä on. Linjan olisi vain muututtava nopeasti.

hiilivoimailmastoilmastonmuutosilmastosopimus