11.6.2020 Retkipaikat

Vierailimme Haukivedellä Linnasaaren kansallispuistossa, missä Saimaa on leppeimmillään ja norppakin näyttäytyi

Tänäkin vuonna moni saimaannorpan kuutti syntyi ihmisen kasaamaan apukinokseen. Mutta ilmastonmuutos etenee – mikä neuvoksi talvina, jolloin ei ole lunta tai edes jäätä?

Pullervo ei laiskottele, vaan karvanvaihto vaatii kuivilla oloa ja on yksi norpan vuoden vaativimmista jaksoista.

Saimaannorpan pesälaskentoihin osallistui taas tänä vuonna noin sata vapaaehtoista laskijaa. Toimittaja Johanna Mehtola huristeli potkukelkalla saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiaisen, aluepäällikkö Anna Vuoren ja norppatiedottaja Antti Franssilan kanssa Etelä-Saimaan jäillä etsimässä norpan pesiä ja jälkiä kuuteista. Tänä vuonna kuutteja löytyi koko Saimaan alueelta 78. Emme nähneet retkellämme saimaannorppaa tai kuuttia, mutta näimme kuitenkin jälkiä niiden elämästä. Keväisellä järven jäällä oli kuitenkin paljon muutakin vipinää.

Suomen Luonto oli mukana saimaannorpan pesälaskennoissa Etelä-Saimaalla huhtikuun puolivälissä.

”Myönteistä henkeä on kuultu. Siihen viittaa sekin, että kaksi osakaskuntaa pitää ylimääräisen kokouksen.”

Saimaan Puruvedellä on nyt pitkästä aikaa saimannorpan kuutti. Verkkokalastusta ei Puruvedellä ole rajoitettu, joten kuutin tulevaisuus on epävarma

Saimaannorppa saa tänäkin vuonna apua apukinoksista. Metsähallituksen tavoite on tehdä 200 kinosta norpille.

Harvalukuinen ja perimältään köyhä laji voi joskus onnistua sopeutumaan muutokseen vastoin odotuksia. Ehkä saimaannorppa pystyy siihen, kuten tasmanialainen pussiahma.

Kiistanalaista äänikarkotinta on kokeiltu luvatta saimaanhylkeen karkottamiseen viime vuonna Saimaan Puruvedellä. Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri harkitsee tutkintapyynnön tekemistä asiasta.

Suomen nisäkkäitten uhanalaisuusluokitus on päivitetty. Kahdeksan lajin uhanalaisuusluokka on nyt parempi kuin vuonna 2010, eikä yhdenkään lajin luokka ole arvioinnissa huonontunut.