Ilveksellä on lyhyt kuono ja häntä sekä kissamaisen pitkät jalat.

Harmaahylkeeltä löytyy kaikki samat raajojen luut kuin ihmisiltä, vaikka luiden mittasuhteet ovat hyvin erilaiset.

Rusakolla on terävät etuhampaat, jotka kasvavat koko sen elämän ajan. Tämä on jäniseläimiä ja jyrsijöitä yhdistävä piirre.

Helmipöllöllä on terävät kynnet ja nokka saaliin nappaamiseen ja paloitteluun. Hyvä hämäränäkö vaatii suuret silmät.

Liito-oravan ranteissa on rustomaiset kielekkeet, joita ojentamalla se pystyy kasvattamaan liitopinta-alaa ja ohjaamaan liitoa.

Kalasääskellä eli sääksellä on terävät kynnet ja nokka kalojen nappaamiseen ja paloitteluun. Pitkillä ja vahvoilla siivillä lintu pääsee lentoon vedestä saalis mukanaan.

Lepakoilla on valtavan pitkät sormet, joiden väliin on kehittynyt nahkapoimut lentämistä varten. Peukaloiden päässä on kynnet, joiden avulla voi kiivetä.

Peurat eli metsäpeura ja poro ovat ainoita hirvieläimiä, joilla naaraatkin kasvattavat sarvet.

Kalliokyyhkyt etsivät ruokansa tyypillisesti maasta. Ne liikkuvat parvina ja etsivät jyviä ja siemeniä. Kalliokyyhky on tutun kesykyyhkyn eli pulun kantamuoto.

Rotalla on pitkä häntä ja jyrsijän talttamaiset etuhampaat, jotka kasvavat koko sen elämän ajan.

Ilman piikkipintaa siilin tunnistaa kovakuoriaisten ja sammakoiden saalistamiseen sopivista naskalihampaista ja lyhyenlännistä jaloista.