Sukset

Talviretkeilijälle markkinoidaan nykyisin lumikenkiä suksien sijaan. Luultavimmin tämä johtuu hiihtotaidon katoamisesta.

Jos tarkoituksena on liikkua kymmeniä kilometrejä, suksia ei voi korvata. Tunturiylängöillä pärjää keskimäärin parimetrisillä teräsreunaisilla tunturisuksilla, Outa-Lapissa hyvä vaellussuksen mitta kasvaa kolmen metrin pintaan.

Ahkio

Jo turvallisuuden vuoksi vaellusretkellä pitää aina varautua yöpymiseen ulkona. Yleensä kamppeita kertyy niin paljon, etteivät ne kulje mukana ilman ahkiota.

Makuupussit ja alusta

Pakkasta vastaan tärkeimmät turvavarusteet ovat lämmin makuupussi ja alusta. Nyrkkisääntönä kaksi puolitoistasenttistä solumuovialustaa tai solumuovinen ja eristävä ilmatäytteinen alusta yhdessä riittävät. Pelkkä ilmapatja ei eristä talvella.

Useimmille ihmisille talvimakuupussiin tarvitaan vähintään 800 grammaa hyvälaatuista untuvaa. Hyvä ja edullinen ratkaisu on käyttää kahta kesäpussia sisäkkäin. Mikäli uloin pussi ei ole huomattavasti sisempää tilavampi, se on parasta levittää peitoksi, jolloin vetoketju suljetaan vain jalkopäästä. Pakkasella pussit keräävät kosteutta. Kaksi ohutta pussia tuulettuvat ja kuivuvat nopeammin kuin yksi paksu.

Loue tai laavu

Loue tai avolaavu on parhaimmillaan leudoissa oloissa, mutta kotamainen umpilaavu tai tiipii soveltuu myös pakkasretkille. Pienehkössä parin hengen umpilaavussa avotulen savuraja jää talvella usein liian alas. Iso risukeitin ja erityisesti kotakäyttöön suunniteltu Juuvi-merkkinen keitin mahdollistavat kirvelemättömät silmät ja savuttoman hengitysilman laavussa istuvalle.

Tyynellä pikkupakkasella avolaavu, loue, on mainio tuhannen tähden hotelli. Tuulessa ja tuiskussa näin aukealla ei pärjäisi. Kuva: Jorma Luhta

Talviteltta

Retkeilijöiden määrä on kasvanut, mutta retkeilyyn soveltuvat alueet vain supistuneet. Nykyisin on entistä tärkeämpää, ettei leiriytymisestä jää minkäänlaista jälkeä luontoon. Niinpä kunnollinen talviteltta on hyvä ja yleispätevä yömaja lumisille retkille.

Kupoliteltta sopii parhaiten vähätuulisiin metsäoloihin, aukeaan maastoon tunneliteltta. Jos vaeltaa yksin tuulisilla ja hyvin usein myrskyisillä tunturiylängöillä, tunneli on ainoa vaihtoehto.

Nämä tunneliteltat on suunniteltu skandinaavisten tunturiylänköjen talvimyräköihin.

Keitin lämmityslaitteena

Sopivalla keittimellä teltan saa vaivattomasti lämpimäksi. Pakkasilla toimii ainoastaan monipolttoainekeitin. Jos käyttää polttoaineena keitinbensan sijaan nestekaasua, keittimen lämmettyä pullo täytyy kääntää ylösalaisin. Silloin kaasu työntyy nestemäisenä polttoaineletkuun ja höyrystyy vasta lähellä palotilaa. Nesteen höyrystyminen sitoo lämpöä ja pullossa tapahtuessaan se jäähdyttää nestekaasun liian kylmäksi.

Fossiilisen polttoaineen kulutus on keittimen käytössä kohtuullisen mitätön. Viikon telttavaellukseen tarvittavalla kokkaus- ja lämmitysbensalla moottorikelkka rekineen kulkisi muutamia kymmeniä metrejä.

Useampi lukija pohtinee teltan lämmittämisen turvallisuutta. Juridisista syistä sekä talvikeitinten että parhaiden talvitelttojen käyttöohjeissa kielletään keittimen vieminen telttaan. Paras palovakuutus on ilmatiiviiksi suljettava alumiininen keitinlaatikko.

Tietenkin keittimen ja juuri oman keittimen käyttö pitää harjoitella perusteellisesti ennen siirtymistä pieneen sisätilaan. Ja tila itsessään on tärkeä. Itse omistan yksinretkeilyyn kolmen hengen ja kahden kulkijan talviretkille neljän hengen tunneliteltan. Toisin sanoen keitin vie kahden ihmisen tilan.

Paljon enemmän pitää kuitenkin harjoitella teltan pystytystä ja purkamista myrskyissä, sillä todelliset vaaratilanteet aiheuttaa tuuli.

laavulouepakkasretkeilyretkeilytalviretkeilyteltta

Tilaa Suomen Luonto!

Avain ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaittaan alk. 19,40 € / 3 lehteä + digipalvelu.
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.