Mitä ilmaston lämpeneminen tekee pohjoisille soille? Siihen etsitään nyt vastausta myös soiden menneisyydestä.

Vesivoimapatojen vaikutuksia jokiin on tutkittu jo pitkään, mutta järvet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Millainen on vesivoiman vaikutus järviin ja niiden ainutlaatuiseen eliöstöön?

Bioenergian käyttö kaukolämmön tuotannossa on kasvanut valtavasti, mutta nyt sähköistyminen valtaa alaa. Kullakin energiamuodolla on omat ongelmansa, ja bioenergian kohdalla keskiössä ovat ilmastovaikutukset sekä metsäkato. Silti bioenergialla on vahva jalansija monien pienten kuntien lämmöntuotannossa, ja se saattaakin olla käsillä olevista ratkaisuista toimivin.

Kadonnut luontokontakti on tuonut mukanaan monia ongelmia kuten häiriintyneen immuunijärjestelmän. Ongelmaa voidaan ratkoa arkisillakin keinoilla, mutta suuren mittaluokan parannukset tarvitsevat yhteiskunnan muutosta.

Luontokato kiihtyy ja useimpien lintulajien yksilömäärät ovat laskusuunnassa. Toivoa kuitenkin pitävät yllä muutamat siivekkäät, jotka uivat lajikadon ikeessä vastavirtaan.

Lajit ovat kaikki kytköksissä toisiinsa, ja jokainen nykäisy tiheässä vuorovaikutusten kudelmassa tuntuu sen laitamilla saakka.

Suomen Luonto ja #muutos kouluttavat luonto- ja ympäristöaiheisiin perehtyneitä tutkijoita toimittajan työtapoihin.

Oravia näkee enemmän kaupunkien puistometsissä kuin talousmetsissä. Millainen oravan kotimetsän pitäisi olla, jotta pörröhäntä pärjäisi?

Kevät tuo puutiaiskauden. Aluksi liikkeellä ovat taigapuutiaiset – tauteja ihmiseen levittäviä lajeja on Suomessa kaksi.