48/2022

Aikuisia saimaannorppia lasketaan olevan noin 430–440. Se on maailman kanta. Siinä on arvioitua lisäystä 10 yksilöä kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Keväällä syntyi 92 uutta norppaa, muutama enemmän kuin viime vuosina. Niitä ei ole laskettu vielä tänä vuonna mukaan kanta-arvioon, koska niin suuri osa saimaannorpista kuolee eri syistä jo varhain. Norppapopulaatiosta arvioidaan talvikanta, jolla tarkoitetaan laskentavuonna pesineiden norppien määrää ennen kevättalvella syntyneitä kuutteja. Sukukypsiksi norpat tulevat 4–6-vuotiaina. Vanhimmat voivat saavuttaa yli 30 vuoden iän.

Onneksi saimaannorpan määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut. Norppa on suojelun avulla noussut sukupuuton partaalta. Mutta saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen. Ollakseen kestävä kannan koon ja sen myötä perimän monipuolisuuden tulisi olla suurempi. Sirpaleinen esiintyminen Saimaan eri osissa tuottaa geeniperimään monipuolisuuden haasteita. Vahvempi kanta niilläkin alueilla olisi tärkeää. Sitä kohti edetään hiljalleen.

Kun saimaannorpan kannan kasvu on pieni, jokaikinen vapaaehtoistoimiin tai kalastusmääräyksiin perustuva nuoren kuutin selviäminen on tärkeää.

Jokaisen lumikolaajan apu pesimiseen on vähälumisina talvina korvaamaton.

Tieto, tutkimus ja seuranta on hyvin tärkeää oikean kuvan saamiseksi kannasta ja suojelun keinoista. Yksi esimerkki on elinikäinen norpan suojelijoiden kuten Juha Taskisen elämäntyö norpan seurannassa ja kuvaamisessa. Onpa sympaattisesta saimaannorpasta laulukin, joka on tuonut tärkeää julkisuutta norpan suojeluun.

Tekopesät voivat auttaa montaa kuuttia tulevaisuudessa. Ne helpottavat toivottavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Saimaannorpan häirinnän välttäminen (esimerkiksi moottorikelkka, veneily, liikkuminen ja kuvaaminen liian läheltä) on erittäin tärkeää. Tieto lisää ymmärrystä, myös tuskaa. Hyvä työ saimaannorpan hyväksi jatkuu.

Päijänteen ja Hämeen norppa

Eräs ystäväni oli mukana arkeologisissa tutkimuksissa Saimaan muinaisilla rannoilla. Tutkijat löysivät norpan luita aiemman Kymijoen vesistön kautta virranneen Saimaan aiemman laskureitin varrella. Myös Päijänteellä on ollut ilmeisesti vielä historiallisena aikana ”Päijänteen norppa” viimeisimmän jääkauden peruina. Norpan metsästys ja pienen kannan sairaudet ovat voineet olla sen kannan katoamisen syy. Myös Kokemäenjoen vesistössä on esiintynyt norppa, kutsuttakoon sitä vaikka nimellä ”Hämeen norppa” reitin isojen järvien sijainnin mukaan. Nykyisen Rovaniemen lähellä olleen suuren jääjärven alueella tiedetään eläneen norppia. Minusta äärimmäisen mielenkiintoista!

Tämä kaikki korostaa saimaannorpan suojelun erityistä merkitystä, myös symbolina ja esimerkkinä niin monen lajin suojeluun ja koko luonnonsuojelun merkityksen ymmärtämiseen.

Hämeen norppaPäijänteen norppasaimaannorppavuosi luonnossa

Tunne luontosi

Tilaamalla Suomen Luonnon pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista ja tuet suomalaisen luonnon suojelua.
Digiarkistossa näköislehtinä lähes koko lehden 81-vuotias historia.