Lauhoina talvina jäät jäävät Saimaalla heikoiksi ja lumikerros ohueksi. Se tietää ongelmia saimaannorpille, jotka synnyttävät kuuttinsa jäälle tuulen kasaamien lumikinosten suojiin. Norppia on kuitenkin autettu jo pitkään, ja tuore tutkimus paljasti, että niille tehdyt tekopesät ja ihmisten kolaamat lumikinokset toimivat hyvin pesäpaikkoina.
Metsähallitus on juuri julkaissut vuoden 2022 tiedot saimaannorpasta. Kanta on hieman kasvanut. Samalla luvut kertovat, kuinka herkkä norpan tilanne on.
Tiesitkö Päijänteen tai Hämeen norpasta?
Luonnonsuojelutoimien ansiosta kymmenien lintu- ja nisäkäslajien sukupuutto maailmasta on saatu estettyä kolmen viime vuosikymmennen aikana. Suomessa ja naapurimaissa kiljuhanhi ja naali kävivät lähellä paikallista sukupuuttoa, mutta kumpikin laji on saatu autettua kaikkein vaikeimman ajan yli.
Tänäkin vuonna moni saimaannorpan kuutti syntyi ihmisen kasaamaan apukinokseen. Mutta ilmastonmuutos etenee – mikä neuvoksi talvina, jolloin ei ole lunta tai edes jäätä?
Saimaannorpan pesälaskentoihin osallistui taas tänä vuonna noin sata vapaaehtoista laskijaa. Toimittaja Johanna Mehtola huristeli potkukelkalla saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiaisen, aluepäällikkö Anna Vuoren ja norppatiedottaja Antti Franssilan kanssa Etelä-Saimaan jäillä etsimässä norpan pesiä ja jälkiä kuuteista. Tänä vuonna kuutteja löytyi koko Saimaan alueelta 78. Emme nähneet retkellämme saimaannorppaa tai kuuttia, mutta näimme kuitenkin jälkiä niiden elämästä. Keväisellä järven jäällä oli kuitenkin paljon muutakin vipinää.
