Tiedelehti Naturessa julkaistiin vuoden alussa tutkimus, jonka mukaan maailman kasvillisuuden (lähinnä metsien) biomassasta ja samalla hiilivarastosta on hävinnyt jopa puolet. Sen kuullessaan suomalainen haluaa ehkä röyhistää rintaansa ja todeta, että täälläpäs ei sentään ole hävitetty metsiä.

Kun Suomen Luonto kesäkuussa haastatteli tutkimukseen osallistunutta Thomas Kastneria, tämä kuitenkin totesi Suomen metsien hiilikadoksi 35–40 prosenttia. Miten näin voi olla?

Suurin syy maamme metsien puuston määrävajeeseen on avohakkuumetsätalous, joka pitää metsien puuvaraston keskimäärin luontaista vähäisempänä. Kastnerin laskelman perusteella luonnontilaisessa Suomessa olisi metsää jopa miljardi runkopuukuutiota nykyistä enemmän. Metsillä on siis hiilivelkaa. Hiilidioksidiksi laskettuna vajausta on yli miljardi tonnia. Kun maamme hiilidioksidiksi lasketut päästöt ovat vuodessa noin 60 miljoonaa tonnia, velan suuruus hätkähdyttää.

Hiilivaje on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Timo Myllyntauksen ja Timo Mattilan tutkimuksen mukaan 1800-luvun alussa puuta oli metsissä lähes nykymäärä eli reilut kaksi miljardia kuutiota. Silloin oli jo kaskettu, poltettu tervaa ja käytetty tarvepuuta laajasti, joten nykytasoa ylempänä oltiin viimeksi ilmeisesti 1700-luvulla.

Hakkuut vähensivät 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa puuston määrän nopeasti paljon nykyistä pienemmäksi. Soiden ojitus ja ilmaston lämpeneminen ovat lisänneet puustoa viime vuosikymmeninä. Tätä vaihetta metsäpiirit mielellään selostavat, vaikka koko kuvaan kuuluu myös laskuvaihe.

Metsien hiilivelka on velka maapallon ilmastolle, ja se voitaisiin maksaa takaisin antamalla metsien puuston palautua mahdollisimman nopeasti. Se vaatisi malttia metsien käytössä. Hallitus haluaa kuitenkin päinvastoin lisätä metsien käyttöä ja pienentää samalla hiilinielua. Outoa on, että hakkuiden lisäämisen puolesta puhuu myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk). Siinä ei olla luonnon eikä ilmaston asialla, mutta toisaalta Tiilikainen on halunnut edistää turpeenkin käyttöä.

Selluhankkeet haittaavat hiilivelan kuittaamista erityisen paljon. Suuri osa puun hiilestä karkaa ilmaan jo tehtaalla, ja loputkin lähivuosina. Esimerkiksi Äänekosken uuden sellutehtaan päätuote onkin hiilidioksidi, jota syntyy täyskäynnissä yli 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Sellua tehdään vain puolet tästä tonnimäärästä.

Hakkuut vaikuttavat ilmastoon puun hiilisisältöä enemmän. Aukkohan ei kasva, eikä juuri taimikkokaan. Hakattu metsä olisi sen sijaan vielä kasvaessaan sitonut hiiltä nopeasti. Luonnonvarakeskus laskeekin hakkuun hiilitasevaikutukseen myös tämän syntymättä jääneen haamupuun. Se jopa kaksinkertaistaa hakkuun ilmastovaikutuksen pitkäksi aikaa.

Suomalaiset pitävät mielipidetutkimuksen mukaan metsien ilmastonmuutosta torjuvaa vaikutusta tärkeämpänä kuin talousmerkitystä. Kun hallitus haluaa lisätä hakkuita, eikö se toimi tätä toivetta vastaan ja edistä ilmastonmuutosta? Voisiko Suomi olla maa, joka maksaa metsiensä hiilivelan?

avohakkuutbiotaloushiilidioksidihiilivajehiilivelkailmastonmuutosmetsät