Sinitiainen, tuttavallisemmin sintti, lentää linnunpönttöön koirankarvaa nokassaan. Lajille tyypillinen sammalpesä saa lisäpehmikettä karvoista ja koristeita sulista, joita sintti asettelee pesään. Kevään edetessä pesään tulee 6–14 munaa, joita naaras hautoo. Noin kahden viikon haudonnan jälkeen poikaset kuoriutuvat.

Kävelen pitkin Jyväskylän Haukanniemen polkuja, ja vastaan tulee kymmeniä linnunpönttöjä. Ripustimme ne alueelle reilu vuosi sitten tutkimusryhmäni kanssa. Pöntöt ovat osa lintututkimusta, jonka avulla seurataan pönttöasukkaiden vuosittaista kannanvaihtelua.

Tarkastan jokaisen pöntön mahdollisten asukkaiden varalta ja merkkaan tiedot ylös. Yhdessä pöntössä hautoo talitiainen. Se ilmoittaa (tyylilleen kuuluvasti) varsin kärttyisesti, että tunkeilijoita ei kaivata. Toisesta pöntöstä on löytänyt pesän kirjosieppo, joka seuraa vierestä puuhiani.

Tali- ja sinitiaiset ovat usein hieman äkäisempiä työkavereita, kun taas kirjosiepot ovat varsin rentoja tutkimuskohteita.

Kun hautovan talitiaisen pönttöä menee tarkastamaan, tiainen voi matkia kyyn ääniä sihisemällä äänekkäästi. Sihinän tarkoitus on varoittaa pesätunkeilijaa ja ajaa tämä pois pesältä.

Kirjosieppo ei ärhentele, vaan vahtii pesäpönttöään vierestä, kun lasken munia. Hautova naaras saattaa jopa istua pöntössä laskutoimituksen ajan ja jatkaa hautomista, kun poistun paikalta.

Kirjosieppo on tutkijalle tiaisia helpompi työkaveri. Kuva: Martta Liukkonen

Pöntöt ovat paitsi osa lintututkimusta, myös paljon kaivattu lisäys alueelle, jolla kolopesijöiden vaatimia luonnonkoloja ei ole tarpeeksi. Luonnonmetsien määrä on vähentynyt Suomessa paljon. Samalla ovat kadonneet esimerkiksi monelle lajille tärkeät lahopuut.

Ilman pesäkoloa lisääntyminen ei onnistu, joten pöntöillä voidaan auttaa useaa eri kolopesijää. Talviaikaan pöntöt tarjoavat suojaa pakkaselta ja pedoilta, eli pönttöjä tarvitaan ympäri vuoden. Viime talvena näistä Haukanniemen pöntöistä löytyi useita yöpymisjälkiä, kun alueen tiaiset olivat hakeutuneet pakkasta piiloon.

Kun kävelykierrokseni päättyy, tarkastan asuttujen pönttöjen määrän muistivihkostani. Alueen pöntöistä vain kaksi on tyhjiä, eli pöntöille on suuri kysyntä tällä alueella. Asukkaiden määrä kertoo, että vaikka Haukanniemen lehtomaisella alueella on lahopuuta, pienen alueen kolot eivät riitä kaikille asukkaille.

Nikkaroi linnunpönttö BirdLifen ohjeilla! >>

kirjosieppokolopesijätlinnunpönttösinitiainentalitiainen

Hyvän mielen joululahja

Anna lahjaksi lumoava luontokokemus.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet suomalaisen luonnon suojelua.