Kirjaudu Kirjaudu sisään
TILAA LEHTI
KIRJAUDU
TILAA LEHTI
Kirjaudu Kirjaudu sisään

Merenpohjien punainen väriloisto osa I - Mikroskooppi paljastaa punalevien kauneuden

Punaiset levät viihtyvät tavallisesti meren syvissä kallio- ja kivikkopohjissa. Myös matalilta rannoilta on mahdollista löytää punalevien peittämiä pintoja. Rihmamaisten punalevien kauneus paljastuu, kun niitä tarkastelee lähemmin mikroskoopilla.

Sukeltamalla seurataan muuttuvaa merenpohjaa

Kuinka syvältä rantavyöhykkeen viimeisin rakkohaurupensas löytyy, onko meriajokasniitty harventunut tai näkinpartaiskasvillisuus korvautunut muilla lajeilla? Entä mistä kertovat runsastuneet rihmalevät tai puuttuvat punalevät? Sukelluslinjan varrella havainnoidaan monia meriluonnossa tapahtuvia muutoksen merkkejä.

Melontaa ja meriroskia

Mitä tapahtuu, kun joukko jätesäkein ja työhanskoin varustettuja innokkaita merimelojia päästetään valloilleen ulkosaariston suojelualueella? Saadaan tietenkin roskattomia saarenrantoja ja runsaasti hyvää mieltä.

Lihansyöjäkasvien saarella

Björkö on kallioinen ulkosaari Saaristomerellä. Rantakallioilla käyskentelevä retkeilijä tuskin aavistaa, että saaressa elää peräti kaksi lihaa syövää kasvilajia.

Korvameduusan kaksi elämää

Näihin aikoihin vuodesta jalkojen juuressa, syvällä rantakallion syövereissä tapahtuu kummia. Korvameduusan polyypit siellä päästelevät mereen kellumaan pienenpieniä minimeduusoita, kasvamaan ja vahvistumaan aikuisiksi korvameduusoiksi.

Piikeistä, kransseista ja kiehkuroista – niistä on pienet näkinpartaislevät tehty

Näkinpartaislevät eivät ole mitään tyhjänpäiväisiä pohjaanjuurtujia, vaan niillä on korvaamattoman tärkeä rooli matalien merenpohjien ekosysteemissä.

Norppa kamerassa! Turkkikuviotunnistus toimii myös merinorpilla

Matalasta lammikosta paljastuu monimuotoinen maailma - ruoppaus uhkaa fladojen näkinpartaisia

Sinilevälauttoja ja rihmaleväpohjia ei pääse karkuun ulkosaaristossakaan

Roskaruokaa ja muovimuonaa – syömmekö itse mereen päätyvät jätteemme?