Kirjaudu
Tilaa lehti
Tilaa lehti
Kirjaudu

Tuoksujen vuosi - osa 3/13

Edellisessä osassa tarinan päähenkilöt suunnittelivat häitä. Pariskunnan miestä pisti tai puri käteen jokin hyönteinen.

Puoli kuuta ilman kuuta – Lomailua ja hyönteisiä Lapissa, osa 1/2

Kesälomasta kaksi viikkoa vierähti Pohjois-Suomessa. Tukikohtana oli toistamiseen Sirkan kylän mökki, mutta maisemia ja hyönteisiä katseltiin ja etsittiin Kilpisjärveä myöten.

Tuoksujen vuosi - osa 2/13

Aloitusosassa tarinan päähenkilö muisteli lapsuuttaan, nauttii lämmöstä ja tuoksuista sekä vastaa myöntävästi miesystävänsä kosintaan. Tarinamme jatkuu kuukautta myöhemmin.

Haavit eteen vie ja kontaten käy - entomologiaa armeijan harjoitusalueella

On toukokuun viimeinen päivä. Maanantai. Herätyskello soi ennen viittä. Vähän pidempäänkin olisi ehtinyt nukkua, mutta rituaalisesta aamukahvihetkestä kirjaa lukien ei sovi luopua. Hieman puoli kuuden jälkeen on jo aika lähteä ajamaan kohti Kirkkonummea. Sieltä matka vasta alkaa...

Tuoksujen vuosi - osa 1/13

Tästä alkaa kolmetoistaosainen fiktiivinen fantasiaelementtejä sisältävä tarina, jossa selkärangattomat tulevat näyttelemään merkittävää roolia. Tarina on rytmitetty kuukausien mukaan ja osat julkaistaan samaan rytmiin.

Saariretriitti II – viikko saimaannorpan asuinseuduilla

Tuskin olin ehtinyt purkaa Vänössä mukana olleet varusteet ja vaatteet, kun piti jälleen pakata ne uudestaan. Tällä kertaa matkakohteena oli Puumalan kupeessa oleva, Saimaan ympäröimä Ylössaari. Perille pääsi helposti kulkemalla ensin mantereelta lossilla Niinisaareen, josta oli silta lopulliseen päämäärään.

Saariretriitti – kevätaurinko pakottaa etätyöläisen maastoon

Kevään lämpötilat olivat nousseet toukokuun alussa niin paljon, että hyönteismaailma oli herännyt talvihorroksestaan. Spontaaneilta havainnoilta ei voinut enää välttyä. Ennen kuin siirrytään niihin, palataan vielä hetkeksi huhtikuun puolelle ja Vänön ainutlaatuiselle hyönteissaarelle.

Urbaanientomologiaa - täsmäisku eritasoliittymään

Joinakin vuosina kauden aloitus on ollut mahdollista heti tammikuun ensimmäisenä päivänä, mutta luminen talvi aiheutti tällä kertaa viivästyksiä ja kunnolliseen täsmäiskuun ei ollut niin mielekästä paneutua ennen kuin lumet olivat sulaneet ja maa kuivahtanut. Ensimmäisen kvartaalin entomologinen harrastelu jäi lähinnä hangen päällä kävelevien otusten etsiskelyyn sekä sisätiloissa vastaantulleisiin otuksiin.

Voiko ihminen kasvattaa siivet? - Arvioinnissa Selja Ahavan teos "Nainen joka rakasti hyönteisiä"

Törmäsin alkuvuodesta kirjakaupassa Selja Ahavan kirjoittamaan teokseen Nainen, joka rakasti hyönteisiä. Kirja herätti kiinnostukseni pelkästään nimellään - olenhan itse mies, joka rakastaa hyönteisiä. Takakannen kuvaus vahvisti odotuksia siitä, että hyönteiset ja entomologia olisivat myös merkittävässä roolissa tarinan sisällössä, joten lukupäätös syntyi siinä samassa hetkessä.

Tikittävä kuolema - hyönteinen pienen kauhukertomuksen sivuosassa

Ulkona paukkuu pakkanen ja Etelä-Suomeenkin on saatu kunnollinen talvi. Silloin hyönteisharrastus painottuu ainakin itselläni valokuvien käsittelyyn ja niissä olevien yksilöiden määrittämiseen. Pimeät talvi-illat ovat myös erinomaisia hetkiä istahtaa takkatulen ääreen höyryävän teekupin kanssa ja viettää aikaa pienten tarinoiden äärellä...

Kärsivällinen kärsäkäs - kertomus siitä, kuinka yksi tavanomainen laji aiheutti kahden uuden lajin löytymisen Suomesta.

Viime vuoden maaliskuussa kävin raapaisemassa seuloksen Helsinki-Vantaan lentokentän kupeesta. Sieltä ylös nousseen erittäin uhanalaisen leveäharmoluteen lisäksi seulokseen osui upeiden verkkoluteiden heimoon kuuluva huppulude. Tämä käynnisti erikoisen tapahtumasarjan, joka johti peräti kahteen uuteen Suomesta löytyneeseen hyönteislajiin.

Kovakuoriaisviestintää

Edellisen kirjoituksen yhteydessä käsiteltiin hyönteismaailman erikoisuuksia, kirkkain värein myrkyllisyydestään varoittavia tai vaarallisia lajeja matkivia otuksia. Myös ympäristöönsä sulautuvia lajeja pääsi esittelyyn. Julkaisua laatiessani tajusin, että hyönteisten maailmanlaajuisesti kaikista suurin lahko eli kovakuoriaiset jäivät kokonaan huomioimatta. Koska sekä aposematismia että mimikriaa hyödyntäviä lajeja on lahkossa runsaasti, päätin jättää niiden käsittelyn kokonaan uuteen kirjoitukseen.

Viestintä- ja puolustusstrategioita

Uusimmassa Suomen Luonnossa on biologi Piia Ahosen kirjoittama artikkeli eläinmaailmassa esiintyvistä selviytymisstrategioista. Sain ilokseni muutamia itse ottamiani kuvia artikkeliin ja ajattelin siksi itse lähestyä aihetta maanläheisemmin kertomalla kohtaamistani lajeista, jotka hyödyntävät kirkkaita varoitusvärejä tai yhdennäköisyyttä vaarallisten ja pahanmakuisten lajien kanssa.

Mustaa ja valkoista

Hyönteisvalokuvaus on osittain hyvin mustavalkoinen laji. Yksi yleisimmistä saamistani kysymyksistä ei yllättäen olekaan koskenut kuvissa näkyviä hyönteiskohteita vaan niiden taustavärejä. Tämänkertaisessa blogikirjoituksessa käymme läpi tekniikoita, joiden avulla on mahdollista saada eri värisiä taustoja kuviin. Samalla esitellään vinkkejä, miten järjestelmäkameralla saa pieniä kuvauskohteita suurennettua.

Lapin ruskan keskellä

Alunperin tarkoitus oli matkustaa pohjoiseen jo keväällä, mutta olosuhteiden vuoksi retki siirtyi syksyyn ja samalla tarjoutui tilaisuus ihastella Lapin tarunhohtoista ruska-aikaa. Ja mikä tärkeintä, etsiä pohjoisen hyönteisfaunan erikoisuuksia.

Pulleita toukkia

Olen joskus leikkisästi nimittänyt elokuuta toukkakuuksi. Silloin monien kotelona talvehtivien hyönteislajien toukat ovat kookkaimmillaan ja erityisesti perhosten toukkia näkee runsaasti, kun ne lähtevät liikkeelle ravintokasviltaan ja etsivät sopivaa talvehtimispaikkaa. Tässä kirjoituksessa käymme läpi kolmetoista suurehkoa perhostoukkaa.

Päivityksiä Lounais-Suomesta ja vähän muualtakin

Heinäkuu on hyönteisille kiireellistä aikaa. Monet lajit ovat liikkeellä ja etsivät kilpaa ravintoa sekä pariutumiskumppaneita. Samaan aikaan täytyy yrittää vältellä saalistajia. Myös hyönteisharrastajalla on pitänyt kiirettä.

Ristiinan 120 tuntia

Sylkikuoriaiset olivat jo aikuistuneet ja lähteneet liikkeelle. Kesän virallista alkamista täytyi juhlistaa viikon lomalla. Suurin osa tästä ajasta tuli vietettyä Mikkelin lähellä Ristiinassa. Samalla tarjoutui hyvä tilaisuus havainnoida, mitä kaikkia lajeja muutaman päivän kuluessa ehtisi löytää.

Härkäkuu

Jos minun täytyisi nimetä jokin yksittäinen sijainti merkittävämmäksi kohteeksi missä olen ikinä ollut, se olisi helppoa. Valitsisin epäröimättä erään pienen hiekkakuoppa-aukion Hausjärven Hikiässä. Oliko sattumaa, että juuri tästä Salpausselän harjulla olevasta paikasta löytyi kenties hyönteisharrastukseni upein laji, jota voisin yhtä hyvin nimittää omaksi toteemieläimekseni?

Kevättä rinnassa

Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta… ja niin edelleen. Kaikki taitavat tuntea kesän lähestymisestä kertovan lorun. Etelä-Suomessa ollaan päästy jo västäräkkiin asti. Kevään etenemistä voi seurata myös hyönteisten avulla omassa pihapiirissä.

Seulonta haltuun - näin rakennat oman hyönteisseulan

Erityisesti syksyllä ja keväällä selkärangattomien etsiminen on tehokkainta käyttämällä hyönteisseulaa. Seula on helppo valmistaa myös itse jutun lopussa olevien kuvallisten ohjeiden avulla.

Mannerheimin aarre

Luonnontieteellisen keskusmuseon uumenissa on varastoituna menneiltä vuosisadoilta säilynyt tarujen sampo, joka jauhaa tänäkin päivänä rahan, viljan ja suolan sijasta entomologista tietoa.

Aikahyppy kahdensadan vuoden taakse

Suomessa syntyi 1797 henkilö, josta oli tuleva kansainvälisesti merkittävä hyönteistutkija. Tämän lisäksi hän oli paljon kaikkea muuta, kuten Viipurin hovioikeuden ensimmäinen presidentti ja tulevan Suomen tasavallan presidentin isoisä.

Yksin noin yhdeksän miljoonan hyönteisen keskellä

Helsingissä sijaitsevan Luonnontieteellisen museon uumeniin on tallennettu miljoonia hyönteisnäytteitä. Kun astuin ulko-ovista sisälle, en osannut aavistaa, että pian olisin ainoa ihminen niiden kaikkien keskellä.

Paluu Vänön saarelle

Edellisessä kirjoituksessa keskityttiin lähes yksinomaan Vänön hämähäkkeihin. Sen lisäksi saarella elää lukemattomia hyönteislajeja ja muita selkärangattomia. Kaikkien lajien ei edes tiedetty elävän Suomessa.

Ystäväsaaren kahdeksanjalkaiset ystävät

Saaristolaisidylliä huokuvalla Vänön saarella asuu ympärivuotisesti vain kaksitoista ihmistä, mutta selkärangattomia siellä riittää.

Haavelajeja Hangosta

Eli kuinka salaperäinen saarnilude pyydystetään ja kuinka se päästetään karkuun.