Kirjaudu Kirjaudu sisään
App Store
Lataa Suomen Luonto -sovellus Apple App Storesta!
Google Play
Lataa Suomen Luonto -sovellus Google Play Storesta!
TILAA LEHTI
KIRJAUDU
TILAA LEHTI
Kirjaudu Kirjaudu sisään

Marraskuun mustat

Hyvin usein huomiota saavat erityisen värikkäät tai metallinhohtoisena kiiltävät ötökät. Päiväperhoset, leppäkertut, sudenkorennot ja kultakuoriaiset ovat lähes kaikkien mielestä kauniita lajeja. Luonnon monimuotoisuus on huomattavasti laajempi ja myös vähemmän värikkäistä lajeista löytyy kiehtovia esimerkkejä, vaikka ensinäkemältä ulkonäkö ei olisi niin erikoinen. Tässä kirjoituksessa käydään läpi muutamia synkän mustia otuksia. Hyppää ennakkoluulottomasti mukaan!

Selkärangatonta kauhua

Pimeisiin syysiltoihin, erityisesti halloweenin, kekrin, pyhäinmiestenpäivän ja samhainin aikoihin, liittyy merkittävällä tavalla kaikenlainen synkkyys. Yliluonnolliset ilmiöt ja pelottavat asiat, kuten aaveet ja noidat, murhaajat ja hirviöt valtaavat kauppojen rihkamaosastot ja suoratoistopalveluiden valikoimat. Jätetään muovikrääsä omaan arvoonsa, mutta kauhuelokuvien suurena ystävänä ajattelin vetää hieman yhteen omia muistoja hyönteisiin tai hämähäkkeihin liittyvistä kauhuelokuvista ja pohtia, miksi teemat toistuvat kauhuelokuvissa joko pääroolissa tai tehosteena.

Vieraat ötökät

Edellisessä kirjoituksessa käsiteltiin Suomeen päätynyttä suurta sarvijäärälajia. Kun kyseessä oli ihmisten toimesta maahan saapunut yksilö, oli se samalla vieraslaji. Tässä kirjoituksessa käydään läpi mitä vieraslajit voivat tarkoittaa luonnon ekosysteemin kannalta ja annetaan muutamia esimerkkejä erityisen haitallisista vieraslajeista.

Kesäturisti

Heinäkuun loppupuolella Helsingissä tehtiin havainto tavallista suuremmasta kovakuoriaisesta. Tässä kirjoituksessa selviää mikä laji oli kyseessä ja mistä se mahdollisesti oli peräisin.

Huilailua Hailuodossa

Kesäloman alkaessa oli aika pakata auto ja lähteä kohti pohjoista. Ensimmäisenä kohteena oli luontoarvoistaan tunnettu Hailuodon saari Oulun lähettyvillä. Tiesin entuudestaan, että saarella eli hypykkihämähäkkilaji, jota en ollut vielä nähnyt. Tässä kirjoituksessa selviää, löytyikö se lopulta.

Salamakartoitusta

Bioblitz ei sanana välttämättä kovin monelle kerro mitään, mutta sen takana piilee ajatus luonnon monimuotoisuuden selvittämisestä intensiivisimmällä mahdollisella tavalla. Tässä kirjoituksessa kerrotaan kokemuksia Turun Skanssin biodiversiteettipuistossa järjestetystä bioblitz-tapahtumasta.

Pajuista ja hyönteisistä

Kevät tuo mukanaan pajujen elinvoimaisen puhkeamisen ja samalla koko joukon hyönteisiä, joille pajut näyttelevät elintärkeää roolia. Kun lumi sulaa ja ensimmäiset auringonsäteet lämmittävät maata, pajuista nousevat nuoret lehdet ja kukinnot tarjoavat ravintoa ja piilopaikkoja monille hyönteislajeille, kuten kirvoille, lehtikuoriaisille ja perhosille.

Kauden ensimmäiset

Oli korkea aika avata kausi. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä, ennen takatalvea ehdin käydä hakemassa Helsinki-Vantaan lentokentän kupeesta seulosta. Lajeja löytyi "työpanokseen" suhteutettuna kelvollisesti.

Kevättä odotellessa

Maaliskuun alkupuolella ovat hyönteiset usein heränneet talvehtimispaikoistaan. Tänä vuonna kevät on tuntunut venyvän tavallista pidemmälle. Aktiivisen kauden alkua odotellessa on jo hieman vaikeampi pohtia, mitä kuukauden kirjoitukseen sisällyttäisi. Niinpä päätin kertoa, miten kausiluonteinen harrastus yleensä jakautuu eri vuodenajoille, painottaen kevättalven tekemisiä.

True Bug – dokumentaarista lyhytelokuvaa tekemässä, osa 2

True Bug -dokumentaarisen lyhytelokuvan kuvaukset alkoivat edellisessä kirjoituksessa. Nyt jatkamme siitä mihin jäätiin.

True Bug – dokumentaarista lyhytelokuvaa tekemässä, osa 1

Sain vuoden 2021 helmikuussa mielenkiintoisen yhteydenoton. Elokuvaohjausta opiskeleva Tuisku Lehto oli törmännyt Hangossa hyönteisharrastajiin ja saanut tästä ajatuksen hyödyntää hyönteisiä ja erityisesti luteita opinnäytetyössään. Tuisku halusi saada minulta aiheesta lisätietoja ja tarjosi mahdollisuutta olla osallisena dokumentin osassa, jossa oli tarkoitus kuvata hyönteisharrastajia tositoimissa.

Kärpäsenä katossa

Koska hyönteisiä on ollut olemassa huomattavasti pidempään kuin ihmisiä, on luonnollista, että niillä on myös tärkeä rooli vanhojen aikojen kansanuskomuksista. Vuoden viimeisen kirjoituksen kunniaksi päätin ryhtyä selvittämään, minkälaisia uskomuksia kärpäsiin liittyy.

Tikusta asiaa

Eri hyönteislajit viihtyvät erilaisilla kasveilla, joko ravintoa tai piilopaikkaa etsien. Lajimäärät voivat olla suuriakin, mutta uskaltaisin väittää, että hallussani on tietty oksa, jonka päällä on kävellyt vähintään erikoisin yhdistelmä erilaisia hyönteis- ja hämähäkkieläinlajeja. Tässä kirjoituksessa esitellään muutama laji ja kerrotaan tietysti mistä oksasta on kyse.

Hämähäkkejä, hämähäkkejä!

Sain syyskuun puolivälin tietämillä yhteydenoton Suomen luonnonsuojeluliiton Koillis-Savon paikallisyhdistykseltä. Yhdistys oli täyttämässä 15-vuotta ja syyskokoukseen kaivattiin erityisesti hämähäkkipitoista esitystä. Tämä herätti mielenkiintoni, koska on aina hienoa päästä puhumaan ötököistä ja eritoten hämähäkit aiheena antaa mahdollisuuden vähentää ihmisten kokemia pelkoja ja ennakkoluuloja. Aikataulut osuivat sopivasti yhteen, sillä olimme menossa Nilsiään syyslomalle. Ajattelin napata kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja kirjoittaa samalla Selkärangatonta menoa -blogiin esityksessäni käsittelemiä yleistietoja hämähäkeistä.

Rakkaudesta Sallaan

Kesän merkittävin lomamatka suuntautui tänä vuonna Pohjois-Suomeen lähelle itärajaa. Tässä kirjoituksessa kerrotaan minkälaisia hyönteisiä kuvankauniita maisemia tarjoavasta Sallasta löytyi.

Kerroskuvauksen alkeet

Hyönteisiä ja muita pieniä kohteita valokuvatessa suurimpia haasteita ovat valaistus, riittävä suurennus ja syväterävyys. Tässä kirjoituksessa käydään pintapuolisesti yksi tapa lähteä kokeilemaan kerroskuvauksen tuomia etuja syväterävyyden hallitsemiseen.

Huiskimista ja hupia Ruotsissa

Kesäkuun alkupuolella lähdimme vanhemman pojan kanssa muutamaksi päiväksi Ruotsiin. Visiitin pääosissa olivat huvipuistot, mutta muutamassa kohdassa ehti myös haavia heilutella.

Päivitys Vänöstä

Vuonna 2019 vierailimme ensimmäistä kertaa Vänön saarella. Silloin paikalta löytyi monia upeita ja harvinaisia lajeja sekä yksi Suomelle täysin uusi ludelaji. Tänä keväänä olimme muutaman päivän samoissa maisemissa. Jännitys oli suuri sen suhteen, löytyisikö hietaviiruludetta tälläkin kertaa.

Muodonmuutoksia: osittainen muodonvaihdos

Aiemmassa kirjoituksessa käytiin läpi täydellisen muodonvaihdoksen vaiheita. Monilla hyönteisillä ja kaikilla hämähäkkieläimillä kasvu sukukypsäksi aikuiseksi ei pidä sisällään kaikkia täydellisen muodonvaihdoksen vaiheita. Tälläista kehityskulkua kutsutaan osittaiseksi muodonvaihdokseksi ja siihen perehdymme tässä kirjoituksessa.

Yhdeksän muistoa Kroatiasta

Kun kevään saapuminen otti hieman takapakkia, on mukava muistella vanhoja kokemuksia. 2018 vuoden toukokuussa olimme kaksi viikkoa Kroatiassa. Siitä ajasta tuli vietettyä paljon aikaa paikalliseen hyönteisfaunaan tutustuen ja löytöjä majoituspaikassa valokuvaillen. Tässä kirjoituksessa tehdään yhdeksän laji- tai lajiryhmänostoa reissusta.

Muodonmuutoksia: täydellinen muodonvaihdos

Hyönteisten kehitysvaiheet ovat hyvin mielenkiintoisia. Kaikki eivät käy läpi samanlaisia vaiheita elämässään, vaan kehittyminen voidaan jakaa kahteen erilaiseen tapaan: täydelliseen muodonvaihdokseen ja osittaiseen muodonvaihdokseen. Tässä kirjoituksessa käydään läpi tarkemmin täydellisen muodonvaihdoksen vaiheita.

Papintappajan korvamato

Useiden selkärangattomien suomenkielinen nimi viittaa lajin ulkonäköön, väritykseen, elintapoihin, ravintoon tai elinympäristöön. Esimerkiksi kimalaiskuoriainen on saanut nimensä muistuttaessaan kuvioinneiltaan kimalaisia, kultakuoriainen tunnetaan kullanhohteestaan, hallakehrääjä lentää silloin kun yöpakkaset ovat jo alkaneet, hirvikärpänen imee verta hirvieläimistä, vesihämähäkki elää vedessä ja niin edelleen...

Hangella hiihtäjiä - esittelyssä talviaktiivisia hyönteisiä

Hyönteisten mielletään yleisesti olevan aktiivisia keväästä syksyyn. Sisätiloissa elävä lajisto on oma lukunsa, mutta niiden lisäksi myös ulkona voi talven aikana etsiä ja löytää hyönteisiä. Helpoiten se tapahtuu lumihankia tarkkailemalla.

Rakkaudesta lajiin: Hietikkokiitäjäinen

Hietakiitäjäiset ovat kiehtovia ja upeita maakiitäjäislajeja. Suomessa esiintyy suvusta yhteensä neljä lajia. Tässä kirjoituksessa käsitellään erityisesti hietikkokiitäjäistä ja sen elinvaiheita.

Säihkettä pimeimpään vuodenaikaan - esittelyssä kimaltelevat lehtikuoriaiset

Kun valo ja värit katoavat luonnosta talven lähestyessä, voi valokuvien avulla muistella kesän väriloistoa. Tässä kirjoituksessa esitellään muutamia kauniin metallinhohtoisia lehtikuoriaisia.

Elokuun trooppiset yöt – osa 2/2

Elokuun viimeisenä viimeisen, helteisen viikonlopun jälkeen oli luvattu säähän täyskäännöstä. Vaelluskelit vaikuttivat loppuvan kuin seinään, joten tilaisuus oli syytä hyödyntää. Suomelle uuden lajin löytäminen osoitti, että se todella kannatti!

Elokuun trooppiset yöt - osa 1/2

Elokuussa oli poikkeuksellisen lämmintä. Erityisesti yöllä lämpötila pysyi niin korkealla, että hyönteiset olivat runsaina joukkoina liikkeellä. Kun ilmavirtaukset tulevat etelästä tai kaakosta, kulkeutuu samalla maahan uskomattoman suuria massoja hyönteisiä. Tässä kirjoituksessa tutkitaan, minkälaista lajistoa tavanomaiselle omakotitalon pihalle voi houkutella hyönteisvalon avulla.

Alkusyksyn melankoliaa - suru sisältyy monen hyönteislajin nimeen

Suruvaipan taitaa tuntea lähes jokainen. Sen lisäksi on olemassa monia muita hyönteisiä, joiden nimeen sisältyy suru-sana. Suruvaipan kaltaisesti useimpia lajeja yhdistää tummanpuhuva väritys. Tässä kirjoituksessa käydään läpi itselleni vastaan tulleita lajeja.

Pohjois-Norjaa ristiin rastiin

Kesäkuussa vuokrasimme matkailuauton vajaaksi kahdeksi viikoksi ja suuntasimme kohti pohjoista. Tämä tarina alkaa Kilpisjärveltä.

Tuoksujen vuosi osa 13/13

Edellisessä osassa synnytys oli yhä lähempänä ja päähenkilö oli edelleen varma halustaan synnyttää kotona.

Nilsiän syksy ja kevät

Syksyllä ja keväällä tuli havainnoitua Nilsiän luontoa. Tässä kirjoituksessa koosteena oleellisimmat löydökset.

Tuoksujen vuosi - osa 12/13

Edellisessä osassa päähenkilö teki päätöksen kotona synnyttämisestä.

Operaatio Mustavuori, osa 5/5 - Kartoittamassa Montenegron hyönteislajistoa

Aiemmissa kirjoituksissa käynnistyi suuri entomologinen seikkailu Montenegrossa, jossa tarkoituksemme oli kartoittaa maan hyönteislajistoa ja etsiä uhanalaisia direktiivilajeja, Natura 2000 -suojelualueiden lisäämiseksi. Nyt seikkailu saapuu päätökseensä.

Tuoksujen vuosi - osa 11/13

Edellisessä osassa oli saapunut kesä ja päähenkilö tutustui terassilla kärpäseen aivan uudella tavalla.

Operaatio Mustavuori, osa 4 - Kartoittamassa Montenegron hyönteislajistoa

Aiemmissa kirjoituksissa käynnistyi suuri entomologinen seikkailu Montenegrossa, jossa tarkoituksemme oli kartoittaa maan hyönteislajistoa ja etsiä uhanalaisia direktiivilajeja, Natura 2000 -suojelualueiden lisäämiseksi. Nyt seikkailu jatkuu...

Tuoksujen vuosi - osa 10/13

Edellisessä osassa kevät oli saapumassa, mutta tuskattuttavan hitaasti.

Katso silmiin ja ihastu! - Esittelyssä Sami Karjalaisen uutuusteos Suomen hyppyhämähäkit

Sami Karjalainen tunnetaan laadukkaista, mutta silti yleistajuisista hyönteisiä koskevista tietokirjoistaan. Useat suomalaiset ovat pystyneet tutustumaan hänen avullaan merkittävästi paremmin ja helpommin erinäisiin lajiryhmiin kuten sudenkorentoihin, heinäsirkkoihin ja leppäkerttuihin. Tällä kertaa on vuorossa kattava kokonaisuus suomalaisista hyppyhämähäkeistä.

Operaatio Mustavuori, osa 3 - Kartoittamassa Montenegron hyönteislajistoa

Aiemmissa kirjoituksissa käynnistyi suuri entomologinen seikkailu Montenegrossa, jossa tarkoituksemme oli kartoittaa maan hyönteislajistoa ja etsiä uhanalaisia direktiivilajeja, Natura 2000 -suojelualueiden lisäämiseksi. Nyt seikkailu jatkuu...

Tuoksujen vuosi - osa 9/13

Edellisessä osassa päähenkilö näki painajaisia ja hän alkoi perehtyä tarkemmin luteiden kiehtovaan maailmaan.

Operaatio Mustavuori, osa 2 - Kartoittamassa Montenegron hyönteislajistoa

Aiemmassa kirjoituksessa käynnistyi suuri entomologinen seikkailu Montenegrossa, jossa tarkoituksemme oli kartoittaa maan hyönteislajistoa ja etsiä uhanalaisia direktiivilajeja, Natura 2000 -suojelualueiden lisäämiseksi. Nyt seikkailu jatkuu...

Tuoksujen vuosi - osa 8/13

Edellisessä osassa päähenkilö alkoi tutustua luteiden kiehtovaan maailman.

Operaatio Mustavuori, osa 1 - Kartoittamassa Montenegron hyönteislajistoa

On vuosi 2017. Joukko suomalaisia astuu aurinkoisena toukokuun alun päivänä ulos lentokoneesta Podgoricassa, Montenegron pääkaupungissa. He hyppäävät takseihin ja jättävät enimmät kantamuksensa hotellille. Sen jälkeen he ryntäävät malttamattomina maastoon haaveilla, karistusvarjoilla ja kameroilla varustettuina. Mistä on kyse?

Tuoksujen vuosi - osa 7/13

Edellisessä osassa vietettiin joulua. Tuleva vauva sai runsaasti tarvikkeita elämänsä alkupuolen avuksi. Pariskunnan miehestä purrut tai pistänyt salaperäinen ötökkä oli mahdollisesti paljastumassa luteeksi.

Hyönteiset ovat ihmeellisiä – Kolme tutkittua faktaa hyönteisistä

Vuosi on lähestymässä loppuaan ja ötökkäkausi on pitkälti taputeltu. Kun maa on jäässä ja kuva-arkistot hyvällä mallilla, hyönteisharrastuksen voi pitää aktiivisena tutustumalla vuoden aikana julkaistuihin tutkimuksiin ja artikkeleihin. Tässä koosteena kolme mielenkiintoista faktaa hyönteismaailmasta.

Tuoksujen vuosi - osa 6/13

Edellisessä osassa pariskunnan miehen rutiininomaisesen terveystarkastuksen labrakokeista paljastui kummallisia arvoja.

Puoli kuuta ilman kuuta – Lomailua ja hyönteisiä Lapissa, osa 2/2

Aiemmassa kirjoituksessa keskityttiin kaksiviikkoisen lomamatkan alkupuoliskoon. Nyt jatkamme siitä, mihin viimeksi jäimme. Olimme juuri palanneet Kilpisjärveltä takaisin varsinaiseen majapaikkaamme.

Tuoksujen vuosi - osa 5/13

Edellisessä osassa tuoreen avioparin sai tietää odottavansa lasta. Samalla odottavalle äidille heräsi kummallisia mielihaluja.

Grim Sweepers - entomologiaa hautausmaalla

Loka-marraskuun vaihteessa vietetään halloweenia. Ajankohdan kuvastoon liittyy paitsi hautausmaita, hirvittäviä naamiaisasuja ja makeisia, myös hämähäkkejä, tuhatjalkaisia ja muita selkärangattomia. Entä jos keskityttäisiin tutkimaan, minkälaista lajistoa hautausmaalla elää ja on liikkeellä silloin, kun aurinko on jo laskenut ja täysikuu mollottaa taivaalla...

Tuoksujen vuosi - osa 4/13

Edellisessä osassa tarinan päähenkilöt saivat toisensa ja kaikki vaikutti olevan parhaalla mahdollisella tavalla.

Huvipuistohepokatti - havaintoja hattarakojulta ja sen lähistöltä.

Elokuun 8. päivänä muu perheeni oli Linnanmäen huvipuistossa. Itse olin ollut paikalla vain aamupäivän ja siirtynyt iltapäiväksi kotiin koiravahdiksi. Tarkoitus oli vain käydä myöhemmin koukkaisemassa muut Linnanmäeltä kotiin. Niin ainakin siinä vaiheessa vielä kuvittelin. Iltapäivällä sain kuvaviestin, jossa oli 12-vuotiaan poikani havaitsema hepokatti.

Tuoksujen vuosi - osa 3/13

Edellisessä osassa tarinan päähenkilöt suunnittelivat häitä. Pariskunnan miestä pisti tai puri käteen jokin hyönteinen.

Puoli kuuta ilman kuuta – Lomailua ja hyönteisiä Lapissa, osa 1/2

Kesälomasta kaksi viikkoa vierähti Pohjois-Suomessa. Tukikohtana oli toistamiseen Sirkan kylän mökki, mutta maisemia ja hyönteisiä katseltiin ja etsittiin Kilpisjärveä myöten.

Tuoksujen vuosi - osa 2/13

Aloitusosassa tarinan päähenkilö muisteli lapsuuttaan, nauttii lämmöstä ja tuoksuista sekä vastaa myöntävästi miesystävänsä kosintaan. Tarinamme jatkuu kuukautta myöhemmin.

Haavit eteen vie ja kontaten käy - entomologiaa armeijan harjoitusalueella

On toukokuun viimeinen päivä. Maanantai. Herätyskello soi ennen viittä. Vähän pidempäänkin olisi ehtinyt nukkua, mutta rituaalisesta aamukahvihetkestä kirjaa lukien ei sovi luopua. Hieman puoli kuuden jälkeen on jo aika lähteä ajamaan kohti Kirkkonummea. Sieltä matka vasta alkaa...

Tuoksujen vuosi - osa 1/13

Tästä alkaa kolmetoistaosainen fiktiivinen fantasiaelementtejä sisältävä tarina, jossa selkärangattomat tulevat näyttelemään merkittävää roolia. Tarina on rytmitetty kuukausien mukaan ja osat julkaistaan samaan rytmiin.

Saariretriitti II – viikko saimaannorpan asuinseuduilla

Tuskin olin ehtinyt purkaa Vänössä mukana olleet varusteet ja vaatteet, kun piti jälleen pakata ne uudestaan. Tällä kertaa matkakohteena oli Puumalan kupeessa oleva, Saimaan ympäröimä Ylössaari. Perille pääsi helposti kulkemalla ensin mantereelta lossilla Niinisaareen, josta oli silta lopulliseen päämäärään.

Saariretriitti – kevätaurinko pakottaa etätyöläisen maastoon

Kevään lämpötilat olivat nousseet toukokuun alussa niin paljon, että hyönteismaailma oli herännyt talvihorroksestaan. Spontaaneilta havainnoilta ei voinut enää välttyä. Ennen kuin siirrytään niihin, palataan vielä hetkeksi huhtikuun puolelle ja Vänön ainutlaatuiselle hyönteissaarelle.

Urbaanientomologiaa - täsmäisku eritasoliittymään

Joinakin vuosina kauden aloitus on ollut mahdollista heti tammikuun ensimmäisenä päivänä, mutta luminen talvi aiheutti tällä kertaa viivästyksiä ja kunnolliseen täsmäiskuun ei ollut niin mielekästä paneutua ennen kuin lumet olivat sulaneet ja maa kuivahtanut. Ensimmäisen kvartaalin entomologinen harrastelu jäi lähinnä hangen päällä kävelevien otusten etsiskelyyn sekä sisätiloissa vastaantulleisiin otuksiin.

Voiko ihminen kasvattaa siivet? - Arvioinnissa Selja Ahavan teos "Nainen joka rakasti hyönteisiä"

Törmäsin alkuvuodesta kirjakaupassa Selja Ahavan kirjoittamaan teokseen Nainen, joka rakasti hyönteisiä. Kirja herätti kiinnostukseni pelkästään nimellään - olenhan itse mies, joka rakastaa hyönteisiä. Takakannen kuvaus vahvisti odotuksia siitä, että hyönteiset ja entomologia olisivat myös merkittävässä roolissa tarinan sisällössä, joten lukupäätös syntyi siinä samassa hetkessä.

Tikittävä kuolema - hyönteinen pienen kauhukertomuksen sivuosassa

Ulkona paukkuu pakkanen ja Etelä-Suomeenkin on saatu kunnollinen talvi. Silloin hyönteisharrastus painottuu ainakin itselläni valokuvien käsittelyyn ja niissä olevien yksilöiden määrittämiseen. Pimeät talvi-illat ovat myös erinomaisia hetkiä istahtaa takkatulen ääreen höyryävän teekupin kanssa ja viettää aikaa pienten tarinoiden äärellä...

Kärsivällinen kärsäkäs - kertomus siitä, kuinka yksi tavanomainen laji aiheutti kahden uuden lajin löytymisen Suomesta.

Viime vuoden maaliskuussa kävin raapaisemassa seuloksen Helsinki-Vantaan lentokentän kupeesta. Sieltä ylös nousseen erittäin uhanalaisen leveäharmoluteen lisäksi seulokseen osui upeiden verkkoluteiden heimoon kuuluva huppulude. Tämä käynnisti erikoisen tapahtumasarjan, joka johti peräti kahteen uuteen Suomesta löytyneeseen hyönteislajiin.

Kovakuoriaisviestintää

Edellisen kirjoituksen yhteydessä käsiteltiin hyönteismaailman erikoisuuksia, kirkkain värein myrkyllisyydestään varoittavia tai vaarallisia lajeja matkivia otuksia. Myös ympäristöönsä sulautuvia lajeja pääsi esittelyyn. Julkaisua laatiessani tajusin, että hyönteisten maailmanlaajuisesti kaikista suurin lahko eli kovakuoriaiset jäivät kokonaan huomioimatta. Koska sekä aposematismia että mimikriaa hyödyntäviä lajeja on lahkossa runsaasti, päätin jättää niiden käsittelyn kokonaan uuteen kirjoitukseen.

Viestintä- ja puolustusstrategioita

Uusimmassa Suomen Luonnossa on biologi Piia Ahosen kirjoittama artikkeli eläinmaailmassa esiintyvistä selviytymisstrategioista. Sain ilokseni muutamia itse ottamiani kuvia artikkeliin ja ajattelin siksi itse lähestyä aihetta maanläheisemmin kertomalla kohtaamistani lajeista, jotka hyödyntävät kirkkaita varoitusvärejä tai yhdennäköisyyttä vaarallisten ja pahanmakuisten lajien kanssa.

Mustaa ja valkoista

Hyönteisvalokuvaus on osittain hyvin mustavalkoinen laji. Yksi yleisimmistä saamistani kysymyksistä ei yllättäen olekaan koskenut kuvissa näkyviä hyönteiskohteita vaan niiden taustavärejä. Tämänkertaisessa blogikirjoituksessa käymme läpi tekniikoita, joiden avulla on mahdollista saada eri värisiä taustoja kuviin. Samalla esitellään vinkkejä, miten järjestelmäkameralla saa pieniä kuvauskohteita suurennettua.

Lapin ruskan keskellä

Alunperin tarkoitus oli matkustaa pohjoiseen jo keväällä, mutta olosuhteiden vuoksi retki siirtyi syksyyn ja samalla tarjoutui tilaisuus ihastella Lapin tarunhohtoista ruska-aikaa. Ja mikä tärkeintä, etsiä pohjoisen hyönteisfaunan erikoisuuksia.

Pulleita toukkia

Olen joskus leikkisästi nimittänyt elokuuta toukkakuuksi. Silloin monien kotelona talvehtivien hyönteislajien toukat ovat kookkaimmillaan ja erityisesti perhosten toukkia näkee runsaasti, kun ne lähtevät liikkeelle ravintokasviltaan ja etsivät sopivaa talvehtimispaikkaa. Tässä kirjoituksessa käymme läpi kolmetoista suurehkoa perhostoukkaa.

Päivityksiä Lounais-Suomesta ja vähän muualtakin

Heinäkuu on hyönteisille kiireellistä aikaa. Monet lajit ovat liikkeellä ja etsivät kilpaa ravintoa sekä pariutumiskumppaneita. Samaan aikaan täytyy yrittää vältellä saalistajia. Myös hyönteisharrastajalla on pitänyt kiirettä.

Ristiinan 120 tuntia

Sylkikuoriaiset olivat jo aikuistuneet ja lähteneet liikkeelle. Kesän virallista alkamista täytyi juhlistaa viikon lomalla. Suurin osa tästä ajasta tuli vietettyä Mikkelin lähellä Ristiinassa. Samalla tarjoutui hyvä tilaisuus havainnoida, mitä kaikkia lajeja muutaman päivän kuluessa ehtisi löytää.

Härkäkuu

Jos minun täytyisi nimetä jokin yksittäinen sijainti merkittävämmäksi kohteeksi missä olen ikinä ollut, se olisi helppoa. Valitsisin epäröimättä erään pienen hiekkakuoppa-aukion Hausjärven Hikiässä. Oliko sattumaa, että juuri tästä Salpausselän harjulla olevasta paikasta löytyi kenties hyönteisharrastukseni upein laji, jota voisin yhtä hyvin nimittää omaksi toteemieläimekseni?

Kevättä rinnassa

Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta… ja niin edelleen. Kaikki taitavat tuntea kesän lähestymisestä kertovan lorun. Etelä-Suomessa ollaan päästy jo västäräkkiin asti. Kevään etenemistä voi seurata myös hyönteisten avulla omassa pihapiirissä.

Seulonta haltuun - näin rakennat oman hyönteisseulan

Erityisesti syksyllä ja keväällä selkärangattomien etsiminen on tehokkainta käyttämällä hyönteisseulaa. Seula on helppo valmistaa myös itse jutun lopussa olevien kuvallisten ohjeiden avulla.

Mannerheimin aarre

Luonnontieteellisen keskusmuseon uumenissa on varastoituna menneiltä vuosisadoilta säilynyt tarujen sampo, joka jauhaa tänäkin päivänä rahan, viljan ja suolan sijasta entomologista tietoa.

Aikahyppy kahdensadan vuoden taakse

Suomessa syntyi 1797 henkilö, josta oli tuleva kansainvälisesti merkittävä hyönteistutkija. Tämän lisäksi hän oli paljon kaikkea muuta, kuten Viipurin hovioikeuden ensimmäinen presidentti ja tulevan Suomen tasavallan presidentin isoisä.

Yksin noin yhdeksän miljoonan hyönteisen keskellä

Helsingissä sijaitsevan Luonnontieteellisen museon uumeniin on tallennettu miljoonia hyönteisnäytteitä. Kun astuin ulko-ovista sisälle, en osannut aavistaa, että pian olisin ainoa ihminen niiden kaikkien keskellä.

Paluu Vänön saarelle

Edellisessä kirjoituksessa keskityttiin lähes yksinomaan Vänön hämähäkkeihin. Sen lisäksi saarella elää lukemattomia hyönteislajeja ja muita selkärangattomia. Kaikkien lajien ei edes tiedetty elävän Suomessa.

Ystäväsaaren kahdeksanjalkaiset ystävät

Saaristolaisidylliä huokuvalla Vänön saarella asuu ympärivuotisesti vain kaksitoista ihmistä, mutta selkärangattomia siellä riittää.

Haavelajeja Hangosta

Eli kuinka salaperäinen saarnilude pyydystetään ja kuinka se päästetään karkuun.