Ihmisten ruoansulatus suhtautuu eri sienilajeihin eri tavoin. Osa ihmisistä saa vatsanväänteitä syötyään hyviäkin ruokasieniä. Jotkut saavat oireita keltavahveroista ja herkkutateista, toiset kaupan herkkusienistä. Jotkut eivät pysty syömään sieniä lainkaan. Sienet varastoivat itseensä sienisokereita eli trehaloosia, joka on maitosokerin tavoin disakkaridi. Elimistömme sen sijaan pystyy käyttämään sokereita hyväkseen vain monosakkarideina. Kaikilla ihmisillä elimistö ei pysty pilkkomaan sitä ja tästä aiheutuu vatsavaivoja, ripulia ja ilmavaivoja, jotka muistuttavat suuresti laktoosi-intoleranssin aiheuttamia oireita.

Trehalaasi-entsyymi hajottaa ohutsuolessa sienisokeria. Joiltakin ihmisiltä tämä entsyymi kuitenkin puuttuu ja tästä johtuu hyvienkin ruokasienten soveltumattomuus näille ihmisille. Ainoa hoito on välttää niitä sienilajeja, joista oireita syntyy.

Asiaa tutkittiin Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa 1990-luvulla ja tätä kautta koko ilmiö pääsi julkisuuteen. Trehaloosin määrä vaihtelee eri sienilajeilla ja toinen laji voi olla turvallisempi syötävä kuin toinen. Erityisen paljon trehaloosia todettiin hallavahakkaassa, keltavahverossa, vaaleaorakkaassa, lehmäntatissa ja herkkutatissa. Rouskuissa tai mustatorvisienessä sitä todettiin vähän. On huomattava että Suomenkaan kaikkia ruokasienilajeja ei ole tässä mielessä tutkittu ja trehaloosin määrä vaihtelee suuresti myös sienilajin sisällä.

Viimeistä sanaa ei varmastikaan ole vielä asiassa sanottu. Jonkin verran esiintyy myös sieniallergiaa. Esimerkiksi kaupan siitakkeesta voi saada niin sanotun siitakeihottuman.

sienisokeri