Tuulisen ja kylmän huhtikuun päivän tunnelmia haikaroiden purolla, entäpä aamu...!
Merenlahti on aikojen kuluessa kuroutunut melkein irti merestä. Pieni joki on kalojen kulkureitti kudulle. Haikarat tietävät sen. Harmaahaikara ja jalohaikara.
Lue lisää...
Taviokuurna on aito metsän lintu; sen värit ovat ihmeelliset
Taviokuurnat ovat jo palanneet ja palaamassa pesimäseuduilleen. Suomessa pesimalue keskittyy itäiseen Lappiin, sen havumetsiin.
Lue lisää...
Voimakas lintumuutto törmäsi pohjoistuuleen, lämpimän ilman nopeaan jäähtymiseen ja lumituiskuihin; miten linnut toimivat?
Viime viikon tiistaina 1.4. oli voimakas muuttopäivä, lämmin ja kaikin puolin otollinen. Suomeen saapui kylmä pohjoinen ilmavirtaus ja voimakkaat lumituiskut jo seuraavana päivänä. 2.4. Muutos lämpimästä kevätkeleistä pakkaseen ja tuiskuun oli nopea.
Lue lisää...
Pikkujoutsenia eilen illalla auringon kilossa Haeskassa Matsalunlahdella
Pikkujoutsenet pulisevat tunnelmallisesti, äänestä ne tunnistaa paraiten.
Lue lisää...
En lakkaa ihailemasta merisirrin sopeutumista ankariin arktisiin olosuhteisiin
Maaliskuulla vietin toista viikkoa linturetkellä Jäämeren ääressä Norjassa. Yksi pysyvän ihailuni laji merisirri talvehtii mm. Varanginvuonon rannoilla.
Lue lisää...
Lapintiainen ja kuukkeli, kaksi metsän väreihin täydellisesti sopeutuvaa lintua
Kaksi metsän väreihin täydellisesti sopeutuvaa tummanharmaata ja kauniin ruskeaa metsän lintua, lapintiainen ja kuukkeli on kuvattu viime viikolta Inarin Kaamasessa.
Lue lisää...
Kevään odotetuimpia lintuja luonnon tunnelmallisena kalenterina
Kiurun lentoääni, pätkä liverrystäkin jo taivaalta, kottaraisen ilmestyminen pesäpöntölle, ensimmäinen peipon laulu metsänreunassa, västäräkin keikuttelu pihamaalla ja haarapääskyn odotettu paluu pihapiiriin ovat perinteisesti tärkeitä kevään etenemisen tunnelmallisia hetkiä.
Lue lisää...
Moni lintuharrastaja laskee karkauspäivän lintuhavaintoja
Lintuharrastaja Jyrki Pynnönen on tehnyt lintujen linjalaskentoja viime vuosikymmenten aikana jopa noin 1000 km eri puolilla maata. Lintulaskennoista saadaan arvokasta tietoa lintujen lukumäärästä ja levinneisyyden muutoksista. Suomessa on pisimmät sarjat tätä tärkeää tietoa kuin missään maailmassa.
Lue lisää...
Talvehtivia vesilintuja isojakin määriä Viron saarien pohjoisilla sulilla vesillä
Viime viikon blogissa Viron Läänemaalta kerroin mm. pöllöjen viikon takaisesta runsaasta huutelusta. Myös pikkunisäkkäitä syöviä isolepinkäisiä osui kohdalle Läänemaalta neljä ja Vormsin saarelta vielä kolme. Lisäksi sulaneen lumen alta paljastuneet pikkunisäkkäiden käytävät kertoivat, että saattaa tulla hyvä pöllövuosi. Se olisi hyvin tervetullut!
Lue lisää...
Pian voi tulla lintujen kevätmuuton tunnustelijoita
"Ennenkään" ei ollut ihan tavatonta, että jo helmikuun lopulla, pitkänkin pakkasjakson jälkeisinä kauniina, lauhoina päivinä saatiin ensimmäiset havainnot kiuruista tai muista kevätmuuton linnuista, "säämuuttajista".
Lue lisää...
Cityhaukka pysyi saaliinsa äärellä yli kolme tuntia
Blogi kuvaa citykanahaukkanaaraan talvipäivää Helsingissä.
Lue lisää...
Surullinen lintujen väheneminen, lajikato ja sukupuutto
Lintujen kantojen vähentyminen, osan joutuminen uhanalaisiksi ja monien kadotessa sukupuuttoon on dramaattinen ja surullinen ilmiö.
Lue lisää...
Miten varmistat omalta lintulaudalta tai ruokintapaikalta hankalan vieraslajin, rikkakananhirssin, torjunnan?
Yksi tehokkaimmista ennalta ehkäisevistä keinoista on, että valitset kotimaisen kauran ensisijaiseksi siemeneksi ruokintapaikalle ja lintulaudalle. Minäkin sain juuri muutaman ystäväni kanssa pitämälleni metsäruokintapaikalle perille asti toimitettuna lahjana hyvää kauraa, kiitos siitä!
Lue lisää...
Koskikara sukeltelee paukkupakkasellakin hyiseen veteen ravinnon hakuun
Vanha kansa tunsi hyvin lintuja. Lintulajit, joissa oli jotakin aivan erikoista, jäivät erityisesti mieleen. Yksi niistä on koskikara.
Lue lisää...
Pakkastalven havaintoja metsäruokintapaikan pikkulinnuista
Yhden uusmaalaisessa metsässä sijaitsevan talviruokintapaikan "pikku"linnuista voi tehdä muutaman havainnon tämän talven lintutilanteesta.
Lue lisää...
Mustarastaan vuodenvaihteen kylmän ja lyhyen talvipäivän kärvistelyä
Hiljainen djyp ääni toistuu aiempaa useammin kuusivaltaisessa talvimetsässä. Tässä tapauksessa se on mustarastaan ääni, vaikka esimerkiksi yksi harmaapäätikan äänistä on aika samankuuloinen.
Lue lisää...
Metsän joulun tunnelmaa ja sävyjä
Metsän linnut valkoselkätikka, harmaapäätikka, kaksi tiaista hömötiainen ja kuusitiainen sekä orava toivottavat tänä vuonna joulurauhaa kaikille metsän ystäville! Kuvat ovat suojellusta uusmaalaisesta metsästä viikko ennen joulua.
Lue lisää...
Aivan ihmeellinen pienen pieni hippiäinen
Alle kuuden gramman painoinen lintu ylittää muuttaessaan meriä tai talvehtii hyisen kylmässä talvessa.
Lue lisää...
Pohjantikka oppi yllättäen käväisemään muutaman kerran talviruokinnalla
Muut Suomen ympärivuotiset tikkalajit ovat kaikki oppineet talviruokinnalle, muutamat lajit toki harvemmin, mutta tuntui, että pohjantikka pysyy visusti kokonaan erossa talin ja nahkaläskin tarjonnasta.
Lue lisää...
Töyhtöhyypän syysmuutto pitkittyi
Iso määrä töyhtöhyyppiä viivytteli hyvän matkaa marraskuulle muuttoaan Matsalunlahden maisemissa.
Lue lisää...
Kuu
Tämä kuukuva on otettu kahden kuukierron takaisen täydenkuun aikoihin alkuillasta 29. syyskuuta 2023 Viron Läänemaalla. Nyt on vielä paljon hiljaisempaa, mutta jonkun nisäkkään saattaa öinen kulkija kuitenkin kuulla.
Lue lisää...
Marraskuun harmaaseen aamuun ilmestyi sateenkaari
Edellisen illan syvät sinisen ja harmaan sävyt hiljensivät Matsalun lahden viime viikon blogissa. Ilta vaihtui yöhön. Seuraavan auringonnousun aikaan kohtasin Matsalun maiseman Rannajõen tornissa. Tai oikeastaan auringon säteet kohtasivat sadepisaroiden prismat.
Lue lisää...
Onko nyt oikea aika aloittaa lintujen talviruokinta?
Yksi sopiva ajoitus aloittaa ruokinta on, kun ensimmäiset yöhallat ja pakkaset saapuvat. Nyt on siis oikea aika ja on ollut jo jonkin aikaa. Ja hyvä sääntö on, että kun aloittaa lintujen talviruokinnan, jatkaa sitä keskeytymättä siihen saakka, kunnes pälvet keväällä aukeavat hangille.
Lue lisää...
Korkein hallinto-oikeus antoi karhulle oikeutta
Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaan suurin osa syksyllä 2022 karhunmetsästykseen annetuista poikkeusluvista Kainuussa, Itä-Suomessa ja Pohjois-Hämeessä oli lainvastaisia. Perusteet lupiin eivät täyttyneet. Peräti 111 poikkeuslupaa 197:stä oli lainvastaisia.
Lue lisää...
Nuoret kuovit kesantoniityllä, pieni palauma kesään
Mikäs kumma tuo on. Lyhyehkö käyrä nokka. Aika iso. Kurjenpoikanenko? Ei sentään, vaikka olemuksessa on jotakin samaa. Nuori, mutta melkein täyskasvuinen kuovi, Euroopan suurin kahlaaja, tuo pikku yllätyksen, sen nokka on niin paljon lyhyempi kuin aikuisen. Nyt nämäkin kuovit talvehtivat Länsi-Euroopan rannikolla.
Lue lisää...
Hömötiaisiakin liikkeellä ennätysmäärä
Kuusitiaisten hurjan vaelluksen lisäksi hömötiaisetkin ovat olleet liikkeellä. Blogissa tarkastellaan lintujen kuluvan syksyn vaelluksia Kainuussa, Hangossa ja Viron Länsirannikon Puisen niemellä.
Lue lisää...
Vaeltajia liikkeellä lintusyksyssä, kuusitiaiset rikkovat ennätyksiä
Aika ajoin ja "etukäteen liikoja ilmoittamatta" muutamat lintulajit lähtevät hurjillekin vaelluksille.
Lue lisää...
Arktiset vesilinnut syysmuutolla
Arktiset vesilinnut ovat muutolla. Syysmuutto sijoittuu kevätmuuttoa paljon pitemmälle ajanjaksolle ja jatkuu varsin vahvana vielä runsaan kuukauden päivät. Mustalintukoiraat ovat kuitenkin muuttaneet jo kesällä. Mutta monien vesilintujen päämuutto on vielä edessä. Allinkin muutto osuu lokakuulle.
Lue lisää...
Pikkusirkku osui sattumalta kameraan
Siinä missä kahlaajiakin, kannattaa rannalla katsella huolellisesti myös pikkulinnut. Voi tulla kivoja yllätyksiä!
Lue lisää...
On taas kurkien syysmuutolle kerääntymisen ja syysmuuton hieno aika
Houkuttelen muutamalla tuoreella kuvalla seuraamaan taas kurkien syysmuuttoa ja sen eri vaiheita. Muutto on jo osaksi meneillään, huippu on keskimäärin syyskuun puolivälin jälkeen, mutta jatkuu hiljaisena vielä lokakuun loppupuolelle. Kuvat ovat viime viikolta Viron Matsalunlahden ympäristöstä.
Lue lisää...
Pikkukiljukotka yllätti aterialla tienvieren kuusessa
Tiesin retkellä kolmen nuoren ornitologin kanssa odottaa, että Viron Kasarijoen varren niityillä voi kohdata pikkukiljukotkan. Hämmästys oli kuitenkin suuri, kun tämä kaunis kotka istui aivan tien vieressä kuusessa - hämmentävän lähellä.
Lue lisää...
Hiljaiset pikkukarhut kurkistavat suolle
Metsän siimeksestä paljastuu ihmeitä, melkein kuin satujen menninkäisiä!
Lue lisää...
SINFFillä eli 13. Savonlinnan kansainvälisellä luontofilmifestivaalilla
Olipa hieno ja monipuolinen luontofilmifestivaali. Se järjestettiin jo 13. kerran 17.-20.8.2023. Olin festivaalilla ensi kertaa. Olisin voinut osua sinne jo aiemmin!
Lue lisää...
Peltopyyt seikkailevat valppaina pikkuteillä
Peltopyyt ovat liikkeellä maalaistiellä, ensin pihaan johtavalla kärrytiellä, myöhemmin vähän isommalla päällystetyllä kylätiellä.
Lue lisää...
Haarapääsky palasi pesimään riihen eteiseen
Haarapääsky palasi tänä kesänä pesinnän riihen eteiseen. Se ilahdutti suuresti, olen pitkään kantanut huolta haarapääskystä. Monta vuotta se oli poissa myös seuraamastani Viron Haapsalun riihen eteisestä. Nyt se teki hienon paluun: viisi poikasta lähti lentoon.
Lue lisää...
Aamukohtaaminen ilveksen kanssa
Ilves on hieno eläin, se ansaitsee nykyistä vahvemmin toteutetun suojelun.
Lue lisää...
Niittysuohaukka, yölaulajat, hirvi ja majavat Matsalun lahden kesäillassa
Koe blogissa ihmeellinen matka Matsalun lahdella Viron Läänemaalla. Ehkä haluat itsekin hypätä kalastajan veneen kyytiin lintuparatiisin tunnelmaan.
Lue lisää...
Juhannusyön tunnelma
Kuikan huuto kuuluu niin valoisassa kuin hämärässä ja antaa maisemaan hienon tunnelman .
Lue lisää...
Tuli, maa, ilma ja vesi ennallistamispoltossa Repoveden erämaassa
Ennallistamispolton voimakkaassa tunnelmassa tulevat mieleen antiikin Platonin alkuaineet: maa, ilma, vesi, tuli ja avaruus. Vaikka Platonin opit ovat toki osin vanhentuneet, niiden voi antaa hiukan leikkiä mielikuvituksessa. Tuli polttaa näyttävästi, maan ja puiden pitää olla pinnalta kuivia, ilmassa puhaltaa sopiva tuuli ja vedellä rajataan ja suojataan. Kuvat välittävät tuon ennallistamispolton voimakkaan tunnelman.
Lue lisää...
Kahlaajien muuton kaunis loppuhuipennus
Tänä keväänä usean kahlaajalajin muutto jatkui aika pitkälle kesäkuulle. Olin kolmen taitavan ja innokkaan nuoren ornitologin kanssa kesäkuun alussa 5.-9.6.2023 Viron Läänemaalla. Mietimme lähtiessä, vieläkö näkisimme myös kahlaajien arktikaa. Näimme hienosti! Mm. komeita isosirrejä. Jutun kuvat ovat jänkäsirriäisestä.
Lue lisää...
Alkukesän ihanuutta: metsien helein vihreä, lintujen laulu, kalliorannat ja valoisat yöt!
Kevätkesän metsät, järvet, lammet, purot ja lähteet, vehreys, vaivero ja suopursu, kukkivat niityt ja lintujen laulu, siinä on meille pohjoisen asukkaille keskeinen osa elämän syvintä sisältöä.
Lue lisää...
Konnamaisia juttuja sammakkoperspektiivistä
Virossa asuva veekonn ("vesikonna") on aika erikoinen risteytynyt hybridi.
Lue lisää...
Sirittäjän laulu on aivan erityinen
Sirittäjän laulussa on monta erityistä juttua. Kuuntele ääninäyte.
Lue lisää...
Yhden kevätaamun sävyt auringon noustessa
Aurinko kultaa kumpuilevan peltomaiseman Hauhon (Hämeenlinnan) Torvoilassa.
Lue lisää...
Junalla Repoveden kansallispuistoon
Kuun vaihteessa alkoivat junat taas pysähtyä Hillosensalmella, "Repoveden kansallispuiston asemalla." Hillosensalmen liikennepaikka on ollut Savon radalla reilut 120 vuotta.
Lue lisää...
Kurki ja kuovi aloittavat pesinnän
Nämä kuvat ovat viikonlopulta Kanta-Hämeestä Hauholta. Kurjet huutelevat voimakkaasti pellon reunassa, soilla ja rannoilla, kuovin huuto kuuluu laululennossa pellon tai kostean niityn yllä. Pesintä on alkanut ja alkamassa.
Lue lisää...
Suden ankara elämä
Tämä komea susi juoksi 16.3.2023 eli alle viitisen viikkoa sitten illansuussa eteenpäin haaskalta, jossa se oli ruokaillut puolen tuntia jäätynyttä lihaa. Juoksu vaatii kestävyyttä. Vuoroin lumi pettää taas eteenpäin jo juoksevan suden alla ja susi tipahtaa etujaloillaan kaulaa myöten hankeen, vuoroin takajalat uppoavat pehmeään lumeen.
Lue lisää...
Hiljennä konnan kohdalla!
Nuorella tyylikkäällä virolaisella naisautoilijalla oli hetki aikaa väistää sammakoita, varoittaa valoilla muita autoilijoita ja auttaa rupikonnia paljain käsin tieltä lammen rantaan sekä tehdä se turvallisesti.
Lue lisää...
Kevään pienimmät linnut
Blogissa kurkistetaan kolmen hienon pikkulinnun saapumiseen muutolta huhtikuun edetessä. Nämä kaikki on kohdattu ja kuvattu puutarhasta. Sieltä ne voi kevätmuutolla löytää, ehkäpä tänä aamuna?!
Lue lisää...
Viime viikon lintukevät Virossa
Viime viikon arkipäivät olivat varsin mielenkiintoiset Viron Läänemaalla. Yöllä pikkupakkasta, päivät nollan vaiheilla, pelloilla aivan valtavasti töyhtöhyyppiä, suuria tundrahanhiparvia, joukossa metsähanhia ja valkoposkihanhia; ja rannoilla paikallisia merihanhia. Suosikkini pikkujoutsenet olivat myös mukavasti liikkeellä. Rastaat ja peipot tekivät tuloaan. Suuri muutto odotuksissa.
Lue lisää...
Tunnelmaa lumituiskussa hiiripöllön kelometsässä ja suolla
Tuiskuinen, voimakas lumimyräkkä loi aivan erityisen tunnelman hiiripöllön metsään ja suolle. Hiiripöllö on aiemmin tunnettu myös nimellä hiiriäispöllö ja haukkapöllö. Se on erityisesti Lapin ja Itä-Suomen pöllö.
Lue lisää...
Omenapuiden keväthoito toi jäniksille parin päivän paratiisin
Nyt on vielä hetken omenapuiden keväthoidon aika. Puiden latvaosissa on melkoinen määrä vesivesoja, jotka tulisi poistaa. Työn voi tehdä itse, mutta hyviä ammattilaisia on tarjolla. Ei kannata pudota puusta. Entä milloin patoutunut lintujen kevätmuutto voimistuu? Tämä aamu näyttää lupaavalta.
Lue lisää...
Tikkojen rummutus raikaa maaliskuun hankien yllä
Nyt maaliskuulla raikaa keväthankien metsissä tikkojen soidinrummutus. Varsinkin sopivilla hankikannoilla voi hiihdellä rummutuksen jäljillä, ehkäpä kulkea jalankin. Myös muut tikkojen äänet tulevat tutuiksi.
Lue lisää...
Mitä pohtii palokärki?
Jään miettimään, mitä palokärki itse kokee puun rungolle syntyneen graafisen luomuksensa.
Lue lisää...
Onnea Kalevalanpäivänä
Tänään on 28.2.2023 eli Kalevalan päivä. Juhlistamme kalevalaista metsää Repoveden erämaasta 1980-luvulla otetuilla kuvilla.
Lue lisää...
Mihin orava tarvitsee häntäänsä
Orava vaikuttaa selvästi isommalta kuin on. Mielikuva isommasta koosta johtuu paljolti pitkästä, tuuheasta ja pitkäkarvaisesta hännästä. Mihin orava tarvitsee häntäänsä?
Lue lisää...
Talven ihanat klassikot
Muistoissa säilyvät vuosikymmenien takaiset kauralyhteet punatulkkuineen ja keltasirkkuineen. Ilahduin, kun löysin pitkästä aikaa lyhteitä.
Lue lisää...
Hömötiaisen metsä v. 1955 ja v. 2023
Kvantitatiivisen lintututkimuksen uranuurtajiin maailmassa kuulunut Einari Merikallio kirjoittaa teoksessaan Suomen lintujen levinneisyys ja lukumäärä (Otava 1955) hömötiaisen olevan Suomen lintulajeista 4. runsain. Se on hyvin runsaslukuinen (6-13 paria km2:lla) Etelä-Suomen keski- ja itäosassa ja melkein yhtä runsas muussakin Etelä-Suomessa, ja varsinkin Tornio-Kainuussa.
Lue lisää...
Metsäkauris hiiviskelee pihapiirissä Helsingissä
Tavallaan yllättävää, mutta Helsingissäkin metsäkauriit ovat tulleet viime vuosina yhä enemmän tutuiksi, myös pihapiirissä.
Lue lisää...
Moni metsän lintulaji on oppinut aika äskettäin metsässä olevalle talviruokintapaikalle
Uusia metsäruokintapaikalle oppineita metsän lintuja ovat mm palokärki, hippiäinen, pyrstötiainen ja puukiipijä.
Lue lisää...
Kaamos päättyy tänään Utsjoella
Kaamos on hieno ajanjakso monine sävyineen ja tunnelmineen.
Lue lisää...
Kuusitiainen, pienin, vauhdikas tiainen, kirkasääninen kolopesijä - siinä on montakin kiinnostavaa juttua
Tärkein kuusitiaisen tuntomerkki on mustan päälaen valkoinen, hyvin erottuva niskalaikku ja musta kaulaliina melkein koko kaulan ympäri ja kirkkaat äänet tii-tii ja kevätlaulu piitjy - piitjy -piitjy.... Pienin tiainen on vähän suurempi kuin Euroopan pienin lintu hippiäinen ja piskuinen peukaloinen.
Lue lisää...
Susi on saanut virolaisten mielissä jo kauan sitten erityisen, arvostetun aseman
Suden suurta merkitystä virolaisille korostaa, että sudesta on kirjattu talteen peräti 523 kansalliseläimen nimeä. Todellinen folkloren eläin.
Lue lisää...
Mielessä tuttu haarapääsky, joka on nyt kaukana Afrikassa.
Haarapääskyn suhde ihmiseen ainakin täällä pohjoisessa on niin läheinen ja pitkäaikainen, että kannan väheneminen tuo surun ja haikean mielen haarapääskyn tilanteesta. Mikä on haarapääskyn tulevaisuus?
Lue lisää...
Sibeliuksen Tapiola Op. 112 soi metsän innoittamana
Jean Sibeliuksen sinfoninen runo Tapiola on saanut nimensä Kalevalan metsän jumalasta Tapiosta. Kuuntele äänite jutun lopusta.
Lue lisää...
Ikivanha tammi maisemassa
Ikivanhojen puiden ja ikimetsien tulisi aina olla suojeltuja.
Lue lisää...
Aikuisia saimaannorppia 430–440 yksilöä
Metsähallitus on juuri julkaissut vuoden 2022 tiedot saimaannorpasta. Kanta on hieman kasvanut. Samalla luvut kertovat, kuinka herkkä norpan tilanne on. Tiesitkö Päijänteen tai Hämeen norpasta?
Lue lisää...
"Tuntemattoman" pajusirkun voi löytää talvehtivanakin
Ruovikoiden ja kosteikkojen kätköissä järvien, merien sekä jokien rannoilla, Lapissa myös soitten runsaskasvustoisissa pajukoissa elelee pajusirkku. Se on pärjännyt paremmin kuin moni sukulaisensa, vaikka pajusirkkuakin kannattaa pitää silmällä.
Lue lisää...
Marraskuun syvät värit
Marraskuun tunnelmat ovat ainutkertaisia. Tummat ja harmaat sävyt ovat erikoisen syviä.
Lue lisää...
Ovela kettu
Kettu katseli keskellä päivää aika lähellä sänkipellolla. Pian se pinkaisi melkoiseen laukkaan. Kettu, repolainen, toi mieleen monenlaisia mielleyhtymiä. Ensimmäinen oli, että tällä yksilöllä on erityisen kaunis turkki. Ketuista on paljon kansantaruja, usein opettavaisia antiikista lähtien. Ja onpa tehty oopperakin, tsekkiläisen Leoš Janácekin "Ovela kettu".
Lue lisää...
Satuako vain? Pikkujoutsenet sateenkaaressa
Sateen välissä pilviin tuli kaakossa pieni rakonen vain muutamaksi aamun minuutiksi. Mitä silloin aukesi luontokuvaajalle ohi kiitäväksi hetkeksi Matsalunlahden rannassa Haeskan lintutornilla, viime keskiviikkoaamuna.
Lue lisää...
Tilhi syö tänä syksynä omenaa ja kriikunaa
Pihlajanmarjasato on tänä vuonna aika niukka. Niinpä tilhet ehtivät etelärannikolle ja osa Suomenlahden ylikin jo viikkoja sitten. Pihlajanmarjojen sijaan tilhet syövät nyt hedelmiä.
Lue lisää...
Mestarilaulaja mustapääkerttu yllättää syksyllä viivyttelemällä
Mustapääkerttu on yksi parhaita ja tunnelmallisimpia lehtojen ja lehtipuuvaltaisten tuoreiden metsien sekä metsäsaarekkeiden - pihanlaidankin pensastojen piileskeleviä laulajia. Nyt syksyllä mustapääkertun näkee alkukesää ehkä avoimemmin, kun pienehkö osa kannasta viivyttelee muuttoaan ja etsii marjoja sekä hedelmiä syötäväksi monenlaisista pensaista ja puista.
Lue lisää...
Lintujen talviruokinnalla voi tukea monimuotoisuutta
Merikotka pelastettiin perikadon partaalta osaltaan puhtaan ruoan ja talviruokinnan avulla. Valkoselkätikan metsiin talviaikaan viedyillä taleilla on ollut oma merkityksensä kovin uhanalaisen kannan vahvistumisessa. Varsinkin ankarien talvien lyhyimpinä päivinä metsäruokintapaikka auttaa metsätiaisia ja muita pikkulintuja selviytymään. Ruokintapaikan tulisi aina tukea monimuotoisuutta.
Lue lisää...
Kurkien syysmuutto toteutui hyvin keskittyneenä yhteen päivään
Kirjoitin kurkien muutosta jo blogissani 20.9: "Kurjet ovat liikkeellä". Koska varmaan aika monelta kiinnostuneelta on saattanut jäädä voimakkaasti yhteen päivään keskittynyt muutto näkemättä, palaan tässä blogissa ja sen kuvissa vielä muuton tunnelmaan ja kerron muuton erityispiirteet. Kuvat ovat kaikki tuosta muuton huipusta.
Lue lisää...
Timbuktusta Jakutiaan, suokukon pitkä muuttolento
Suokukko, keskikokoinen kahlaaja, tekee hurjan muuttolennon Keski-Afrikasta Nigerjoen sisämaasuistosta pisimmillään aina Jakutian tundralle saakka.
Lue lisää...
Kurjet ovat liikkeellä
Kurkien syysmuutto on käynnissä. Ja vaikka on jo syyskuun 20. päivä, ainakin eilisten havaintojeni perusteella huippu on selvästi edessä. Toisaalta poutaiset, osin aurinkoiset päivät ja tuuli "takana" tarkoittavat yhdessä, että hyvin suurella todennäköisyydellä muuton huippupäivät ovat hyvin lähellä. Kannattaa vilkuilla syystaivaalle ja kuunnella kurkien huutoa!
Lue lisää...
Sääksisäätiö suojelee petolinnuille tulevaisuutta
Sääksisäätiö tekee tärkeää vapaaehtoistyötä petolintujen suojelussa.
Lue lisää...
Kaunis susipari romanttisena
Sudet ovat kauniita, uljaita, leikkisiä, jopa romanttisia nisäkkäitä - ihan niin kuin koiratkin.
Lue lisää...
Syysmuutolla joukolla Suomeen eksynyt "parvihaukka"
Punajalkahaukka on siitä hauska Falco -suvun pikkuhaukka, että se pesii yhdyskunnissa, toki yksittäinkin ja saalistaa sekä muuttaa tyypillisesti parvissa. Normaalisti se on tuiki harvinainen Suomessa.
Lue lisää...
Mato matala
Mato on Suomen kielen murteissa peitesana käärmeelle. Käärmettä pelättiin ja sanaa monasti varottiin käyttämästä.
Lue lisää...
Törmäpääskyjen iloinen yllätys
Mitä ihmettä! Viidensadan törmäpääskyn parvi langoilla elokuun alussa.
Lue lisää...
Oja
Kaikkinaiset pienvedet kuten lähteet, purot, ojat sekä erilaiset kosteikot jne. ovat ekologisesti hyvin tärkeitä. Ne ovat merkityksellisiä luonnon monimuotoisuuden toteutumiselle ja säilymiselle. Ne ovat myös luonnon- ja maisemantutkijalle hyvin mielenkiintoisia seurattavia ympäri vuoden.
Lue lisää...
Tiesitkö että visakoivu .....?
Visakoivu on rauduskoivun perinnöllinen, mutaatiosta johtuva muunnos, ei oma lajinsa eikä alalajikaan. Muutamassa muussakin puulajissa kuten harmaa- ja tervalepässä, raidassa, pihlajassa ja vaahterassa sekä hieskoivussa esiintyy vastaavia mutaatioita, mutta rauduskoivua harvemmin.
Lue lisää...
Eloisa ja korea keltavästäräkki
Kaunis keltavästäräkki on vähentynyt kovasti eteläisessä Suomessa. Yksi syy on karjan rantalaidunten ja kosteitten niittyjen väheneminen. Pohjoisessa keltavästäräkki on tyypillinen avoimilla soilla ja siellä sen kanta on edelleen vahva.
Lue lisää...
Kolmen karhun tunnelmaa
Onko karhua komeampaa metsän eläintä? Ilmeikäs, persoonallinen, vahva ja leikkisä. Varsinkin pennut ovat hauskoja telmijöitä. Kuvailen näitä karhuja karhuista käytetyillä nimillä, joita on tosi paljon.
Lue lisää...
Kurkipari toi kaksi poikastaan ensi kertaa näkyviin tänä aamuna
Kaunis hetki, kun kurki tuo poikaset ensi kertaa avoimeen maastoon, pesintä on onnistunut!
Lue lisää...
Erityinen iltatunnelma
Jos kuljet nyt Virossa, Pärnun seudulla, käypäs Audrun vanhoilla kalalammikoilla, jotka ovat nyt kosteikkoja ja niittyjä.
Lue lisää...
Kesälomalla kannattaa opetella päiväperhosia
Perhosia löytyy kaikkialta, mutta erityisesti sieltä, missä puutarha, piennar, niitty jne. on sopivasti luonnonmukainen. Puutarhaan voi lisäksi perustaa kukkapenkin perhosille sopiville lajeille.
Lue lisää...
Laulurastas, korennot, valo ja puut - ilta suonlaidan metsässä, sadunomainen sattuma
Ehdin saada pari kuvaa ennen kuin laulurastas kiirehti eteenpäin ruokkimaan poikasiaan metsän kätköihin.
Lue lisää...
Piilokojussa hiljaa luontoa tarkkaillen
Piilokojussa hiljaa istuminen on yksi hyvä tapa rauhoittua luonnon helmaan.
Lue lisää...
Tammitikan erikoinen ruokavalio
Oho! Yhtäkkiä tammitikka aivan vieressäni ja maassa maata nokkien puukujan varrella Virossa! Kanta on syntynyt parissa kolmessa kymmenessä vuodessa.
Lue lisää...
Suuri lusikkanokka ja sen siivilöivä sahalaita
Suuri lusikkanokka ja sen siivilöivä sahalaita ovat lapasorsan erikoisuuksia.
Lue lisää...
Tikanpojat ovat juuri kuoriutuneet pesäkolossa
Tikan poikaset ovat eteläisessä suomessa kuoriutuneet pesäkoloissaan. Vielä ne eivät roiku esillä, vaan niiden vanhemmat vievät ruoan kolon pohjalle. Pian ne kuitenkin nousevat innokkaasti kolon suulle roikkumaan odottaessaan seuraavaa ruoka-annosta.
Lue lisää...
Nokikana, luhtakana ja liejukana ovat aika lailla omanlaisiaan rehevien lintuvesien lintuja
Nokikana näkyy ja kuuluu. Luhtakanaa näkee tuskin koskaan, mutta kuulee. Liejukanan näkee pienissä lampareissa, mutta sekin kätkeytyy tosi taitavasti.
Lue lisää...
Pikkuinen peukaloinen pesänteossa
Tiesitkö, että peukaloiskoiras rakentaa yhtäaikaa useampaa pesää, joilla se houkuttelee naarasta. Naaras valitsee. Naaras myös yksin hautoo.
Lue lisää...
Susilauman ja ahman hurjan kohtaamisen koko tarina. Lukekaa ja katsokaa tänään 4.5.2022 ilmestyvästä Suomen Luonnosta
Kohtaamisia suden kanssa.
Lue lisää...
Nuoret 12–13 vuotiaat luonnontutkijat näkivät kevätretkellään kiehtovan virolaisen luonnon
Kännykkäni soi keväthankien aikaan. Pojanpoikanihan se soitti: "Kuule vaari, oletko nyt keväällä menossa sinne Viroon linturetkelle. Meitä voisi olla kolme neljä salamatkustajaa, jos sopii."
Lue lisää...
Linnut kertovat oikean kyntö- ja kylvöajan
Lintujen saapuminen keväällä sekä laulun ja pesinnän aloittaminen kertoivat ennen oikeita aikatauluja mm. viljan ja pellavan kylvöihin.
Lue lisää...
Syvemmälle luonnon kokemiseen ja tuntemiseen
Lähiluonnossa ja lähiseutujen luonnossa retkeileminen, lintujen ja muun luonnon tutkiminen, vaeltaminen reppu tai rinkka selässä, kaikki ne vievät syvemmälle luonnon tuntemiseen.
Lue lisää...
Metsäruokintapaikka hiljenee vähitellen, linnut hajaantuvat pesimään, ensimmäisenä pesinnän on jo aloittamassa töyhtötiainen
Joku vakituinen lukija on ehkä ihmetellyt, kun en ole hetkeen kirjoittanut tiaisista, yksistä suosikkilinnuistani. No, ei se helppoa ole ollut! Mutta nyt talviruokinnan pian päättyessä kirjoitan sanasen metsäruokintapaikan talvesta ja ajankohtaisesta vaiheesta.
Lue lisää...
Juuri nyt kannattaa lähteä linturetkelle jo vähän ennen auringonnousua ja nauttia aamuvalon kauneudesta
Lintuharrastajalle parhaita hetkiä on varhainen kevätaamu. Monestakin syystä. Aurinko nousee tänään koko maassa ja esim. Viron lintumailla ennen seitsemää, pohjoisessa varttia aiemmin.
Lue lisää...
Suojelkaa Suomen ilvestä
Ilves ei uhkaa ihmistä. Kauriiden määrän kasvua se hidastaa, samoin vähentää esimerkiksi supikoiria, jotka verottavat suuressa määrin lintu- ja jäniskantoja. Lammas- ja porovahingot valtio korvaa. Ihmiset pitävät ilveksestä, onpa sen Hämeessä maakuntaeläin. Monella kunnallakin on ilves vaakunassa. Ilves keikkuu jääkiekkoliigankin kärkipaikoilla ja vanhoissa lasipurkeissa ilves on koristeena. Ilveksiä on Suomessa vähän yli 2000 aikuista yksilöä. Se on kannan tiheytenä vähän, kun verrataan esimerkiksi Viroon.
Lue lisää...
Piilottelevan pikku-uikun voi löytää nyt talvehtimassa sulasta, mutta kovin harvinainen se on.
Harvinainen, piileskelevä pikku-uikku on helpoimmin nähtävissä talvella, sillä osa linnun pesimäkannasta talvehtii pienissä sulissa.
Lue lisää...
"Tipi ja Sylvesteri"
Kanahaukka on taitava metsästäjä, mutta miten on mahdollista, että keltasirkku istuu avoimesti ihan sen lähellä?
Lue lisää...
Tuli suuri tuulenpuuska, iästä vihainen ilma; meren kuohuille kohotti, lainehille laikahutti...
Yksi tapa lukea Kalevalaa on syventyä luontokuvauksiin, lintuihin, eläimiin, maisemiin, puihin ja metsiin. Alkusointuisilla säkeillä ja taitavilla muuntelevilla, nasevilla toistoilla runonlaulajat ilmaisevat valtavan hienoja tunnelmia.
Lue lisää...
Hömötiaisen vanhan metsän suojelu ja metsien monimuotoisuus on itsestäänselvyys, jos...
Jos vanhojen metsien suojelua arvioidaan tulevaisuudessa, jo ihan lähitulevaisuudessakin, veikkaan, että melkein jokaiselle tulee olemaan itsestään selvää, että siitä, mitä on suojeltu, ollaan äärimmäisen tyytyväisiä - niin kuin on oltu tähän asti tehdyistä suojeluratkaisuista.
Lue lisää...
Palokärki, kiehtovin metsän lintu
Palokärjen muistan jo ihan pikkupojasta. Tämän jättiläistikan kohtaamiseen liittyy aina erityistä. Palokärjen ulkonäkö, muoto, värit, äänet, lento, yllättävä osuminen joskus ihan lähelle ja folkloren tarinat luovat valloittavan tunnelman.
Lue lisää...
Punatulkut maisemassa, melkein epätodellisen kaunis hetki
Punatulkku osui hienoon valoon. Männyn oksat ja niistä roikkuvat vastavalon erityisesti kultaamat naavat luovat hetkeksi suorastaan epätodellisen kauniin tunnelman.
Lue lisää...
Havumetsien hurmaava kaunotar
Suurikokoinen, voimakas kanahaukka on yksi vanhojen havumetsien hurmaavimpia lintuja.
Lue lisää...
Ääriolosuhteisiin sopeutuminen on merisirrin erikoinen vahvuus
Merisirri on yksi kaikkein karaistuneimpia lintuja maailmassa. Kun merisirri pärjää hyvin erityisen ankarissa olosuhteissa, viimassa, pakkasessa ja kaamoksessa, se välttää samalla monet pitkän muuttomatkan vaarat. Lähimmillään linnun näkee nyt Korppoon Jurmossa. Mutta pääosa kannasta talvehtii pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, ainoana kahlaajana!
Lue lisää...
Mustarastaan talvi, miten suosikkilintu pärjää?
Mustarastas on monen suomalaisen suosikkilintu. Se oli myös yksi Pentti Linkolan suosikeista. Mitä mustarastaan talveen kuuluu nyt? Miten se pärjää? Kaikki kuvat ovat joulukuulta 2021.
Lue lisää...
Pyrstötiaisia pitkästä aikaa
Joulun ajan kylmät ja lumisateet toivat myös pyrstötiaiset käymään talviruokinnalla.
Lue lisää...
Metsän tunnelmaa joulunajan valoissa
Aito monimuotoisuus on ainoa kestävä metsän pitkän aikavälin arvon takaaja.
Lue lisää...
Marraskuun valot ja varjot
Pidän marraskuun valoista. Moni pitää. Valossa on kovin paljon mahdollisuuksia. Joskus sitä on toki hyvin vähän. Marraskuun valo tulee aika matalalta ja se on yksi sen hieno salaisuus.
Lue lisää...
Valtava määrä käpyjä nyt kuusissa!
Joskus kuusi jaksaa kantaa valtavan määrän käpyjä. Tänä vuonna on niin. Yhtä suurta määrää kuin tässä oksassa ja koko tuon puun ylimmässä kolmanneksessa en ole ehkä koskaan nähnyt!
Lue lisää...
Merikotkan aamusaalistus Jäämeren rannoillla
Merikotka on saalistaessaan usein aika näkyvästi esillä. Se odottaa kärsivällisesti tilaisuutta.
Lue lisää...
Lapin ruskaa tundran rajoilla
Tänä vuonna pohjoisen ruska on ollut kuluvan vuosituhannen paras.
Lue lisää...
Yksi syysaamun lyhyt hetki
Yksi syysaamun hetki hämäläisellä järvellä. Aina ainutkertainen, omanlaisensa.
Lue lisää...
"Kalasorsa" on kiinnostava lintu
Kalasorsalla on pitempi muuttoaika kuin muuttomatka. Kuvat on otettu pari kolme viikkoa sitten Tenon suistosta. Isoille järvillemme kalasorsia kokoontuu pian tuhantisin parvin.
Lue lisää...
Lyhytnokkahanhi "löytyi"
Lyhytnokkahanhi on tullut lähemmin tunnetuksi vasta viime vuosikymmeninä.
Lue lisää...
Kurki, naali ja ilmastonmuutos
Kurki etenee arktisen tundran maisemiin, naalilla sen sijaan tulee Jäämeri vastaan.
Lue lisää...
Hiirihaukkakin on vaarantunut uhanalaiseksi - Suomessa
Niin monille suomalaisille tuttu hiirihaukka on sekin ensin vaarantunut Suomessa ja arvioidaan jo uhanalaiseksi, koska kanta on kolmessa vuosikymmenessä puolittunut. Naapurimaissa ja koko Euroopassa komea hiirihaukka voi hyvin - Suomen lisäksi Latviaa lukuun ottamatta.
Lue lisää...
Karhu syksyisessä maisemassa
Katselemme karhua syksyisessä metsässä, niityllä ja suolla.
Lue lisää...
Kalasääski on erilainen ja erikoistunut
Kalasääski on aina ilmassa, puun latvassa, kerralla sekunteja vedessä eikä koskaan maan kamaralla.
Lue lisää...
Susitunnelmaa
Susi on kaunis ja vaikuttava eläin. Tyypillisiä suden perhelaumoja oli Suomessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskentojen mukaan viime keväänä noin 32–38 ja susipareja noin 18–25.
Lue lisää...
Elokuulla on lennellyt paljon perhosia
Perhosvuosi on ollut pitkästä aikaa varsin hyvä. Isoja niin tutuimpia kuin vähän tuntemattomampiakin päiväperhosia on lennellyt mukavasti, erityisesti elokuulla.
Lue lisää...
Mikä kumma lentää metsässä?
Mikä kumma lintu lentää metsässä. Sehän on pienikokoisin puolisukeltajasorsamme tavi.
Lue lisää...
Kurjet toivat poikaset esille
Viime viikolla kurjet toivat joukolla poikaset esille, näkyvimmin pelloille ja niityille.
Lue lisää...
Vanha tuttu selkälokki, 22 vuotta
Vanha, 22 v, kunnon tuttu, rengastettu selkälokki kalasteli eilen Hauhon Vihavuoden koskessa. Vaikka se on peräti 22-vuotias, hyväkuntoisella linnulla voi olla elinikää vielä jopa kymmenen vuotta.
Lue lisää...
Hiljaisilla metsäpoluilla
Keski- ja loppukesän metsän äänimaailma on hiljenemässä. Mutta kun kulkee hiljaa itsekin, voi törmätä miltei mihin vain! Metso voi paukauttaa lehtoon lähtiessään voimakkaasti siipensä, palokärki huutaa äkkiä kuuluvan äänisarjansa, kaakkuri kajauttaa huutonsa kiirimään maisemaan ja tiaisparvi keikkuu ketterästi puiden oksissa.
Lue lisää...
Pikku karhut telmimässä
Onkohan mitään niin sympaattisen oloista eläintä kuin karhunpentu.
Lue lisää...
Kesäyön nisäkkäitä ihmettelemässä
Nisäkkäät ovat pääasiassa yöeläimiä. Kesäyön kaunis hämärä tarjoaa kuitenkin aika hyvän mahdollisuuden kurkistaa hiukan nisäkkäidenkin maailmaan.
Lue lisää...
Metsän laulajia
Kultaista ja keltaista puvussa, puna- ja mustapäitä, kullankeltainen koko lintu tai aivan harmaitakin!
Lue lisää...
Metsän kultainen omena
Suomessa karhuja voi sekä kuvata tai katsella yli puolen tusinan itäsuomalaisen karhuyrittäjän piilokojuista ja vähän isommistakin katselurakennuksista. Suurten nisäkkäiden katseluun ja kuvaamiseen erikoistuneet yritykset ovat hyvin hoidettuja ja monasti palkittuja kotiseuduillaan. Yksi sellainen on Suomussalmen Martinselkosen eräkeskus. Erinomaisen kiinnostava kohde kotimaan matkailussa ja toimii luonnon ehdoilla.
Lue lisää...
City-huuhkajat ja jalkapallo
Tätä kirjoittaessa Huuhkajat valmistautuu maailman ykköstä Belgiaa vastaan EM-kisojen alkusarjan otteluun. "Huuhkajat" sai aikanaan nimensä olympiastadionille 6.6.2007 ilmestyneestä city-huuhkajasta. Silloinkin pelasivat Suomi ja Belgia, silloista EM-karsintaottelua.
Lue lisää...
Pikkutikka, vuoden lintu
Pikkutikka kiipeilee ketterästi, myös ohuissakin oksissa, joskus melkein kuin metsätiaiset!
Lue lisää...
Kuikan ja kaakkurin vaikea alkukesä
Veden korkeuden nousu pesimäaikaan on ollut tänä kesänä iso haaste niin kuikan kuin kaakkurin pesinnälle. Nopea laskukaan ei ole helppo. Aitojen vesilintujen nouseminen pesälle vaikeutuu. Heinäkuussa näemme, miten pesintä on onnistunut ja kuinka paljon poikasia on kuikkien järvillä ja kaakkurilammilla.
Lue lisää...
Pikkuinen peukaloinen on rytmikäs mestarilaulaja
Peukaloinen on nimensäkin mukaisesti aivan piskuinen, piileskeleväkin lintu, vaikea päästä näkemään, mutta sen laulu kajahtaa tuoreista metsistä ja puronotkoista voimakkaana ja rytmikkäänä. Kuuntele ääninäyte!
Lue lisää...
Varhainen toukokuun aamu järvenselällä
Työnnän soutuneveen vesille. Viikko sitten, viiden aikaan aamulla. Aurinko on juuri noussut. Olisin voinut lähteä hieman aikaisemminkin. Nyt on hieno hetki. Järven pinta on tyyni. On ensimmäisiä termisen kesän päiviä. Lintukuvaajan yö on lyhyt. Parhaat iltasävyt klo 22 tienoilla, aamuvalot ovat herkimmillään puoli viidestä alkaen tunnin, puolitoista.
Lue lisää...
Metson soidin on nyt!
Seurasin viime keskiviikkona metson soidinta. Metso piti soidinta maassa tuoreessa kangasmetsässä, kivillä, kalliojyrkänteen laidalla ja hetken puussakin. Soidinpaikka on Uudellamaalla. Komea, voimakas metsän lintu!
Lue lisää...
Jänisten kisailut viimeisillä hankilaikulla
Viikko sitten osuin pienen peltoaukean metsäsaarekkeen vaiheilla kolmen jäniksen kisailuun viimeisillä lumilla.
Lue lisää...
Ahmaa kuvaamassa
Ahma on hieno, salamyhkäinen, varsin tuntematon verrattuna muihin suuriin petonisäkkäisiimme. Ahman olemuksessa on jotakin karhumaisuutta, mutta ahma on paljon pienempi. Suurimmillaankin ahma on vain noin 30 kg painoinen ja 80 cm mittainen, ja naaras selvästi pienempi.
Lue lisää...
Linnut kevään vaihtelevissa keleissä
Säät vaihtelevat. Tuuli puhaltelee hetkin rajusti. Tulee lunta, räntää, rakeita, vettä. Välillä sentään paistaa aurinkokin. Mutta tänne jo ehtineet linnut ja talven yli pärjänneet nisäkkäät ovat melko lailla sitkeitä. Nyt seuraa lämmin aurinkoinen jakso.
Lue lisää...
Metsolan kantele soi
Blogikirjoitus käy kuutamolla hankiaisilla Sipoon Hindsbyssä ja Repoveden erämaassa, kuuntelee huuhkajaa ja odottaa metson soidinta.
Lue lisää...
Tunne kaikki hanhet
Hanhien etujoukot ovat jo täällä. Paljon tulijoita on odotuksissa. Blogin kuvista voit opetella eri hanhilajeja.
Lue lisää...
Kevättalvesta vauhdilla kevääseen
On aika vilkaista vielä muutamiin kevättalven aikana kuvaamiini kiinnostaviin lintuihin, sillä nyt kevättalvi vaihtuu uudesti kevääseen. Lämpötilan noustessa vielä 30 sentin syvyinen etelän lumi sulaa vähiin tällä viikolla. Tähän asti hiljainen, välillä pysähtynytkin lintujen muutto etenee. Niinä päivinä kun tuuli puhaltelee lounaasta, voi ennustaa hienoja muuttoaamuja.
Lue lisää...
Yksi lintumysteeri selvisi 55 vuoden jälkeen
Blogissa kerron linnusta, joka tuli viime viikolla määritettyä vasta 55 vuoden päästä sen havainnosta.
Lue lisää...
Mustarastas, punatulkku, keltasirkku, missä ne luuraavat juuri nyt?
Talvi keikahti kevääksi, taas takaisin talveksi, mutta missä tutut mustarastas, punatulkku ja keltasirkku ovat nyt, sitä valottaa blogi.
Lue lisää...
Lintujen kevätmuutto käynnistynyt
Blogissa kurkistetaan alkukevään lintujen muuttoaamuun. Miltähän näyttää?
Lue lisää...
Orava
Oravalla on erikoinen historia. Onpa oravannahka ollut rahayksikkökin! Nyt orava elelee enemmän ihmisen lähellä mm. puistoissa.
Lue lisää...
Millä konstilla lintu pärjää pakkasella
Jutussa kerrotaan niistä monista keinoista, joilla linnut ovat sopeutuneet pärjäämään talven pakkasissa ja selviämään pitkän kylmän yön yli.
Lue lisää...
Pieni pöllö
Pieni pöllö huutaa hienot vihellyksensä, yksittäiset huudot ja herkän äänisarjan aamu- ja iltahämärissä. Blogi kertoo yhden varpuspöllön tarinan.
Lue lisää...
Montako sutta kuvassa
Katsopas, montako sutta löydät ensimmäisestä kuvasta. Vastaus löytyy myöhemmin tekstissä.
Lue lisää...
Korea keltasirkku on ajankohtainen talvilintu
Lumi on peittänyt keltasirkun sulan maan ruokapaikat. Niinpä se hakeutuu parvina maalaispihoihin, hevostalleille, lintulaudoille ja ruokintapaikoille. Keltasirkun herkkua ovat kauranjyvät ja vanhanaikainen kauralyhde.
Lue lisää...
Vähän erikoisemmat pihan talvilinnut
Tähän blogiin on poimittu tutustuttavaksi ja vertailtavaksi muutama hieman vähemmän kuin jokapäiväisesti tuttu talvisen pihan lintu.
Lue lisää...
Tikat tuovat tunnelmaa talvimetsään
Tikat saavat jatkaa tiaisten aloittamaa luontovuotta 2021. Myös ne ovat aina täällä, talvellakin. Useimmat tikkalajit lähtevät kyllä ajoittain syksyllä vaelluksille. Yksi muuttaa.
Lue lisää...
Talvinen tiaisparvi
Lopulta koitti talvi. Täällä etelässä sitä ei ollut ollut kahteen vuoteen, oikeesti! Helsingissä ei viime "talvena" ollut ainuttakaan termistä talvipäivää. Nyt on. Siitä innostuneina kurkistamme vuoden aluksi lumiseen tiaismetsään.
Lue lisää...
Karhunpennut noin puoli vuotta talviunilla
Miten nämä karhut nyt pärjäävät? Äitikarhu ja kolme poikasta tepastelivat Suomussalmelaisella suolla kesäkuun 30 päivänä 2020 viime kesänä. Toinen karhuperheemme, jossa on peräti neljä pentua, tassuttelee kuvassa kuusamolaisessa metsässä elokuun 25 päivänä 2020. Missä karhut ovat nyt? Miten niitten elämä sujuu?
Lue lisää...
Toivotaan tykkylunta!
Tykkylumen suojaan kätkeytyminen voi antaa linnuille turvaa tuulta ja tuiverrusta sekä pakkasta vastaan. Samalla paksu tykky kuitenkin myös peittää oksia, joilta monet linnut hakevat ruokaa.
Lue lisää...
Töyhtötiaisen metsä
Metsän tiainen, töyhtötiainen, kauniissa asussaan ja väreissään toivottaa Vuosi luonnossa -blogin lukijoille Hyvää Joulua!
Lue lisää...
Lapintiaisenkin kaamoksessa talvipäivän seisaus
Lapintiaisen vuoden lyhin kaamospäivä on käsillä. Aurinko ei ole kuukauteen noussut horisontin yläpuolelle lapintiaisen pohjoisimmalla levinneisyysalueella eikä nouse ennen kuin tammikuun lopulla.
Lue lisää...
Jääurut kalliojyrkänteellä Repoveden erämaassa
Jääurut olen kuvannut talvilintulaskennassa Valkealassa, Repoveden erämaassa 1980 -luvulla.
Lue lisää...
Pyrstötiainen lukijoiden iloksi
Kaivoin arkistoistani pyrstötiaisen talvikuvia lukijoiden piristykseksi loppusyksyn synkkyyteen.
Lue lisää...
Ilves ja kauris
Erityisesti kaurislajien voimakkaasti kasvanut kanta tukee osaltaan ilveksen suojelua. Erittäin uhanalainen ahma ansaitsee myös paluun etelään ja länteen.
Lue lisää...
Isokihu, komea, roteva merilintu
Isokihu on roteva, vahva ja isokokoinen merilintu, isoin kihu pohjoisella pallonpuoliskolla. Jäin haaveilemaan tänä synkkänä syyspäivänä isokihua valtameren avaralla laidalla.
Lue lisää...
Talvisella purolla
Talvinen puro solisee osin jääkuoren alla, mutta osin sulana. Mitähän purolta voisi löytää?
Lue lisää...
Löytökirje luomukselta
Sain viime viikolla löytökirjeen Luomukselta, luonnontieteelliseltä keskusmuseolta.
Lue lisää...
Valtamerten myrskylintu laskeutuu harvoin
Myrskylinnun tuntee vaikka kuinka kaukaa lentotavastaan. Linnun loputonta, keveää liitelyä aaltojen välissä ei voi kuin ihmetellä ja ihailla.
Lue lisää...
Pähkinänakkeli sai renkaan
Tänä syksynä on ollut liikkeellä jonkun verran siperialaisia pähkinänakkeleita. Vähän runsaammin vaelteli kuusitiainen alkusyksystä. Kuvan pähkinänakkeli sai renkaan viime viikolla pääkaupunkiseudulla.
Lue lisää...
Harakan nauru
Ihmisen suhtautuminen johonkin lintulajiin saattaa vaikuttaa vastaavasti paljonkin linnun käyttäytymiseen lähellä ihmistä. Esimerkkinä on harakka.
Lue lisää...
Hirvi, isohirvi, isokauris, metsäkauris, valkohäntäkauris, täpläkauris, tunturipeura, metsäpeura
Blogissa on lyhyt katsaus Suomen hirvieläimiin ja myös yhteen esihistorialliseen eurooppalaiseen hirveen.
Lue lisää...
Valkoselkätikka syyspäivän sävyissä
Valkoselkätikka, naaras, lenteli eilen tunnelmallisessa eteläsuomalaisessa metsässä.
Lue lisää...
Lammas luonnon laitumilla
Jutussa on kuvia lampaista luonnonlaitumilla neljästä eri maasta: Pohjois-Norjasta, Etelä-Suomesta, Virosta ja vielä villi lampaan alalaji Atlantin ulapoiden St. Kildan saarilta, Skotlannista, Ulko-Hebrideiltä kauas länteen.
Lue lisää...
Viivytteleviä lintuja
Syksyn viivyttelijöiden etsiminen antaa sisältöä hiljenevässä luonnossa. Viivyttelevien lintujen joukossa on monta mielenkiintoista lajia.
Lue lisää...
Särestön aurinko paistaa
Särestön aurinko paistaa uskomattomassa hehkussaan. Huilua soittava ilves on ihastuttava. Katsoessani sutta gallerian seinällä en voi uskoa, että meillä olisi susivihaa tulevaisuudessa. Sehän kohdistuisi "ihmisen parhaan ystävän", koiran, lajitoveriin. Tunturit, joet, metsät, eläimet, kaikki hehkuvat Reidar Särestöniemen galleriassa.
Lue lisää...
Tunturimaisema kauneimmillaan
Lommoltunturi ottaa syleilyynsä ensi askeleista. Marraskuun valot ovat tunturissa ylittämättömät.
Lue lisää...
Tuulessa ja tuiverruksessa
Miten linnut pärjäsivät syksyn kovimmassa myrskyssä. Isosiipiset kurjet olivat melkoisen taitavia ja rohkeita lentäjiä.
Lue lisää...
Punatulkkuja etsimässä?
Kun haluat löytää punatulkun, kuuntele sen kauniita vihellyksiä. Äänten perusteella tulkutkin löytyvät helpommin.
Lue lisää...
Mustarastas on pihanlaidan suosikkeja
Mustarastaan talvehtiminen on lisääntynyt vuosi vuodelta. Laji on runsastunut ja talvehtijoiden osuus kannasta tuntuu kasvavan. Talvehtijoille on keväällä tarjolla parhaat reviirit ennen kuin muuttajat palaavat.
Lue lisää...
Lintujen tunnelmaa syksyisessä metsässä
Blogissa tehdään lenkki tunnelmalliseen syysmetsään ja nähdään yllättävän monen värisiä lintuja.
Lue lisää...
Harmaahaikaran erehdys
Silloin tällöin törmää aika yllätyksellisiin näkymiin linturetkillä.
Lue lisää...
Taviokuurnista ilahtuu aina
Taviokuurna on korea, kuulasääninen ja suorastaan ihmeellinen metsän lintu!
Lue lisää...
Tundrakurmitsa syksyisiltä rannoilta ja kuudelta mantereelta
Tundrakurmitsoja viivyttelee vielä syksyisillä rannoilla. Linnun huomaa usein lentoäänestään.
Lue lisää...
Onnea maakotkalle hyvästä pesimätuloksesta!
Metsähallitus julkaisi tänään tiedot maakotkan pesinnän onnistumisesta tänä vuonna.
Lue lisää...
Voiko merikotka saalistaa laulu- tai pikkujoutsenen?
Joka kerta, ei toki niin usein, kun olen osunut tilanteeseen, jossa merikotka hätyyttelee joutsenia tai pikkujoutsenia, hämmästyn kohteen kokoa. Miten kohtaamisissa käy? Tähän asti merikotka ei ole saanut saaliikseen joutsenia.
Lue lisää...
Syysmuuttoa on kiva seurailla.
Joillain lintulajeilla syysmuutto alkaa jo ennen kuin monien lintulajien kevätmuutto on päättynyt ja toisilla se jatkuu melkein kevätmuuton kanssa vastakkain. Nyt syysmuutto on meneillään vielä monen linnun osalta.
Lue lisää...
Syksyn kaunis neitoperhonen
Neitoperhonen ilahduttaa kauneudellaan jopa vielä lokakuussa.
Lue lisää...
Peukaloinen ja punarinta syksyllä
Peukaloisen ja punarinnan voi löytää myöhäänkin. Syksyllä puiden lehtien karistessa peukaloinenkin on vähän helpompi saada näkyviin kuin kesällä..
Lue lisää...
Pikkujoutsenten syysparven haikeat haukahdukset
Lähestyvän pikkujoutsenparven haikeat haukahdukset hiljaisen syysaamun valjetessa ovat aina yhtä herkistäviä. Illalla ääniin liittyy muun luonnon mystinen hiljaisuus.
Lue lisää...
Pähkinänakkeli on huippukätkijä
Nimet ovat lähellä toisiaan, kyky varastoida ruokaa piiloihin ja löytää se myöhemmin on myös yhteinen, molemmat vaeltavat Siperiasta, mutta linnut ovat ulkonäöltään varsin erilaiset. Vuorossa on pähkinänakkeli. Pähkinähakista kirjoitin 30.9.2020.
Lue lisää...
Tee koulun syyslomalla ekologinen lähiruskaretki
Mitä olisi viettää koulujen syyslomaa ekologisena ruskaviikkona?
Lue lisää...
Toinen nisäkäshaaveeni
Ne liittyvät kveenialueiden rannoille Ruijaan, Varanginvuonolle ja samannimisen niemimaan pohjoisille vuonoille kuten Syltefjordin vuonoon Pohjois-Norjassa. Ne on myös varsin mahdollisia aika ajoin tavoittaa. Haluaisin katsella ja kuvata valaita!
Lue lisää...
Tiltaltti laulelee aina, vielä syksylläkin
Otsikko viittaa siihen, että tiltaltti saapuu keväällä hyönteissyöjäksi aika varhain, laulelee metsissä väsymättömästi ja taukoamattomasti aamusta iltaan koko kevään ja keskikesän ja sillä on vielä hentoinen syyslaulunsakin, jota se tavailee muutolla. Pikkuhiljaa viimeiset tiltaltit katoavat puoleksi vuodeksi.
Lue lisää...
Metsätiaiset syksyn valoissa
Syksyn värit ovat täyteläiset. "Metsätiaisten" jännittävä porukka näkyy erityisen kauniilta näissä sävyissä.
Lue lisää...
Pähkinähakki kerää nyt talvivarastoja
Suklaanruskean kaunis ja pilkullinen pähkinähakki on melkoinen hamsteri. Se kerää kymmeniäkin pähkinöitä suuhunsa, kielentakaiseen pussiin ja piilottaa ruoan sammaleeseen ja jäkälikköön ja muihin kätköihin pahan päivän eli talven varalle, mutta myös poikasten kevätruoaksi.
Lue lisää...
Kuikat ruskamaisemassa
Ne uivat ruskaisessa maisemassa. Alkulinnut. Yölläkin ne huutelivat. Kuikat. Tunnelmallisesti.
Lue lisää...
Sepelhanhi pesii tundralla ja muuttaa parastaikaa ulkona merellä
Tumma sepelhanhi pesii tundralla, aivan pohjoisimmalla. Muuttomatkankin se lentää ulkona merellä. Suomessa sepelhanhi ei suorastaan koskaan laskeudu muualle kuin merelle. Kaunis tumma lintu!
Lue lisää...
Isokoskelo, taitava kalastaja
Isokoskelo on yksi Euroopan suomalaisimmista linnuista, noin 30 % Euroopan kannasta pesii Suomessa.
Lue lisää...
Hiljainen kansa syyskesällä
Vaikuttava tilataideteos Hiljainen kansa katselee kulkijaa suomussalmelaisella turveniityllä myös syyskesällä - vuodenaikaan sopivassa asussa.
Lue lisää...
Merikotka suurilla järvillä, Kainuussa ja Lapissa
Merikotkan vahvistuminen Suomesta katoamisen partaalta elinvoimaiseksi on luonnonsuojelutyön ja vapaaehtoisten lintuharrastajien vuosikymmenten työn merkittävä saavutus.
Lue lisää...
Iso huoli pääskyistä
Jäin kaipaamaan pääskysten pesintää. Nyt on pääskyjenkin syysmuutto meneillään.
Lue lisää...
Jos metsään tahdot sä mennä nyt....
"Jos metsään tahdot sä mennä nyt, niin takuulla yllätyt!" lauletaan lastenlaulussa. Mitä laulu voisi tarkoitaa nyt syksyllä, syyskuulla.
Lue lisää...
Hiirihaukka vieraili ahmakojulla
Edellisessä blogissa perjantaina kerroin yöstä ahmakojulla. Ahmojen lisäksi hiirihaukka yllätti vierailullaan.
Lue lisää...
Karhuemon neljä vilkasta pentua
Piilokoju on erinomainen kurkistuspaikka luontoon, mm. karhujen ja ahmojen elämään.
Lue lisää...
Kalasääski on hyvin erikoistunut lintu
Kalasääski on Suomessa elävistä linnuista geneettisesti kaikkein "omanlaisensa".
Lue lisää...
Minkä nisäkkään haluaisit tavata?
Jos unessa kohtaisin satukirjan haltijan, joka lupaisi minulle yhden Suomen luonnon nisäkkään näkemisen ja kuvaamisen nyt alkusyksystä, mikähän olisi valintani?
Lue lisää...
Kuikkia taas tunnelmoimassa
Olen jakanut niin monta hienoa hetkeä kuikkien kanssa, että haluan jakaa vielä kerran kuikkien tunnelmaa noiden voimakkaiden lintujen ja blogin lukijoiden välille.
Lue lisää...
Karhun metsästyksestä
Kun luin juuri 20.8.2020 alkaneen karhunmetsästyksen tämän vuotisten peräti 384:n karhunkaatoluvan perusteluja, hämmennyin.
Lue lisää...
Pien käärme veikeä
Itse asiassa rantakäärme ei ole pieni, se voi olla toista metriäkin pitkä. Kyy on paljon pienempi, suhteessa vähän rotevampi. Tämä Viron Kivi-Vigalassa Virossa toissapäivänä hyvän matkaa uinut yksilö oli arviolta yli metrin mittainen.
Lue lisää...
Kurkien muutto lähestyy
Kurjen kanssa ei tarvitse hötkyillä. Kurkia näkee kerääntymisen aikaan pelloilla ja muuttoparvissa, kun retkeilee kauniina aurinkoisina syyspäivinä! Parvien äänet paljastavat lentävät kurjet jo kaukaa.
Lue lisää...
Kaakkuri tuo muikun poikasille
Kaakkuri on ollut kalassa selkävesillä ja laskeutunut juuri pesimälammelleen nokassaan makoisa muikku poikasilleen. Nyt poikaset opettelevat jo kalastusta selkävesillä.
Lue lisää...
Neitoperho sävyissään liljan terälehdellä - ja iltayön tunnelma
Tunnelmakuva syksyn perhosten odotuksesta ja vielä hämärtyvästä illasta - mitä ihmeellistä musiikkia kuuluikaan?
Lue lisää...
Iso kuikkaparvi aamukalassa
Aamun isossa kuikkaparvessa Hauholla oli peräti 18 kuikkaa kalassa. Sitä ennen kuvasin auringonnusun aikoihin kurkiperheen ohrapellossa. Varttia ennen auringonnousua olin osunut myös apilaniityllä valkohäntäkauriisiin. Mukava päivä.
Lue lisää...
Syyskesän tuoksuja
Tässä muutama tunnelmakuva houkutukseksi nauttimaan elokuun aamuista.
Lue lisää...
Ruis maisemassa
Ruis on hiljalleen tuleentumassa ja koristaa kauniisti maalaismaisemaa.
Lue lisää...
Selkälokin surullinen laskukiito
Maailman suomalaisimman lintulajin selkälokin suojeluluokitus on erittäin uhanalainen. Suojelua on voimakkaasti tehostettava.
Lue lisää...
Kissankello, kesän ehkä hempein kukka
Kissankello kuuluu keskikesän värimaisemaan ja tunnelmaan.
Lue lisää...
Siimapalpakko
Siimapalpakon jopa usean metrin mittaiset kapeat lehdet kelluvat rentona veden pinnalla.
Lue lisää...
Vesimittarit pintajännityksessä
Vesimittarit ovat selkärangattomia, hyönteisiä ja luteiden sukukuntaa. Vesimittarit pysyvät vetten päällä pintajännityksen varassa.
Lue lisää...
Pieni, siro kerttu
Blogin kuvat on otettu tällä viikolla hämäläisestä mökkirannasta, jossa poikasiaan ruokkiva hernekerttupariskunta oli ahkerassa hyönteispyynnissä.
Lue lisää...
Ouuuu. Ka-kuiik-ka-kuiik...
Kuikan huudot kantautuvat hämärtyvään yöhön. Tiettyä alakuloa, valitustakin. Mutta kun kakuuuik, kakuiiik.. huudot kirkkaana kajahtavat, illan ja yön tunnelma on täydellinen!
Lue lisää...
Lumme kukkii juuri parhaimmillaan
Lumme kukoistaa tänä kesänä Suomen vesissä erityisen isossa, komeassa kukassa.
Lue lisää...
Lehtopöllö on tutuin etelässä
Lehtopöllö on kuulunut Suomen pesimälinnustoon vasta alun toistasataa vuotta. Sen esiintyminen on runsainta etelässä, länsi- ja etelärannikolla sekä Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, mutta kyllä lehtopöllön voi kuulla monin paikoin vähän pohjoisempanakin.
Lue lisää...
Valkohäntäkauris
Valkohäntäkauris on siro ja kaunis nisäkäs. Hännän pituus ja suurempi valkeus erottavat sen samannäköisestä metsäkauriista.
Lue lisää...
Kesän kukkia puutarhassa
Kotipuutarhurin valinnoista eri kukka- ja pensaslajikkeiden välillä riippuu, mitä juuri nyt kukkii kesäisissä puutarhoissa. Tässä monta kivaa lajia.
Lue lisää...
Järvisätkin, kirkkaan veden kasvi
Tämä kasvi, järvisätkin, on aivan omanlaisensa leinikki.
Lue lisää...
Mesikämmen, otso, kontio, metsän omena - oksi!
Kansalliseläimemme on mesikämmen, otso, kontio, metsän omena, ohto, nalle, karhu...
Lue lisää...
Ahma, karhu ja susi Lieksan Kontiovaarassa
Erä-Eeron kauniisti kunnostama vanha tukkikämppä Lieksan Kontiovaarassa tarjoaa erinomaisen mukavat puitteet, tukikohdan ahman, karhun ja jopa suden kuvaukseen. Viime viikolla vietin yhden yön lampimaiseman piilokojussa.
Lue lisää...
Laulujoutsenen poikasten kesää
Laulujoutsen saattaa siirtyä pesimälammelta poikueen kanssa pitkällekin.
Lue lisää...
Mikä hienointa nyt Virossa?
Blogissa mietitään, mikä oli olennaisinta kohdata ensimmäisellä reissulla lähes puoleen vuoteen niin tutuilla maisemilla Virossa.
Lue lisää...
Naurulokeilla meni siipirysyksi juhannuksena
Naurulokit iskivät ilma- ja vesipainia tosissaan Vihavuodenkoskella Hauholla juhannuksena.
Lue lisää...
Tiaisparven poikueet liikkeellä Repoveden erämaassa
Blogissa kerrotaan tiaisparven jäsenten kanssa, erityisesti töyhtötiaisen kanssa törmäämisestä lentopoikueiden aikaan.
Lue lisää...
Yölaulajien hienoa tunnelmaa!
Vielä ehtii hetken kuuntelemaan yölaulajia, satakieltä, kerttusia, sirkkalintuja ja vaikkapa ruisrääkkää. Hyvää Juhannusta!
Lue lisää...
Kertut ovat mestarilaulajia
Lehtokerttu ja mustapääkerttu ovat erityisen hienoja laulajia.
Lue lisää...
Pieni, kaunis törmäpääsky
Törmäpääsky on kaunis brunetti, selkäpuolen ruskea ja rinnan ruskea vyö leimaavat tätä siroa lintua.
Lue lisää...
Suuri tuntematon, hieno laulaja
Kulorastas on suurin rastaista, hieno laulaja ja kuitenkin niin tuntematon.
Lue lisää...
Viikin merikotkilla menee oikein hyvin
Blogissa kerrotaan Helsingin Viikin merikotkien pesinnästä. Myös harmaahaikarat ja merimetso ovat jatkaneet pesintää ihan merikotkan naapurissa.
Lue lisää...
Kanadanhanhen hienot torvet kuuluvat kesäillan maisemassa
Kannattaa tutustua tähän komeaan, hienoääniseen lintuun, kanadanhanheen.
Lue lisää...
Luonto tulee pihalle
Pihojen perennat, kesäkukat ja pensaat leimahtavat kukkaan, yksi toisensa jälkeen!
Lue lisää...
Tukkakoskelolla on "komee letti"
Tukkakoskeloon voi tutustua karujen järvien mökkirannoilla. Euroopassa linnun kannan ylivoimainen painopiste on Suomessa. Harmiksi tämäkin lintulaji on vähentynyt.
Lue lisää...
Käki kukkuu heleän vihreässä koivussa ja kutsuu koululaisia kesälomille
Niityt, metsäpolut ja järvenrannat kutsuvat koululaisia nauttimaan luonnosta.
Lue lisää...
Ri ri ri ri ry ry ry
Seurataan ja yritetään auttaa peltosirkkua. Se on BirdLife Finlandinkin vuoden seurantakohde.
Lue lisää...
Puna- ja mustapääkerttu
Mustapääkertuksi nimetyn kertun puolisot ovat hauskasti koiras mustapäinen ja naaras kauniin ruskeanpunapäinen. Linnun nimi voisi olla yhtä hyvin punapääkerttu. Mestarillinen laulu paljastaa piileskelijän.
Lue lisää...
Vaivero ja perhonen
Vaivero kasvaa aika korkeaksi, yli metriseksi. Se kuuluu kanervakasveihin ja on sukunsa ainokainen. Mutta vaivero elää ympäri maapallon pohjoisosien. Euroopassa se on kuitenkin levinneisyydeltään itäinen.
Lue lisää...
Suomen lepakot ovat heränneet horroksesta
Kiintoisa eläinryhmä: lepakot. Suomessa esiintyy yleisesti viisi lajia: pohjanlepakko, korvayökkö, viiksisiippa, iso viiksisiippa ja vesisiippa. Yhteensä Suomessa on tavattu noin 13 lepakkolajia.
Lue lisää...
Hirviaika
Nyt on hieno aika ihailla hirviä luonnossa. Autolla ajaessa on kuitenkin syytä olla hyvin varovainen. Hirvellä on vasat ja edellisvuotiset vasat toikkaroivat nyt ensi kertaa omillaan myös liikenteessä.
Lue lisää...
Tit-ty sanoi talitiainen, vaikka aiemmin se lauloi ti ti tyy
Muuttunut maailmako on tehnyt talitiaisenkin säkeen kiireemmäksi. Vaihtelu ja oppiminen ovat muuttaneet säkeen. Tit-ty, tai vain tiiit tiiit tiiit... on korvannut pitemmän Ti ti tyyn. Joskus kuitenkin kuulee vielä kaivatun ti ti tyynkin.
Lue lisää...
Kirjosieppo lauleli viikkonloppuna, mutta tänään se on vaiti!
Ennen sieppoja kutsuttiin paarmalinnuiksi, virossa ne tunnetaan nimellä kärbse näpp, "kärpässormi". Mutta sieppo nimi kuvaa vielä paremmin tämän linturyhmän hyönteispyyntiä. Kirjosieppoja ehti jo tulla koko joukko ennen kuin tämän päiväinen räntäsade ja kolea kohtasivat.
Lue lisää...
Sinitiaisen toukokuu
Pari kuvaa ja muutama sana toukokuisesta sinitiaisesta lukijoiden iloksi! Molemmissa kuvissa kaunista parikäyttäytymistä. Ensimmäisessä kuvassa kukkii luumupuu.
Lue lisää...
Telkkä tutummaksi
Ihaile telkän ilmeikkyyttä. Yksi hyvä konsti siihen on rakentaa telkälle pönttö. Eikä pöntön tarvitse olla ihan rannassakaan. Joskus pönttöön voi saada yllätysvieraaksi myös uuttukyyhkyn tai jopa helmipöllön.
Lue lisää...
On sammakoiden kutuaika
Sammakot ovat juuri nyt kudulla lampareissa, ojanpohjissa, matalissa järven- ja lammenrannoissa. Mukava kurnutus paljastaa nämä veijarit. Hauskaa Vappua!
Lue lisää...
Kaakkureille pesimärauha
Kaakkuri ansaitsee vähälukuisena hienona erämaalintuna huomaavaisen pesimärauhan touko- ja kesäkuulla ja varovaisuutta poikasaikanakin. Niin tietysti kaikki muutkin linnut.
Lue lisää...
Pyy
Tässä ehkä lyhin otsikko blogeissani vuosien mittaan: Pyy. Kaksi kuvaa pyystä ja muutama tieto linnusta, jonka yleensä näkee vain vilaukselta tai kuulee hurahdukselta - tai huomaa vihellyksestä.
Lue lisää...
Missä viivyt västäräkki?
Västäräkkejä näkyy hyvin vähän. Yleensä niitä on tähän aikaan iloisesti tirskuttelemassa rannoilla, pellonlaiteilla, katoilla ja pihamailla. Hauska lintu, ihmistä lähellä, koko maassa. Mutta missä västäräkit ovat nyt? Olen huolissani.
Lue lisää...
Mitä tekee pystötiainen huhtikuulla
Pyrstötiainen on herttaisen kaunis ja aivan omanlaisensa lintu.
Lue lisää...
Lintuparka
Aika tuntematon, vaikka yleinen, vaatimattoman kaunis rautiainen törmäsi ikkunaan.
Lue lisää...
Osuin tänään, hienona aamuna, valkoselkätikan metsään
Rastaitten konserttia ihaillessa osuin tänä aamuna yllätyksekseni myös valkoselkätikkaan.
Lue lisää...
Pieni uuttukyyhky on lempeäkatseinen lintu
Sympaattinen, kauniskatseinen ja pieni uuttukyyhky pesii palokärjen koloissa ja pöntöissä.
Lue lisää...
"Hullu metso"
Metson soidin on keväisen metsän aamuyön ja aamuvarhaisen hieno näytelmä. Yksin jäänyt metso voi olla soidinkiihkossaan vihainen myös päiväsaikaan ihmiselle. Pitää olla varovainen, että kulkija ei satuta itseään - eikä varsinkaan metsoa.
Lue lisää...
Rastaiden tavaus ja yhteinen konsertti alullaan
Rastaitten konsertti on alullaan. Onneksi se myös jatkuu hyvän aikaa. Mustarastashan on ollut äänessä jo pitkään. Kuoroon yhtyvät nyt kulorastas, laulurastas ja punakylkirastas. Tiistain vastainen yö toi myös runsaasti odotettuja punarintoja. Viime yö taisi tuoda lisää.
Lue lisää...
Olen Suomen ja koko Euroopan pienin lintu, hippiäinen
Olen hippiäinen, blogin kuvissa keikkuva lintu. Olen Euroopan pienin lintu. Pituus 8,5 - 9,5 senttiä ja paino vain noin 6 grammaa. Silti lennän yli merten. Osuin näihin kuviin öisen paluumuuton jälkeen toissapäivänä Helsingissä.
Lue lisää...
Töyhtötiainen on aloittamassa pesimisen
Kaikki tiaiset ovat tosi hauskoja. Töyhtötiaisen terhakka olemus, mustavalkean kirjava töyhtö sekä selän kaunis ruskea tekevät siitä aivan omanlaisensa metsän linnun. Töyhtäri voi tulla hyvin lähelle, laulaa tirisyttää reippaana, mutta se on samalla valpas.
Lue lisää...
Punarinta, ihanan kaunis laulaja, pian äänessä
Punarinta laulaa seuraavan lämpimän etelätuulisen yön jälkeen taas riemukkaasti. Lintukirjallisuuden loistavasta klassikosta "Pohjolan linnut värikuvin" kannattaa lukea kuvaus punarinnasta ja tämän ihanasta laulusta.
Lue lisää...
Tyylikkäät hyljeveijarit
Hylkeitä on hauska seurata, vaikka yleensä siitä hommassa tuulee navakasti ja on kylmä! Kuvauspaikka Vardø on Euroopan ainoa arktinen kaupunki eli lämpimimmänkin kuukauden keskilämpö jää alle 10 asteen.
Lue lisää...
Jänikset tulevat juuri nyt pihoille
Jänikset tulevat nyt näkyvästi pihoihin - myös keskellä päivää, nauttimaan tuoreesta ravinnosta. Jäniksistä voivat koululaiset saada hyvän etäopiskelun aiheen.
Lue lisää...
Merisirrit aamu-usvan auringossa
Merisirriparven hyistä, karun kaunista maisemaa pari kolme viikkoa kaamoksen päättymisen jälkeen helmikuun puolivälissä 2020 Varanginvuonolla Nessebyssä.
Lue lisää...
Palokärki
Blogin tunnuslintu palokärki on kiehtova, omaperäinen ja vähän salaperäinenkin metsän lintu, jonka huudot luovat täydellistä metsän tunnelmaa.
Lue lisää...
Tänään on kevätpäiväntasaus
Kevät rynnistää melkein viiden kuukauden marraskuun jälkeen eikä etelässä ole ollut talvea lainkaan. Blogin kaikki kuvat ovat tämän päivän iltapäivältä. Ne juhlistavat myös eilistä Minna Canthin ja tasa-arvon päivää.
Lue lisää...
Ympäristöopin etätehtävä alakoululaisille, aiheena tiaiset
Blogissa annetaan alakouluikäisten vanhemmille ja koululaisille ympäristöopin kotitehtävä etäopetusta varten. Etäopetuksen voi tehdä yhdessä kotona tai metsässä retkeillen, osaksi myös pihassa ja puistossa. Aiheena tiaiset.
Lue lisää...
Hiljainen kansa
Vaikuttava tilataideteos Hiljainen kansa katselee kulkijaa Suomussalmelaisella turveniityllä. Syntyvät ajatukset ovat moninaiset.
Lue lisää...
Viikillä vilkasta
Merikotkat pesivät harmaahaikaroiden vanhastaan asuttamalla saarella Helsingin Viikissä. Asetelma on mielenkiintoinen, niin kuin oli eilinen lintupäivä Viikillä muutoinkin.
Lue lisää...
Hömppärin olemuksessa ja äänissä huokuu aito metsä
Hömötiainen on kunnon metsäläinen, metsään menijän tuttu ja kaveri. Mutta hömötiaisen kanta on voimakkaasti laskenut viimeisinä vuosikymmeninä - on hyvä miettiä, mistä se kertoo.
Lue lisää...
Saukko talvikalassa
Saukko nauttii tässä ateriakseen matikan, parikin. Myös mm. ahven, hauki ja särki maistuvat saukolle.
Lue lisää...
Minne allihaahkat kadonneet?
Allihaahka on niin omanlaisensa hieno lintu, osa herkkää pohjoista ekosysteemiä, että syyt sen talvehtivan kannan vähenemiselle Itämerellä ja Pohjois-Norjan vuonoilla tulisi osana vesilintujen ahdinkoa pian selvittää.
Lue lisää...
Valkea metsäjänis
Metsäjänis tundramaisemassa on pirteä ilmestys, etelässä metsäjänistä näkee aikaisempaa vähemmän. Rusakko on vahvempi, valkoinen väri muuttuvassa talvessa voi olla ongelma ja myös risteytyminen rusakon kanssa vähentää metsäjäniskantaa etelässä.
Lue lisää...
Aa alli, aa aa alli! aaa...
Allin laulussa on aivan oma sointivärinsä ja erityinen kaihoisa kauneus ja klangi.
Lue lisää...
Harmaapäätikka voi hyvin
Harmaapäätikka on hyvin kaunissävyinen ja -kaunisääninen lintu.
Lue lisää...
Syksy, talvi ja kevät sekaisin lintujen muutossa
Ihan tarkkaan ei tällä hetkellä tiedetä, mikä lintu on vielä muuttamassa etelän suuntaan, jos sää kylmenee ja vedet jäätyvät, mikä uskalikko yrittää talvehtia ja mitkä ovat jo saapuneet takaisin vai talvehtineet.
Lue lisää...
Pyhä lähde, Galbma gáldu, Luomusjärvi ja Sulajoki
Pyhä lähde, saivojärvi, Luomusjärvi, Luomusjoki, näillä paikoilla ollaan läsnä jossakin hyvin merkityksellisessä, kauniissa ja pyhässä.
Lue lisää...
Haahkojen aamuvarhaisen seremoniat
Haahkat ovat mielenkiintoisia lintuja. Niiden värit ovat sävyjen yksityiskohdistaan kiehtovat ja äänet surumielisen kauniita. Lintujen käyttäytymismenot ovat erikoiset ja valloittavat.
Lue lisää...
Hirvet laskeutuvat tunturikoivikosta kohti Tenojoen rantaa
Tämä hirvikuva on toissapäivän aamulta, kun kohtasin kolme hirveä tunturikoivikossa Tenon varressa.
Lue lisää...
Uskomattoman ihmeelliset värit
Aivan ihmeellinen ja uskomattoman monien hienojen värien kyhmyhaahka, vanhalta nimeltään pulskahaahka, on vuorossa blogissa.
Lue lisää...
Tilhiä yllättävän pohjoisessa
Vaelluslinnut kuten tilhi voivat lentää hyvinkin pitkälle tai yllätäviin paikkoihin vaelluksillaan ja niitä voi löytää suunnilta, missä ei heti arvaisi niitä kohtaavansa, tässä pesimäalueelta pohjoiseen päin.
Lue lisää...
Kuusitiainen metsän hämärässä
Kuusitiainen on terhakka, aktiivinen, hauska ja varsin peloton tiainen, pienin Suomen tiaisista.
Lue lisää...
Maakotkat parittelivat jo
Maakotkien parittelukuvan ja muut blogin kuvat kuvasin toissapäivänä keskiviikkona 5.2.2020 Kuusamon Oulangan kotkapiilokojulla.
Lue lisää...
Harakkaparvi pölähti rytinällä pikkulintujen ruokintapaikalle
Harakka on yleinen, mutta harvoin sen saa ihan vierestä kuvaan kuten viime viikolla pikkulintujen ruokintapaikalla Virossa. Lintu on valpas ja harakalla on harakan refleksit, harakka on nopea reagoimaan kameraan.
Lue lisää...
Jo yli kolmikuukautisen marraskuun ilonpilkku, viitatiainen
Viitatiaisen väritys pääsee esiin synkän syksyn värisessä "talvessa".
Lue lisää...
Pikkuvarpunen on omanlaisensa varpunen
Pikkuvarpunen tulee varovasti pelto- tai pihamaiseman ruokintapaikalle, ensin tiedustelijat tarkkailemaan, sitten vauhdikkaasti koko parvi. Yhdessä myös pelästytään.
Lue lisää...
Pihabongauksen tuloksia
Blogissa yllytetään tutustumaan BirdLifen vikkonloppuna järjestämän pihabongauksen tuloksiin. Blogin luvut ovat tältä päivältä.
Lue lisää...
On tammikuu ja pähkinäpensaat kukkivat!
Pitääkö antaa siitepölyvaroitus, kun pähkinäpensaat ovat tulossa kukkaan tammikuun lopulla?
Lue lisää...
Yksi kauneimmista linnuista
Närhi on uskomattoman kaunis ja ilmeikäs lintu. Se elää ympäri vuoden metsissämme.
Lue lisää...
Tammikuun aamun pöhkön erikoiset valot
Aurinko kultasi eilen koristeellisten puiden silhuetit Matsalun lahden aamussa. Koivikonkin värit ovat aivan oudot tammikuun puolivälin "entiseen normaaliin" nähden.
Lue lisää...
Miten syntyi metsän ylle sateenkaari kunnon talvipakkasella
Miten napakalla talvipakkasilla voi syntyä sateenkaari, sitä pohditaan blogissa ja katsotaan kuvissa.
Lue lisää...
Ihan(an) outo tapaus: puukiipijä
Puukiipijä on hauska erikoisuus ulkonäöltään, liikkumiseltaan ja ruokailutavoiltaan. Näin talvikuukausina se kulkee usein tiaisparven mukana, vaikkakin aivan omalla tyylillään, pystyasennossa.
Lue lisää...
Metsän syvät värit
Harmaasta jo kaipaa lumiseen metsään. Mutta harmaakin on kuvaajalle kovin mielenkiintoinen. Joidenkin kuvaajien suosikki on marraskuu - ja marraskuun sää jatkuu etelässä edelleen.
Lue lisää...
Samoilta saappaanjäljiltä hetkessä 12 talvilintulajia
Viherkäytävien ja piha-alueiden puuston ja pensaiden moninainen merkitys tulee tunnistaa kaupunkialueilla - monestakin syystä. Lisää blogissa.
Lue lisää...
Nyt on käpylinnun vuosi, käpylintu laulaa jo
Pikkukäpylinnulla kuoriutuvat poikaset juuri silloin, kun kuusen kävyissä kypsyvät siemenet - olipa silloin vaikka helmikuun puolivälin kylmyys, lumi ja viima!
Lue lisää...
Vuosi luonnossa jatkaa myös vuonna 2020
Vuosi luonnossa blogi jatkaa myös vuonna 2020. Ensimmäinen julkaistaan 7.1.2020. Sen jälkeen ma, ke ja pe, eli ensi vuonna joka toisena arkipäivänä, kun se tätä vuonna 2019 ilmestyi jokikinen päivä eli 365 blogia.
Lue lisää...
Suomenlahden talvilintuja
Lintuharrastaja tarvitsee vettä ja tuulta hylkivän lämpimän asun, kun tarkkailee lintuja Suomenlahden talviselle merelle - ja vielä vakaan kaukoputken jalustan tuuleen ja viimaan. Sitkeys palkitaan kuitenkin yllättävän monipuolisilla vesilintuhavainnoilla.
Lue lisää...
Auringon erikoinen punainen pylväs, aamuhalo
Talvimaiseman punainen auringonpilari, aamuhalo, blogin kuvassa. Herkkä hetki. Toisessa kuvassa metsäkauriit aamun valon "alla".
Lue lisää...
Piileskelevä erikoisuus talvehtivana: luhtakana
Blogissa esiintyy piileskelevä luhtakana, tässä hetken esillä puronsuun sulassa. Luhtakanojakin voi siis jäädä talvehtimaan. Ne hakeutuvat esim. auki pysyviin puronsuihin pesimäruovikoiden vaiheilla. Selviytyäkseen ne tarvitsevat talvirauhan.
Lue lisää...
Talvilintulaskenta alkoi Tapanina
Luomuksen järjestämä talvilintulaskenta, jonka harrastajaornitoloogit toteuttavat, tuo tärkeää tietoa talvilinnuston kehityksestä, vaihteluista ja muutoksista.
Lue lisää...
Tapaninajelu linturetkenä
Tapaninajeluna linturetkelle voi karauttaa hevosella, potkia kelkalla, liukua pulkalla, hiihtäen perinteistä tai ihan vaan jalan.
Lue lisää...
Varpunen jouluaamuna
Lintuaiheiset joululaulut ovat usein hyvin haikeita, symbolisia ja tekijöilleen syvästi henkilökohtaisia.
Lue lisää...
Lapintiainen toivottaa Vuosi luonnossa blogin lukijoille rauhallista joulua!
Lapintiainen tykkylumisessa kuutamossa on kuvattu lyhyen talvipäivän aamun sarastuksen aikaan Kuusamossa.
Lue lisää...
Alli, folkloren kalevalainen lintu, talvehtii nytkin Suomenlahdella
Alli on suomalaisessa folkloressa kolmanneksi eniten esiintyvä lintu. "Aa aa Allin lasta, pientä linnunpoikaa!"
Lue lisää...
Tänään on talvipäivän seisaus
Päivä on tänään Helsingissä vajaan kuuden tunnin mittainen. Utsjoella aurinko ei ole joulukuussa noussut lainkaan yli horisontin. Huomisesta päivä lähtee pitenemään, ensin vain kukon askelen verran, mutta ihan pian pitenemisen huomaa.
Lue lisää...
Pähkinähakki on valmistautunut talveen - jos talvi ylipäätään tulee etelään
Näin syksyisin ja alkutalvisin monien talvilintujen tapaan myös pähkinähakki hamstraa kuvun täydeltä ruokaa ja kätkee pähkinät ja muut herkut talven varalle.
Lue lisää...
Suuri valkoinen pöllö!
Suuri valkoinen pöllö elää tuntureilla tundravyöhykeellä kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon mantereilla. Joskus se tulee talvella etelämmäksi aukeille maille ja ulkosaaristoon. Kuvat on pesimäalueen eteläpuolelle talvella vaeltaneesta nuorehkosta tunturipöllöstä.
Lue lisää...
Saukkoa etsimään
Usein ei saukkoon törmää, mutta sitä kiinnostavampaa on, kun se osuu kohdalle. Usein saukko liikkuu hämärissä, mutta lyhyinä talvipäivinä joskus keskellä päivääkin. Blogissa on neuvoja saukon etsimiseen, mutta parasta on tarkkailla rannoilla, sillä saukkopaikkojen jäät voivat olla heikkoja kovallakin pakkasella.
Lue lisää...
Myrskylintu liitää ikänsä tuulessa valtamerten aalloilla
Myrskylintu elää elämänsä ulapoilla ja pesii syrjäisillä kalliosaarilla, missä "myrsky mylvii ja laine laulaa". Myrskylintu on mestari liitelemään aaltojen väleissä ja harjalla joutumatta suurenkaan aallon kitaan.
Lue lisää...
Maatalon pihapiirin perinteinen talvilintu, keltasirkku
Keltasirkku viihtyy maatalon pihapiirissä tai sen lähellä ympäri vuoden. Talvehtivien keltasirkkuparvien tärkeänä ravintona on maalaispihan ruokintapaikalta ja vaikkapa hevostallin vaiheilta löytyvät kauranjyvät.
Lue lisää...
Naakat loppusyksyllä ja talvella
Naakka on etevä ja sosiaalinen varislintu. Loppusyksyllä ja talvella naakkaparvet kiertelevät ruoan haussa, mutta yöpyvät tyypillisesti talvella samoissa puissa taajamissa päivästä toiseen ja talvestakin toiseen.
Lue lisää...
Talitiainen joulun alla
Kauniin talitiaisen ja ihmisen läheisyys juontaa pitkältä ajalta.
Lue lisää...
Joutsenet lähtevät lumen alta
Suomalais-ugrilaisessa folkloressa on hienoja kuvauksia linnuista ja vaikkapa niiden muuton etenemisestä.
Lue lisää...
Metsän sylissä
Kuukkeli tarvitse elääkseen vanhoja metsiä. Lause tarkoittaa juuri sitä, miten se on kirjoitettu: elääkseen. Muuten on edessä kauniin, erikoisen linnun katoaminen.
Lue lisää...
Missä minä olen nyt?
Karhu nukkuu talviunta. Edellisen kevään karhunpennut nukkuvat myös.
Lue lisää...
Puukiipijöistä osa muuttaa, osa talvehtii, mutta kaikki kiertävät puuta pystyasennossa!
Puukiipijä liikkuu puun rungolla kiertäen pystyasennossa alhaalta ylös, sen jälkeen pyrähdys seuraavaan puuhun ja taas aika levottomasti kiertäen alhaalta ylös.
Lue lisää...
Sipoonkorven kansallispuistossa tänään
Nämä pienet tiaiset, töyhtötiainen ja hömötiainen, on kuvattu tänään iltapäivällä Sipoonkorven kansallispuistossa. Lenkki siellä luonnistuu kaikkina vuodenaikoina.
Lue lisää...
Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista
Alkusyksystä, kun kuvasin kurkiparvea, kettu ilmestyi nälkäisenä katselemaan kurkia. Se ei kuitenkaan löytänyt mitään strategiaa päästä edes sellaiselle etäisyydelle, että kurjet olisivat enemmälti tunteneet joutuvansa vaaraan. Mutta tilanne oli mielenkiintoinen seurata!
Lue lisää...
Teeriparvi ja lumisen pellon kyntö
Traktori kynti yli viiden sentin hangen alla olevaa sänkipeltoa talveksi. Iso teeriparvi ihmetteli kummallista toimitusta. Jäin tätä kuvatessa miettimään, olisiko tuo uusi ja hyvä, vaihtoehtoinen ajankohta maan muokkaukseen hiilinielun pitämisen ja eri kasvihuonekaasujen sitomisen kannalta.
Lue lisää...
Syksy taittuu talveksi
Blogi kertoo muutamin kuvin syksyn ja talven taitekohdasta ja tuon ajan valoista luonnossa. Kuvat ovat kaikki samalta päivältä, viime maanantailta, Matsalunlahden ympäristöstä Virossa.
Lue lisää...
Laulujoutsenten onnittelut Suomelle
Onnea itsenäisyyspäivänä 6.12.2019 Suomelle ja Suomen luonnon monimuotoisuudelle ja kauneudelle.
Lue lisää...
Talvi ei ole helppo kauniille peltopyille
Peltopyy on viehättävä ja kaunisvärinen kanalintu. Se talvehtii parvissa, joista isoimpiin voi kerääntyä kymmeniäkin yksilöitä.
Lue lisää...
Sinitiaisenkin syksy kääntyy talveen
Suurin osa sinitiaisista talvehtii Suomessa, mutta osa talvehtivista vaihtaa syksyllä biotooppia ja siirtyy ruovikoihin. Mitä sieltä löytyy, sen kertoo blogi.
Lue lisää...
Kylmään karaistunut kyhmyjoutsen
Osa kyhmyjoutsenista vetäytyy vasta, jos niiden talvehtimispaikat jäätyvät, mutta suurin osa muuttaa "ajoissa" loppusyksystä Itämeren eteläosiin.
Lue lisää...
Valtavia isokoskeloparvia vielä järvenselillä
Isoin parvin eteläisen Suomen järvenselillä vielä juuri ennen jäitä viipyvä Isokoskelo tunnetaan Ruijassa nimellä kalasorsa. Viron nimikin on hyvin osuva: jääkoskel.
Lue lisää...
Pikkujoutsenen mystinen ääni loppusyksyn ihmeellisissä valoissa
Myöhäiset pikkujoutsenet ja laulujoutsenet kohtaavat mielenkiintoiset talven taitteen valot.
Lue lisää...
Suulan lähes tavoittamaton saari
Jättimäinen, voimakasrakenteinen ja tikarinokkainen suula, tällä kertaa Skotlannin Bass Rockin saarelta on blogin tarinana.
Lue lisää...
Isot tilhiparvet ja taviokuurnat vielä odotuksissa etelässä
Marjalintukatsaus sekä loppusyksyn ja alkutalven ennuste on blogin tämänpäiväisenä sisältönä.
Lue lisää...
Hiirihaukkoja ja piekanojakin viivyttelee, jotkut jäävät myös talvehtimaan
Hiirihaukkoja ja piekanoja voi nähdä viivyttelemässä ja talvehtimassakin Etelä-Suomessa, jos myyräkannat ovat hyvät. Merikotkille kalastajat jättävät ateriaksi roskakaloja jäälle.
Lue lisää...
Juhlallisen komea isokauris
Isokauris tuo mieleen myös paleontologien löytämiä, jo sukupuuttoon kuolleita nisäkkäitä kuten isohirven, jonka monet muistavat Björn Kurténin kiehtovista kirjoista.
Lue lisää...
Katsele syksyn sävyjä vapaasti haaveillen
Tämän blogin kuvissa vallitsevia ovat marraskuun laskevan auringon ja iltaruskon voimakkaat värit.
Lue lisää...
Villisika on komea possu
Villisika on levinnyt jo aika laajalle Suomeenkin, mutta villisikaan törmääminen on onnesta ja sattumasta kiinni. Tonkimisjälkien perusteella on kuitenkin helppo havaita, missä näitä komeita possuja asustaa ja ehkä päästä näkemäänkin iltahämärissä.
Lue lisää...
Lapintiainen on valmis talveen
Kaunis lapintiainen on vaarantumassa ilmastonmuutoksen ja Lapin metsien hakkuiden myötä.
Lue lisää...
Pöllöjä saattaa tulla etelään
Pöllöt ovat tosi kiehtovia lintuja. Syksyisin voi olla mahdollista nähdä montaakin pohjoisen pöllölajia myös etelässä.
Lue lisää...
Leikkisä saukko Jäämerellä vähän ennen kaamosta
Saukko on leikkisä eläin, jota on tosi mielenkiintoista seurata aina silloin - ei niin kovin usein - kun siihen törmää. Talvella jäljet sulapaikkojen äärellä kertovat: saukko on täällä.
Lue lisää...
Tunnetko muinaisrannat?
Varanginvuono ja koko Ruija kuuluvat kirjoittajan mielimaisemiin nuoruudesta alkaen. Tänään aiheena ovat muinaisrannat.
Lue lisää...
Vihjeitä hylkeiden näkemiseen
Vaikeasti tavoitettavia hylkeitäkin näkee, kun ottaa kärsivällisesti selvää niiden elintavoista ja niille sopivista vakipaikoista.
Lue lisää...
Tundraurpiainen vai eikö?
Ovatko tundraurpiainen ja urpiainen sama vai kaksi eri lajia; onko tundraurpiainen urpiaisen alalaji, kas siinä pulma! Mutta hyvin terhakoita, kauniita ja vilkkaita lintuja ne ovat molemmat, yhdessä tai erikseen.
Lue lisää...
Missä kalasääski on tänään?
Kalasääski sanoi heippa elo-syyskuun taitteen ja syyskuun alkupuolen vaiheilla ja ensimmäiset ilmestyvät taas huhtikuulla, heti kun vesistöistä alkaa löytyä kalastukseen sopivia sulapaikkoja. Silloin kalasääski palaa kaivattuna, toivottuna. Mutta missä se on tällä välin, siitäkin kertoo blogi.
Lue lisää...
Hömötiainen ääntää kunnolla suomalais-ugrilaisittain
Hömötiaisen merkitys metsien kunnon indikaattorina on oikeastaan lahjomaton. Talvilintulaskentojen tuloksissa Helsingin Yliopiston Luomuksella on jo vuodenvaihteesta 1956/1957 lähtien vuosittain noin 500 reitin tiedot kaikista talvilinnuista.
Lue lisää...
Hippiäinen yllätti ja tuli talviruokinnalle muutama vuosi sitten
Hippiäinen on harvinaisuus ruokintapaikalla. Muutamia havaintoja on kuitenkin jo olemassa. Kirjoittaja toivoo sitä taas tulevana talvena vierailevaksi.
Lue lisää...
Vikkelän viitatiaisen syksy
Viitatiainen kätkee ruokaa kaarnankoloihin ja muihin sopiviin piilopaikkoihin talvea varten.
Lue lisää...
Töyhtötiaisen metsä
Töyhtötiainen on aivan oman näköisensä metsän pieni tiainen, tässä se on syksyn valoissa.
Lue lisää...
Viivytteleviä haikaroita, valkoisia ja harmaita
Harmaahaikarat ja hiljan meille kotiutuneet jalohaikarat ovat lisääntyneet myös syksyisinä viivyttelijöinä.
Lue lisää...
Suosikkilintuni, pieni kuusitiainen
Kuusitiainen on pysyvästi yksi suosikkilinnuistani.
Lue lisää...
Viherpeippo tulee nyt lintulaudoille
Viherpeiponkin herkkua monen muun lintulajin tapaan on kuorittu auringonkukan siemen.
Lue lisää...
Oletko nähnyt nyt syksyllä palokärjen?
Palokärjellä on nyt pienoinen vaellus meneillään. Palokärki, hieno metsien lintu, voi joskus tulla myös metsäruokintapaikalle talille.
Lue lisää...
Nyt voit nähdä kirjosiipikäpylintuja
Kirjosiipikäpylintukin on vaeltanut tänä syksynä Helsinkiin.
Lue lisää...
Ompot hehkuvat punaisina
Omenapuu on kaunis ja sen hedelmien ja syksyn lehtien värit syvät ja hehkuvat.
Lue lisää...
Kolme rastaslajia edelleen
Vielä tänään näin pihapihlajassa kolmea rastaslajia, musta-, punakylki- ja räkättirastaita.
Lue lisää...
Myös pohjantikkoja liikkeellä tänä syksynä
Pohjantikan levinneisyys painottuu pohjoiseen, Kainuuseen ja eteläiseen Lappiin. Nyt hiljaista mutta aika pelotonta pohjantikkaa voi nähdä vähän enemmän etelässäkin.
Lue lisää...
Valkoselkätikkoja syksyn vaelluksella
Tikkojen syksyistä vaellusta on havaittavissa metsissä. Tänään blogissa kerrotaan valkoselkätikasta ja huomenna pohjantikasta.
Lue lisää...
Tundrakurmitsan vihellys syysmuutolla
Vielä näin myöhään syksylläkin voi nähdä viimeisiä muuttavia tundrakurmitsoja, jotka pesivät kaukana pohjoisessa eri mantereilla.
Lue lisää...
Pihojen ruskaa ja lintuja
Blogissa kuvataan vanhan omakotialueen syksyistä maisemaa ja lintuja.
Lue lisää...
Merihanhella huolia
Komeat merihanhien aurat kulkevat syksyaamuin ja -illoin mereltä sisämaahan ja takaisin - toivottavasti myös tulevaisuudessa.
Lue lisää...
Järripeippo on erityisen kaunisvärinen lintu
Järripeipon voi nähdä nyt muutolla ja lintujen ruokintapaikalla - välillä talvellakin lintulaudalla, vaikka lähes koko järrin pesimäkanta muuttaa.
Lue lisää...
Etsi nyt pihlajista punakylkirastas!
Nyt voi tutustua punakylkirastaaseen pihapihlajissa, sillä hyvänä pihlajanmarjasyksynä osa punakyljistä viivyttää muuttoaan ja nauttii marjasadosta.
Lue lisää...
Varpushaukka iski kolmasti tiaisparveen, vaan kuinkas kävikään?
Blogissa kerrotaan eilinen ja tämänpäiväinen varpushaukan yritys napata tiainen kynsiinsä. Tiaisparven luontainen yhteistyö torjui yrityksen, sillä tiaisparven eri lintulajit tuntevat toistensa varoitusäänet.
Lue lisää...
Tammimetsän kolme kerrosta
Nyt lokakuussa tammimetsissä korostuu tammenterhojen runsaus, pähkinäpensaitten pähkinät sekä kimppumaisten pähkinäpensaiden kaunis ruska, jota seuraa itse tammien ruska.
Lue lisää...
Punatulkut keikkuvat jo pihapihlajissa
Kauniit, syksyiset punatulkut ovat blogivuorossa. Ehkäpä ne ilahduttavat tänään harmaana sadepäivänä!
Lue lisää...
Tundra- ja metsähanhet olivat pari viikkoa myöhässä
Tundrahanhien ja metsähanhien muutto on komea osa lintujen niin kevät- kuin syysmuuttoakin Suomenlahden molemmilla puolin, Suomessa ja Virossa.
Lue lisää...
Peippo vai pajulintu?
Peippo vai pajulintu. Jompikumpi. Blogissa pohditaan Suomen kahden selvästi runsaimman lintulajin keskinäistä runsausjärjestystä ja parimäärien kehityksen mahdollista ekologista viestiä.
Lue lisää...
Kuurupiiloa varpuspöllön kanssa
Blogissa varpuspöllö osoittautuu kuvaajaa paljon ovelammaksi, kun leikkii tämän kanssa kuurupiiloa tunnelmallisesti vihellellen.
Lue lisää...
Katsokaapa nokan muotoa ja vahvuutta - ja linnun värejä!
"Suurnokan", nokkavarpusen, nokassa on todella vahva puristus kivikovien siementen murskaamiseen.
Lue lisää...
Aurinko paistaa, vettä sataa, hiiret viettää häitä
Jaluksen tammet ovat sateenkaaren osoittama aarre.
Lue lisää...
Sinitiainen kylvyssä, talitiainen valvoi vieressä
Sinitiainen kävi kylvyssä, talitiainen tarkkaili toimitusta - jostain syystä.
Lue lisää...
Missä luuraa mustarastas juuri nyt?
Mistä löydän mustarastaan tänään? Tätä valaistaan päivän blogissa.
Lue lisää...
Kalevalan pyhä pihlaja
Nauttikaa pihlajan loistosta, erityisesti punaisten värien hehkusta.
Lue lisää...
Nyt näkyy kauniita närhiä
Värikkään närhen voi saada käymään pihan lintulaudalla puustoisella asuinalueella.
Lue lisää...
Kurkista arboretumien syksyyn ja lintuihin!
Ylös, ulos ja arboretumilenkille nauttimaan puista ja pensaista, ruskasta ja monista lintulajeista.
Lue lisää...
Metsän poika tahdon olla... (Aleksis Kivi)
Eilen 10.10. vietettiin Aleksis Kiven päivää ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kiven maisema elää, ja se on syvä. Tässä yksi tulkinta Aleksis Kiven metsästä ja metsän elämästä.
Lue lisää...
Tuhlailevasti onnea hirvien kohtaamisessa
Vielä kolmas ja neljäskin kohtaaminen eri hirvien kanssa toteutui onnekkaasti kolmannen päivän aamuna.
Lue lisää...
Kullankeltaista ruskaa vuorossa
Ruskan värit ovat nyt ja parin viikon ajan parhaimmillaan etelässä.
Lue lisää...
Nauttikaa ruskan väreistä
Blogissa ruskaisen maiseman aamutunnelmaa. Kirkkaimpina hehkuvat vaahterat.
Lue lisää...
Täysin peloton teeri yllätti
Eilen iltaisella kuvattu teeri oli täysin peloton ja jatkoi ruokailuaan tien laidan heinikossa kuin ihmiset olisivat näkymättömiä.
Lue lisää...
Hirvet tulivat metsäniitylle auringon laskiessa
Tämä blogi on kirjoitettu suunnilleen samaa tahtia kuin siinä kuvatut hirvet saapuivat äsken iltahämärässä ruokailemaan kauniille niitylle.
Lue lisää...
Töyhtöhyypät syysmuutolla
Töyhtöhyypän syysmuutto alkaa jo aikaisin kesällä, mutta jatkuu pitkälle syksyyn. Kuva on otettu päivälleen seitsemän vuotta sitten.
Lue lisää...
Kivihiili, turve, palava kivi ja luonto
Viime viikko oli kansainvälinen ilmastoviikko. Energia, energia, energia. Siitä eräitä vaikeita ilmastokysymyksiä ratkaistavaksi - ja pian. Vuosi luonnossa blogeja kirjoittaessa havahtuu suorastaan päivittäin siihen, kuinka voimakas muutos on tapahtumassa jokapäiväisessä ekologisessa ympäristössämme ja kuinka nopeaa on luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen.
Lue lisää...
Ruokokatto ekologisesta luonnonmateriaalista
Blogissa voi lyhyesti tutustua luonnonmukaiseen, pitkäikäiseen ja ekologiseen ruokokattoon. Se syntyy tutusta järviruo'oista, jota kasvaa niin meren kuin järvien alavilla lahdilla.
Lue lisää...
Pähkinänakkeli on mitä melkoisin "hamsteri"
Pähinänakkeli on yksi innokkaista ruokaa talven varalle hamstraavista ja piilottavista linnuista. Pähkinänakkeli on kaunis ja kiehtova lintu ja sillä on paljon kuuluvia ääniä. Tuon hamstraus -ominaisuuden vuoksi pähkinänakkelin voi juuri nyt yrittää saada houkutelluksi ruokintapaikalle tai lintulaudalle pähkinän palasilla ja kuorituilla auringonkukan siemenillä.
Lue lisää...
Hyvä marjalintusyksy tulossa
Hyvälle marjalintusyksylle on nyt erinomaiset edellytykset, aika näyttää mitä näemme.
Lue lisää...
Sinitiaiset ja vihervarpuset tuijansiementen kimpussa
Tutkikaapa, mitä juuri nyt löytyy pihapuista ja pensaista. Muuttavat pikkulinnut voivat tuottaa hauskoja yllätyksiä.
Lue lisää...
Peippo, hyvä kakkonen Suomen lintujen joukossa
Peippo on nyt syksyn muuttopuuhissa, vain harva yrittää talvehtimista, jos kohta siinäkin on vuosittaista vaihtelua.
Lue lisää...
Turkinkyyhky syksyisellä pellolla
Kannattaa kurkata lähemmin langalla istuvia lintuja, turkinkyyhky voi muuten jäädä huomaamatta.
Lue lisää...
Lyhtykoiso aivan loistaa syksyllä
Lyhtykoison lyhdyt tuovat valoa syksyn perennapenkkiin.
Lue lisää...
Nauti nyt syksyn väreistä
Syksyn värit ovat kauneimmillaan ja moninaisimmillaan syyskuun lopussa ja lokakuun ensi puoliskolla - kaunis, haikea vuodenaika.
Lue lisää...
Ketun ovela hyppy
Ketun saalistustapa on erityinen. Hiljainen jäykistyminen ponnistamaan. Hyppy. Ja etukäpälillä pikkunisäkkään kimppuun.
Lue lisää...
Kuun ja auringon aamuvalot kohtaavat linnussa
Aurinko, kuu ja haikara - ihanat aamuvalot kohtaavat linnun ja lintukuvaajan.
Lue lisää...
Paljon hanhia saapunut
Hanhien muutto on käynnistynyt komeasti. Pelloilla on erityisesti valkoposkihanhien parvia laiduntamassa.
Lue lisää...
Viimeiset kurjet lähtevät huomenna
"Kurjet lähtevät - kurjat ilmat". Vanhan kansa sanoi kurkien lähdön ennustavan huonoja ilmoja.
Lue lisää...
Öisiä muuttoääniä taivaalta
Kokeilepa kuunnella lintujen ääniä syysmuutolla yön tähtitaivaalta.
Lue lisää...
Katselkaa lintujen värirenkaita!
Kannattaa eistää lintutieteellistä tutkimusta ja lintujen suojelua ja harrastaa lintuja myös tarkkailemalla värirenkaita ja muita kauas näkyviä renkaita ja muistamalla ilmoittaa niistä Luomukseen.
Lue lisää...
Siro ja kaunis niittysuohaukka
Niittysuohaukka on kaunis siro suohaukka, hyvin vähälukuinen pesimälintu Suomessa.
Lue lisää...
Katse edelleen taivaalle, kurkia muuttaa päivittäin
Yllytän katselemaan edelleen taivaalle ja toisaalta kuuntelemaan kurkien huutoa. Isoja parvia on juuri nyt muutolla.
Lue lisää...
Erikoinen Sääretirp
Jos joskus liikut näin syysaikaan tai tietysti aiemmin kesäaikaankin Viron Hiidenmaalla eli Hiiumaalla, yllytän kävelemään Sääretirpin kärkeen.
Lue lisää...
"Paras lintujen ruokintapaikka"
Talviruokintapaikan voi jo perustaa, jotta kiertelevät linnut ehtivät sen löytää. Syksyn mittaan seurataan blogissa myös tänään aloitettua ruokintapaikkaa, sen lintuja ja sattumuksia.
Lue lisää...
Kottarainen, se murhelintu, jota harvasti mainitaan
Kottaraisen kanta on vähentynyt Suomessa noin viidennekseen 40 vuoden takaisesta.
Lue lisää...
Muistuma lapsuuden pihapiirien pääskyihin!
Haarapääsky kuuluu keväällä kaivattuihin ja lähtiessään syksyn haikeuteen.
Lue lisää...
Syksyn viimeisiä mehiläisiä
Kesymehiläiset elelevät myös Helsingin kaupungissa, keräävät hunajaa ja toimivat pölyttäjinä. Pesiä on mm. siirtolapuutarha-alueilla.
Lue lisää...
Ihmeellisiä pensaita ja köynnöksiä syksyn väreissä
Puutarhoissa kypsyy vielä nyt monenlaisia marjoja ja hedelmiä tai vaikkapa rypäleitä syksyn voimakkaissa väreissä.
Lue lisää...
Komea keisarinviitta
Keisarinviitta on komea perhonen ja sillä on harvinainen tumma naaraan värimuoto.
Lue lisää...
Väistä kehrääjää hämärissä
Kehrääjä voi köllötellä iltahämärissä ja pimeällä kylätien pinnassa. Autoilijan tulee olla erityisen tarkkana.
Lue lisää...
Punajalkahaukkojen invaasio Suomen syksyyn
Haluatko nähdä punajalkahaukan? Tässä viikonlopussa siihen on erinomainen mahdollisuus.
Lue lisää...
Kurki nappasi kuun
Sain kuvan, jossa kurki aamuvarhaisella nappaa pienenevän kuunsirpin mukaansa.
Lue lisää...
Seurataan syysmuuttoa
Syksyllä on mukava tarkkailla lintujen muuttoa, ei tarvitse olla liikkeellä hyvin varhain tai kovinkaan myöhään illalla.
Lue lisää...
Raidankeuhkojäkälä, puhtaan ilman indikaattori
Oletkohan nähnyt tätä jäkälää. Se ei ole vain tiiviisti puunrungon pinnassa, vaan nousee siitä isokokoisena kauniisti ja lehtimäisesti irtikin ja selvästi näkyviin.
Lue lisää...
Suomen luonnon päivänä
Suomen luonnon päivänä on ensimmäisenä ajatuksissa metsä, sitten metsälampi. Linnuista lampien hurja kaakkuri ja folkloren palokärki.
Lue lisää...
Karhu maisemassa ja folkloressa
Blogissa esitellään karhun kaunista suo-, metsä- ja vaaramaisemaa Koillismaalla ja karhusta käytettyjä nimiä.
Lue lisää...
Sukupuuton partaalta suureksi menestystarinaksi
Merikotkan toipuminen on huikea. Kuilun partaalta menestystarinaksi ja hyväksi esimerkiksi myös muille suojelutoimenpiteille ja tavoitteille. Osaltaan asiantuntijoiden ja satojen vapaaehtoisten harrastajien ja lintutieteilijöiden työ WWF:n työryhmässä on tuonut tulosta ja ansaitsee lämpimän kiitoksen pitkäjänteisestä sitoutumisesta. Työ jatkuu Sääksisäätiössä.
Lue lisää...
Karhu puunhalaaja
Karhu halaa puuta, vaikka vähän pienenlaista vielä. Vanhojen ja luonnontilaisten metsien ja puiden merkitys yhteiselle tulevaisuudellemme korostuu osana ilmastonmuutoksen torjumista. Kuvan olen ottanut Kuusamon Lämsänkylässä olevalta karhujen kuvauspaikalta viime viikolla.
Lue lisää...
Sääksen eli kalasääsken hurjat syöksyt
Sääksessä eli kalasääskessä yhdistyvät metsä-, suo- ja järvimaisema sekä taivas ja melkoinen erikoistuminen linnun pesimisen ja ravinnon pyytämisen suhteen.
Lue lisää...
Leikkisät, söpöt karhunpennut
Hei! Minun kuvani on alla. Olen yksi karhunpentunelosista. Asun Kuusamossa, suuressa erämaassa. Meitä on siis peräti neljä sisarusta! Olemme syntyneet keväällä hangen alla äitini talvipesässä aivan lilliputin pieninä. Nyt olemme jo aika veijareita.
Lue lisää...
"Siilinhattu" eli punahattu
Punahattu, "siilinhattu" on kaunis ja lisäksi siitä saatava lääke helpottaa mm. flunssan oireita.
Lue lisää...
Kesän kaunein linnunpesä
Linnunpesä suomalaisessa metsässä on monasti mitä kaunein ja taitavin rakennelma.
Lue lisää...
Elonkorjuun aika
Peruna on mukava kerätä perunannostossa perinteiseen pajukoriin. Myös punajuuret ovat suosikkejani.
Lue lisää...
Viime yö ahmojen matkassa
Mukava elämys kuvata piilokojusta ahmoja. Ja jos haluaa viihtyisään katselupaikkaan, voi ahmoja tarkkailla sen suojista porukalla. Joskus ahmoja näkee hyvin, joskus on hiljaista. Jännitystä on siis aina.
Lue lisää...
Kuikat kokoontuvat tunnelmallisiin parviin
Kuikat kokoontuvat pesinnän jälkeen yhteisiin parviin järvenselille. Kuvat ovat tältä aamulta.
Lue lisää...
Isoäidin kultapallo parhaimmillaan
Kultapallo on ihana loppukesällä kukkiva perinneperenna.
Lue lisää...
Ensimmäiset kurkiaurat jo muutolla
Vielä et ole olleenkaan myöhässä, vaikka ensimmäiset pienet kurkiparvet saattavat innostua lämpiminä, aurinkoisina päivinä lähtemään jo muutolle.
Lue lisää...
Sipoonkorven kansallispuiston alkusyksyä
Sipoonkorpi on kiinnostava kaikkina vuodenaikoina.
Lue lisää...
Pikkulepinkäinen
Pikkulepinkäinen muistuttaa sarjakuvien naamioitunutta maantierosvoa. Naaras ja nuori ovat kiltimmän näköisiä.
Lue lisää...
Ruohosipuli kasvaa ulkoluodoilla ja yllättäen Pohjois-Lapin kuivilla kyläniityillä
Ruohosipuli saavuttaa Suomen kahta kautta, etelässä kallioisilla luodoilla ulkosaaristossa ja Pohjois-Lapin kuivilla kyläniityillä Ruijan suunnalta.
Lue lisää...
Lumpeenkukka
Lumpeenkukka kuuluu erottamattomasti suomalaisiin järviin, lampiin ja joenmutkiin sekä hittinä vanhaan tanssimusiikkiinkin.
Lue lisää...
Onnea maakotkalle!
Maakotkan pesintä on tänä vuonna sujunut erinomaisesti: 161 onnistunutta pesintää, joissa 205 poikasta.
Lue lisää...
Ruokki Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa
Tämmöinenkin vanttera lintu, joka lentää pienillä siivillään hurjasti viuhuten, ja pesii jääkauden keräämien ulkoluotojen kivien alla, kuuluu meidän saaristomme kaunistuksiin!
Lue lisää...
Luotokirvinen, merellisin varpuslintu ulkoluotojen äärilaidalla
Luotokirvinen on pieni, vaatimaton erikoisuus meren luotojen ääriolosuhteissa. Se on Suomessa esiintyvistä varpuslinnuista merellisin.
Lue lisää...
Valkoposkihanhi on saariston komistus
Valkoposkihanhea ei tarvitse pelätä. Se on hieno lisä rikastuttamaan kaupunkiluontoa. Ristiriitoja voidaan hoitaa mm. aitauksin ja puistojen istutuksin. Siinä kaupungit ovat olleet aloitteellisia ja jo aika taitaviakin.
Lue lisää...
"Hurja niveljalkainen peto"
Aika suoraviivaista ja tehokasta hämähäkin kärpäspyyntiä. Samalla on hyvä muistaa: Meidän hämähäkkimme eivät ole "myrkkyhämähäkkejä". Hämähäkeillä on lisäksi tärkeä osansa ekosysteemin kokonaisuudessa eikä niitä tule liitskata peloissaan kärpäslätkällä. Punkit sen sijaan tulee tarkistaa iholta keväästä syksyyn joka päivä, kun liikkuu luonnossa.
Lue lisää...
Uuttukyyhky pesii keväästä syksyyn
Uuttukyhky pesii läpi kesän, se ehtii kasvattaa useita pesueita, jopa neljä. Joskus, jos vahvemmat kolopesijät vievät pesäpaikat, uuttukyyhkyn sanotaan jopa odottavan pesimistään loppukesään.
Lue lisää...
Jos vastaan tulee näätä...
Näätä ei ole enää vain erämaiden asukki vaan sen voi hyvinkin tavata myös kylätiellä.
Lue lisää...
Sikuri korvikkeena
Sikurin kukka on kauneinta sinistä. Kasvia on käytetty kahvin korvikkeena.
Lue lisää...
Pieni sorea pajulintu on yleisin
Oodi pajulinnulle. Pienelle sorealle, hieman surumielisen säkeen laulajalle.
Lue lisää...
Immenkorennon koskella
Eiliset akrobaatit olivat tytönkorentolajia, nyt ovat vuorossa immenkorennot toissailtapäivältä samalta paikalta.
Lue lisää...
"Keijukaisten tanssit"
Erikoisen näköisesti, kuin sadun tanssivat keijut, parittelevat tytönkorentolajin korennot matalalla kaislaa vahvasti kasvavalla Kasarin joella, sen Teenusen latvahaaralla.
Lue lisää...
Meren luotojen selkälokit
Maailman ehkä suomalaisin lintu, selkälokki, on vakavissa haasteissa merialueillakin.
Lue lisää...
Pähkinänakkeli ruokokatolla - ruoko nokan jatkeena!
Pähkinänakkelin häärääminen ruo'onpalasen kanssa on kuvattu toissapäivänä virolaisella ruokokatolla. Ruokokatto ei ole ainoastaan hyönteishotelli vaan tavallaan kokonainen -kaupunki tai -kylä hyönteisten tarkoituksiin.
Lue lisää...
Kattohaikaran poikaset lähdössä pesistä
Kattohaikaran ja mustahaikaran poikaset alkavat olla valmiita siirtymään pesistä, kattohaikara pelloille ja mustahaikara syrjäisille kosteikoille ja puroille.
Lue lisää...
Tänä aamuna ennen auringonnousua
Vuorossa on tämän aamun tunnelma aamulla varhain, se alkaa jo ennen auringon nousua.
Lue lisää...
Mustalinnut jo syysmuutolla
Blogi ja kuvat kertovat vanhojen mustalintukoiraiden toissapäiväisestä muutosta Itäisellä Suomenlahdella.
Lue lisää...
Ulkomeren erikoinen jo jääkauden jälkeisissä merissämme
Merimetso on kiinnostava merilintu. Ja se on komea lintu. Ollut pesimässä jo jääkauden jälkeisillä merillämme.
Lue lisää...
Elämä ilmassa
Tervapääsky on äärimmäisen nopea ja taitava lentäjä, sen elämä on pääosin ilmassa!
Lue lisää...
Sitruunaperhonen ja vaelteleva harjaneilikka
Nyt lentelee tutun sitruunaperhosen keskikesän kanta iloisesti niityillä. Keväällä sitruunaperhosia hieman kaipasin, minusta niitä ei ollut kovin paljon, nyt on paremmin.
Lue lisää...
Rantakäärme osui kohdalle
Rantakäärme on varsin kaunis, vaaraton, vaikkakin yllättäen nähtynä hieman säpsäyttävä matelija. Keltaiset laikut niskassa erottavat sen helposti kyystä.
Lue lisää...
Ruskosuohaukka nappasi kontiaisen
Ruskosuohaukka yllätti pintaan kurkistaneen kontiaisen eli vanhalta nimeltään maamyyrän eilen aamulla aamuauringon ensi säteissä.
Lue lisää...
Neitoperhon tyyliä
Neitoperhonen on inhimillisesti arvioiden yksi kauneimmista perhosistamme.
Lue lisää...
Vanhojen kahlaajien syysmuutto käynnissä
Vanhat kahlaajat, esim. suosirrit ovat jo syysmuutolla. Toki esimerkiksi kuovinaaraita lähti "syysmuutolle" jo touko-kesäkuun vaihteessa.
Lue lisää...
Tämän aamun valoissa metsäkauris . . .
Metsäkauris esittäytyy tämän heinäkuisen aamun herkissä valoissa. Talvella vuosi luonnossa -blogissa 15/365, 15.1.2019 metsäkauriit pomppivat "lennossa" lumisella pellolla.
Lue lisää...
Sinisiipiä
Juuri nyt on sinisiipien aika kesäisillä niityillä, soilla, varvikoissa ja lammenrannoilla.
Lue lisää...
Varjoliljan variaatiot
Pihallamme kasvaa kolmenvärisiä varjoliljoja, "oikeita" sinivioletteja, sen valkoinen muunnelma sekä oranssinruskea sukulainen.
Lue lisää...
Kihokki kiehtoo katalasti ja kietoo kuolettavasti
Kihokki houkuttelee katalasti perhostoukan kastepisaroiden näköisiin nesteisiin, pahaa arvaamaton tarttuu niihin, taintuu myrkkyihin, jää auttamattomasti kasvin saaliiksi ja lehti kiertyy sen ympärille.
Lue lisää...
Milloin tammitikka pesii Suomessa?
Tammitikka olisi hauska lisä mielenkiintoisiin tikkoihimme. Ehkäpä se pesii lähivuosina jossakin etelärannikon puistossa?
Lue lisää...
Köynnöskuusama, Ruotsin köynnöskuusama, tuoksuköynnöskuusama......
Kuusamat esiintyvät paitsi kirjallisuuden puutarhakuvauksissa myös oikeissa puutarhoissa :)
Lue lisää...
Rysäsirvikäs pyydystää tonttulakilla planktonia
Pyyntitapoja on monia. Aika erikoinen on tämä rysäsirvikäs suvun lajin rysä virtaavassa purossa. Perhostoukka kerää sen avulla ravinnokseen planktonia.
Lue lisää...
Merikotkia lujasti Varangilla
Merikotka on uljas näky maisemassa. Sen kanta on vahvistunut myös Pohjois-Norjassa Varanginniemimaalla ja sen vuonoilla. Eniten merikotkia näkyi Syltefjordstauranin lintuvuorella.
Lue lisää...
Pohjoisen pallonpuoliskon suurin merilintu suula pesii lähellä Suomea Syltefjordstauranilla
Maailman ehkä pohjoisin suulayhdyskunta on vain runsaan 100 kilometrin päässä Suomesta, Syltefjordsstauranin lintuvuorella Pohjois-Norjassa.
Lue lisää...
Pikkukajavaa uhkaa katastrofi - se on jo läsnä
Artikkeli kertoo traagista tietoa pikkukajavan tilanteesta ilmastonmuutoksessa.
Lue lisää...
Kaakkuripoikue vesisateessa
Kaakkurit kelluivat tänään tumman veden pinnalla reippaassa vesisateessa.
Lue lisää...
Rusopäivänlilja on suosikkini
Rusopäivänlilja on kotoisin kaukoidästä, mutta sen luonnonvaraisia kasvupaikkoja ei tiedetä olevan. Meillä se on hieman myös karannut puutarhoista.
Lue lisää...
Riskilä on täysin omannäköisensä ulkoluotojen lintu
Riskilän ulkonäkö on hauska. Pikimusta, nokkakin musta, valkoinen laikku siivessä, kirkuvan punaiset jalat ja muodoltaan pieni mutta vanttera.
Lue lisää...
Kivenpyörittäjä karikukko
Karikukko on vekkuli kahlaajalintu. Se pesii ulkosaaristossa koko rannikkoalueellamme. Pesät ovat usein lokki- ja tiirayhdyskuntien suojassa, mutta eivät suojassa ilmastonmuutokselta, minkiltä jne.
Lue lisää...
Lunni!
Lunni on niin hauska, että jo tieteellinen nimikin, Fratercula arctica, tarkoitaa "Arktista heppua".
Lue lisää...
Kuin lentävä pingviini
Etelänkiislaa voi hyvällä syyllä kutsua lentäväksi pingviiniksi. Myös vanhin Suomessa todettu lintu on etelänkiisla, 36 vuotta.
Lue lisää...
Riemukas jälleennäkeminen tutulla niityllä lapinkirvisen kanssa
Vanha tuttu lapinkirvinen tuotti iloa, jota himmensi ilmastonmuutoksen uhka tällekin lajille.
Lue lisää...
Esihistoriallisen näköinen karimetso lintuvuorella
Karimetsoja Jäämeren saarella, Varanginvuonon Vardön edustalla, on blogin aiheena.
Lue lisää...
Metsäjänisten aamu Inarissa
Pitkästä aikaa törmäsin metsäjäniksiin, jotka antoivat minun kuvata aamuhetkeään varsin pelottomina.
Lue lisää...
Kuivakkaääninen, komea järripeippo
Järripeippo on tunturikoivikkojen ja Lapin valoisien metsien väsymätön kuivakan äänen laulaja.
Lue lisää...
Lapintiaisella tänä aamuna lentopoikaset Inarissa
Brunetti, pörröpää lapintiainen on ehtinyt jo saada poikueen lentoon. Kuvat tältä aamulta Inarista.
Lue lisää...
Sibelius soitti linnuille viulua ja suojeli vanhan metsän
Blogi kertoo Sibeliuksen tavasta soittaa viulua linnuille. Sibelius myös suojeli Ainolan ympäristössä olevan vanhan metsän ostamalla puut pystyyn, vaikka hänellä oli lähes elinikäinen rahapula.
Lue lisää...
Ihanat, rauhalliset metsälammet
Tänään vain katselemme metsälammen maisemaa. Siihen voi hetkeksi pysähtyä ja miettiä, mikä siinä on itselle läheistä.
Lue lisää...
Haarapääsky kuuluu kulttuuriin
Haarapääsky elävöittää kesämaisemaa lennollaan ja kurjertavalla laulullaan.
Lue lisää...
Käenpiika yllätti - taas, hetki sitten!
Käenpiika on arvoituksellinen lintu. Tikka. Ennustaa säitä. Keväisin kuuluva. Kesällä piilossa. Taas yksi mukava tuttavuus! Kuvat on otettu hetki sitten.
Lue lisää...
Hiirihaukka vingahtaa taivaalla
Tuttu kaartelija hiirihaukka on sekin harmiksi vähentynyt selvästi, mutta kuuluu Suomen keskikesään.
Lue lisää...
Härkälintu mylvii Juhannuksenakin järvenselillä
Härkälinnun mylvivä huuto saattaa kuulua avoimelta järvenselältä ja aiheuttaa ihmetystä kuulijassa, mistähän oikein on kysymys?
Lue lisää...
Ohdakeperhonen lentää Afrikasta jopa Huippuvuorille!
Ohdakeperhonen on hurja vaeltaja. On hämmästyttävää millaisia matkoja vaeltavat perhoset taittavat.
Lue lisää...
Jättiläistiira räyskä on majesteetillinen lentäjä
Räyskässä on majesteettista arvokkuutta ja tyyliä.
Lue lisää...
Sympaattinen päästäinen uimalenkillä erämaalammella
Törmäsin pari päivää sitten uivaan päästäiseen lintutakseerauksen yhteydessä Repoveden erämaalammella. Vesi tuntui sopivan hyvin päästäisen siirtymiseen. Hauska ja yllättävä tilanne.
Lue lisää...
Kettu Repolaisen poikaset tulevat esiin pesäkoloista
Kettu on ilmeikäs, viekkaaksikin erityisesti saduissa kutsuttu. Harmiksi sekin on samalla melkoinen lintujen pesärosvo.
Lue lisää...
Kalalokki on kesäinen lintu
Kalalokin huudot kuuluvat Suomen kesän järvimaisemaan ja meren rannoille.
Lue lisää...
Piileskelevän lehtokertun laulu "svengaa" mestarillisesti
Lehtokerttua on vaikea nähdä, mutta sen musikaalinen svengaava laulu kuuluu erottamattomasti lehtipuuvaltaisten metsien ja rehevien puutarhojen äänimaailmaan.
Lue lisää...
Kultarinta, mestarilaulaja ja taitava matkija
Kultarinnan laulu on taitavaa, kiihkeää ja vaihtelevaa. Vaihtelevuutta lisää vielä loistava matkimisen taito.
Lue lisää...
Siistii olla kyydis!
Silkkiuikkua koristeellisempaa lintua tuskin on näillä leveysasteilla!
Lue lisää...
Väistä kaakkuria pesimälammella – ja kuikanpesää järvillä
Kaikki linnut ansaitsevat pesimärauhan. Erityisenä esimerkkinä blogissa on kuikan pikkuveli kaakkuri. Toisessa kuvassa onkin kuikka, joka kaipaa rauhaa järvillä.
Lue lisää...
Hillitty harmaasorsa
Kauniin hillitty harmaasorsa pesii Suomessa lähinnä merenrannikolla etelään ja lounaaseen painottuen.
Lue lisää...
Onko räksä vain räksä?
Vähän lisää räksästä. Räkättirastas on ehkäpä paljonkin vivahteikkaampi kuin vain "räksä".
Lue lisää...
Kukkiva hevoskastanja
Hevoskastanja on kauniisti kukkiva puu. Se menestyy Etelä-Suomen puistoissa ja on kotoisin Kaakkois-Euroopasta.
Lue lisää...
Söpöt kyhmyjoutsenen poikaset
Kuvassa näet kyhmyjoutsenen nelijäsenisen poikueen muutaman päivän takaa.
Lue lisää...
Loistavan valkoinen arovuokko
Arovuokko on valkoinen, isokokoinen ja näyttävä vuokko. Se kukkii juuri nyt.
Lue lisää...
Kuin valkoinen tervapääsky
Pikkutiira on tiiroistamme ylivoimaisesti pienin, nopea käänteissään. Perämeren hiekkarantojen vikkelä, äänekäskin!
Lue lisää...
Mustatiira keikkuu hyönteispyynnissä
Minusta mustatiira on hyvin kaunis lintu, jota sen vähälukuisuus vain korostaa. Juuri näin kesäkuun alussa on ehkä paras ajankohta koittaa nähdä tuo kiintoisa lintu. Rehevän järven lintutornista voi ainakin yrittää.
Lue lisää...
Kesykyyhky, kirjekyyhky, pulu, kalliokyyhky
Kesykyyhky on tunnettu kyyhkyslakkojen kirjekyyhkynä, posti kulkee 60 km tunnissa. Se on nykyään saalislintu myös city-kanahaukalle.
Lue lisää...
Turkinkyyhky Suomessa
Turkinkyyhkyn kanta on pieni, mutta linnun voi löytää "kyliltä" Länsi-Suomessa, erityisesti Perämeren rannikkokaupungeissa ja kirkonkylissä.
Lue lisää...
Lintu, josta on runojakin
Turturikyyhky on tuiki harvinainen Suomessa. Äänen perusteella sen voi kuitenkin joskus hoksata maatalousmaisemasta etelärannikon tuntumasta ja kaakosta.
Lue lisää...
Taituri luhtakerttunen pian äänessä
Luhtakerttunen on yksi taitavimpia laulajia ja matkijoita. Se saapuu nyt, eli on varsin myöhäinen muuttaja.
Lue lisää...
Viheltelevä viitakerttunen on sadunomainen mestarilaulaja
Viitakerttunen on mestarilaulaja ja taitava matkija. Se on juuri saapunut talvehtimisalueiltaan kaakosta, Intiasta ja Sri Lankasta.
Lue lisää...
Kesäyön tunnelmaa
Pensassirkkalintu on viehättävien yölaulajien yleisemmästä päästä. Sirkkalinnut, kerttuset ja muut ovat saapumassa ja pian äänessä.
Lue lisää...
Satakieli, onko sen laulu vähenemässä?
Satakielen laulu on kuulakasta ja voimakasta ja siinä on useita keskenään hyvinkin erilaisia elementtejä. Onko satakielen määrä vähentymässä, sitä kannattaa yölaulajaretkillä arvioida.
Lue lisää...
Pieni ja sähäkkä pensastasku
Suomen pesimälinnustossa on kaksi taskua, tässä pensastasku ja toinenhan on kivitasku. Taskujen pesintä on alkanut.
Lue lisää...
Metsäkirvinen, ehkä yleisin tuntematon
Metsäkirvinen on yleinen Suomen metsissä, mutta aika tuntematon. Tässä pari vinkkiä linnusta.
Lue lisää...
Mustahaikaralla nettipoikaset
Virolaisilla nettikameroilla voi tarkastella lähietäisyydeltä montaa mielenkiintoista lajia. Mustahaikaralla on korkeatasoinen kamera, josta näkee, että kaikki neljä munaa ovat juuri kuoriutuneet.
Lue lisää...
Tulella luonnon monimuotoisuutta
Metsähallituksen luontopalvelut toteuttivat eilen Liesjärvellä ennallistamispolton. Nyt isojen mäntyjen alla metsä uudistuu luonnonmukaisesti ja luodaan tilaa metsän monimuotoisuudelle. Suomalaista osaamista.
Lue lisää...
Konsertto linnuille ja orkesterille
Säveltäjä Eino-Juhani Rautavaaran vuonna 1972 säveltämässä Cantus arctikuksessa esiintyvät mm. laulujoutsen, kurki ja kuovi. Kannattaa tutustua.
Lue lisää...
Tuomenkehrääjäkoi ja ...
Blogissa esiintyvät tuomenhehrääjäkoi, viherpeippo ja tietysti tuomi sekä "ekologisen tasapainon keinahtelu".
Lue lisää...
Mikä viitatiainen?
Viitatiainen on hauska tuttavuus muutenkin niin kiehtovien tiaisten pirteässä joukossa. Meitä lähinnä se pesii Virossa ja joskus harvoin seikkailee Suomeenkin.
Lue lisää...
Hyttysiä nousee
Hyttysiä nousee lujasti. Aika näyttää kuinka paljon ja onko seuraavalle polvelle kasvuedellytyksiä.
Lue lisää...
Metsäkauriit tämän aamun valossa
Tänä aamuna osui kaksi metsäkaurista eteeni kauniissa vastavalossa.
Lue lisää...
Tämä hauholainen selkälokki täyttää kesällä 20 v
Blogissa kerrotaan kesällä 20 vuotta täyttävästä selkälokista, joka palaa aina kotimaisemiinsa Hauholle ja talvehtii Itä-Afrikassa tai Intian valtamerellä.
Lue lisää...
Kattohaikaran miljöö
Kattohaikarat hautovat parasta aikaa. Niiden pesimämiljööt ovat usein hyvin kauniit. Nämä kuvat ovat Virosta Matsalun läheltä.
Lue lisää...
Äiti mustapääkerttu tuomen nupuissa
Punaruskeapäisen mustapääkerttu naaraan kuvin parhaat blogin kirjoittajan äitienpäiväonnittelut Suomen ja maailman kaikille äideille.
Lue lisää...
Tiiroissa on siroa kauneutta
Kala- ja lapintiirat tuovat siroa ilmeikkyyttä niin sisäjärville kuin meren saaristoon.
Lue lisää...
Hauras talvehtinut isonokkosperhonen
Nokkosperhosen kanssa aika samannäköisen isonokkosperhosen talvehtineet yksilöt lentelevät keväällä.
Lue lisää...
Koppelo
Törmäsin toissapäivänä kahteen koppeloon. Metsojen kohtaaminen on aina komea tapahtuma. Uljas metsän lintu.
Lue lisää...
Siron kaunis jouhisorsa
Tiesitkö, että jopa 95 % Euroopan Unionin alueella pesivistä siroista jouhisorsista pesii Suomessa!
Lue lisää...
Lapasorsan koreus aamuvalossa
Lapasorsa on korea, isonokkainen sorsalintu, joka on juuri saapunut ja saapumassa muutolta.
Lue lisää...
Piekana, hiirihaukan pohjoinen serkku
Vaaleasiipinen piekana on juuri muutolla kohti pohjista. Hyvinä myyrävuosina se voi pesiä myös keskisessä Suomessa.
Lue lisää...
Takatalven kurjuus
Vuorokausilämpötilassa saavutettiin monella paikkaa mittaushistorian kylmin Vapun jälkeinen päivä. Vuosi luonnossa blogi haluaa piristää juuri sitä ennen kuvatulla ensimmäisellä tuomen kukalla. Ensi viikolla olisi onneksi luvassa kevään jatkuminen.
Lue lisää...
Mustaviklo on komea kahlaaja
Blogissa on pieni kuva-arvoitus lukijalle, ratkaisun kerron huomenna.
Lue lisää...
Suokukko ja monet kahlaajat muutolla
Kahlaajien muutto on monen lajin, mm. suokukon osalta parhaimmillaan toukokuun alussa.
Lue lisää...
Peltosirkku vähenee vähenemistään
Kultasirkku on jo kadonnut Suomesta. Onko kaunisääninen peltosirkku suvustaan seuraavana vuorossa? Se olisi kovin surullista. Luonnonsuojeluun kuuluu kuitenkin aina toivo. Lisää tutkimustietoa tarvitaan myös.
Lue lisää...
Sotkista uhanalaisia
Tukkasotka ja lapasotka kuuluvat niihin vesilintuihin, joiden kanta on voimakkaasti laskenut.
Lue lisää...
Sammakot kudulla
Sammakkojen kutu on eteläisessä Suomessa jo täydessä vauhdissaan ja etenee kohti pohjoista.
Lue lisää...
Kaakkuri, alkulintu!
Juuri nyt kaakkuri huutaa villit huutonsa suomalaisille erämaille, mutta se jatkaa hurjia palaverejaan vielä pitkälle kesäänkin.
Lue lisää...
Käki ja käenpiika
Käki kukkuu siellä ja kevät on. Myös ensimmäiset käenpiiat ovat palanneet ja huutavat sääennustettaan.
Lue lisää...
Mustarastas, sepelkyyhky, punarinta....
Blogissa kerrotaan helsinkiläisen pihan lintujen pesinnän alkamisesta.
Lue lisää...
Västäräkistä vähäsen vai västäräkkiä vähäsen
Västäräkkikin on silmällä pidettävä laji, mutta onneksi ainakin vielä aika yleinen myös pihoissa ja rannoilla.
Lue lisää...
Hauras, rikkonainen neitoperho
Talvehtiminen, parittelu, muniminen, toukkavaihe, koteloituminen ja muodonvaihdos perhoseksi. Siinä hauraan neitoperhon elämän sisältö ja vaiheet ennen kuin sen tehtävä on suoritettu.
Lue lisää...
Kevään nokkosperhonen
Nokkosperhonen nautiskelee pajun kukinnossa. Kuva on otettu pari tuntia sitten.
Lue lisää...
Silksolk eli tynnyrilintu tai tiltaltti
Tiltaltti on ahkera tilkuttaja keväästä pitkälle sydänkesään ja aamusta iltaan. Se laulaa hiljaisella keskipäivälläkin.
Lue lisää...
Kuusitiainen jo luonnonkololla
Kuusitiainen kantoi sammalia luonnonkoloon. Rakentaminen voi liittyä myös siihen, että pesäkolo on etsinnässä eikä vielä kovin varhaiseen pesinnän aloittamiseen.
Lue lisää...
Nettikameroista harvinaisia näkymiä
Tässä blogissa yllytetään tutustumaan eenet.ee nettikameroihin ja tekemään häiriötön kurkistus lähietäisyydeltä suurten ja harvinaistenkin lintujen pesille.
Lue lisää...
Tuhansia tundrahanhia lintujärvillä, pelloilla ja tulvilla
Tundrahanhien muutto on parhaimmillaan. Tundrahanhen tunnistaa valkeasta otsakilvestä ja mustista mahalaikuista. Linnut löytää, pelloilta, tulvavesiltä ja lintujärviltä. Ps. Kurkia liikkeellä.
Lue lisää...
Meriharakassa on monen monta erikoisuutta
Jutussa kerrotaan meriharakan monista erikoisuuksista. Kuvissa näet nelivaiheisesti, miten tämä yleensä ostereilla herkutteleva kahlaaja taitaa paremman puutteessa myös onkilieron nappaamisen.
Lue lisää...
Isot kurkiaurat muuttavat tällä viikolla
Kurkien isot parvet, pohjoiseen suuntaava päämuutto, voi osua nyt pääsiäisviikolle. Olisin valppaana jo tänään iltapäivällä ja erityisesti huomenna keskiviikkona.
Lue lisää...
Rusakot pihassa, poikaset piilossa
Aivan hetki sitten kaksi rusakkoa tuli metsänreunan ja pihan vaiheille. Skillojen ja lumikellojen sijaan niille maistuivat voikukan lehdet.
Lue lisää...
Pesärosvo iski aamulla
Varis iski tänä aamuna sepelkyyhkyn pesälle ja rosvosi yksi kerrallaan molemmat munat. Sepelkyyhky pesii uudelleen, se pesii kolme, jopa neljä kertaa keväästä alkusyksyyn.
Lue lisää...
Mustapyrstökuirin soidinhuutot kuuluvat rantaniityiltä
Mustapyrstökuirilla on kuuluvat äänet ja lennossa näkyy voimakas valkoinen siipijuova. Sen nokka on suora, punakuirin hieman ylös kaartuva.
Lue lisää...
Mandariinisorsa tanssii ja juo
Mandariinisorsan ihmeellisen ulkonäön lisäksi erikoista on, että se viihtyy istumassa puussa, pesii pöntössä sekä tanssii ja juo soidinmenoissaan.
Lue lisää...
Tuntematon rautiainen tutuksi
Rautiainen on varovainen olemaan esillä. Sen puku on kaunis mutta hillitty. Niinpä rautiainen ei ole kovin tuttu, vaikka aika yleinen. Oppimalla äänet sen löytää. Rautiaiseen kannattaa tutustua lähiluonnossa.
Lue lisää...
Peippo voi joutua lujille takatalvessa
Kestäessään takatalvi voi panna mm. peipon koetukselle. Siemensyöjilläkään ei ole paljon ravintoa löydettävissä, jos hanki peittää maan ja kasvustot. Usein takatalvelta näyttävä lumi sulaa kuitenkin pian.
Lue lisää...
Punakylkirastaitten kärkijoukko toi tunnelmaa
Nyt on alkamassa rastaitten konsertti. Mustarastashan on jo ollut äänessä jo hyvän aikaa. Vuorossa ovat punakylkirastas, laulurastas ja kulorastas.
Lue lisää...
Kiiruna on huipulla
Kiiruna on ympäri vuoden huipulla, korkeammalla kuin mikään muu lintumme. Sillä on täydellinen suojaväri niin talveksi kuin kesäksi.
Lue lisää...
Metsähanhi, metsäkauris ja kurki yhteiskuvassa
Metsähanhet, metsäkauriit ja kurki sulassa sovussa aamun ensimmäisissä auringonsäteissä.
Lue lisää...
Ensimmäiset sinivuokot kukkivat
Ensimmäiset sinivuokot ovat tulleet jo pintaan. Pian niitä on paikoin sinisenään.
Lue lisää...
Pieni tarina tästä metsästä
Tämän blogin kävelin harmaaleppien holvaamaa metsätietä toissapäivänä, päivän kääntyessä jo iltaan.
Lue lisää...
Punarinnan laulu ryöpsähtelee taas iloisesti
Punarinta on metsien riemukas laulaja, puutarhurin ystävä ja lintutieteen klassikko.
Lue lisää...
Töyhtöhyypässä on monta kivaa juttua!
Töyhtöhyypässä on paljon reipasta: aikainen kevätmuuttaja, jännä lento, äänet, näkyvyys pelloilla ja viimeisten viipyminen hallaöihin ja hauska nimi.
Lue lisää...
Töyhtötiainen on jo aloittamassa pesimisen
Yleensä jo huhtikuun alkupuolella töyhtötiainen aloittelee pesintää. Töyhtötiainen on yhtenä metsätiaisista tärkeä metsän ekologian mittari. Muut ovat hömötiainen ja pohjoisessa lapintiainen.
Lue lisää...
"Hei rakkaani!"
Merihanhi on isokokoinen, äänekäs mutta arka hanhi. Ennen se oli pääosin lounaissaariston ja Liminganlahden laji. Nyt sitä tavataan kaikkialla Suomenlahdella ja Pohjanlahdella, hieman sisämaassakin.
Lue lisää...
Kurkien aamu - ja teerien
Kevään aamutunnelmat ovat ihania. Aamuhämärissä voi kuulla vielä varpuspöllön vihellyksen. Pian teeret kokoontuvat soidinpaikoilleen. Ja kurjet nauttivat elämästään pellon toisessa päässä.
Lue lisää...
Pikkujoutsenten ilta
Pikkujoutsenet viivähtävät niityllä. Auringon jo laskettua ne lentävät merelle yöpymään.
Lue lisää...
Ystävämme kotivarpunen Jäämeren kylissä
Varpuset selviävät lintulautojen turvin Jäämeren rantakylien ja pikku kaupunkien haastavissa olosuhteissa. Varpunen on kaamoksessa yleisin lintulaudalla käyvä lintulaji.
Lue lisää...
Kenespahdan valtavat jääurut
Kenesjärven valtavat jääurut Utsjoella ovat jokavuotinen nähtävyys, kun tunturirinteen puron vesi jäätyy Kenespahdalla. Urut säilyvät pitkälle kesään.
Lue lisää...
Mustarastas virittää iltatunnelman
Mustarastas on aloittelemassa odotettua kevätlauluaan. Huiluniekka on pian äänessä. Osa mustarastaista on talvehtinut puutarhoissa ja muuttaneetkin palaavat pian.
Lue lisää...
Kevät etenee - sepelkyyhky huhuili tänään pihassa
Tänään aloitti sepelkyyhky huhuilunsa Helsingin Käpylässä. Lintujärvillä ja peltojen tulvalampareilla voi nähdä isohkoja parvia tundra- ja metsähanhia ja joutsenia. Talvilinnut kävivät kuitenkin edelleen ruokintapaikalla, hanhien lentäessä yli metsän.
Lue lisää...
Kalajällit
Kalajälleistä tulee mieleen vanhat kalastuksen ja kalan säilyttämisen taidot. Mutta Pohjois-Norjan kalajälleissä kuivataan kalaa tänäkin päivänä. Menetelmää voi syystä kutsua energiatehokkaaksi.
Lue lisää...
Hirvi Jäämeren rannalla avoimella tundralla!
Hirvi yllätti täysin Varanginvuonon tundralla, Jäämeren äärellä.
Lue lisää...
Arktinen sankari pärjäsi taas
Karaistunut merisirri ei ollut millänsäkään viime sunnuntaina, kun sen kuvasin Varanginvuonon Salttjernissä.
Lue lisää...
Tenon grafiikkaa
Tenon suistossa kohtasin muutama päivä sitten tämän kauniin karuuden, jossa yhdistyvät sinisen, mustan ja valkean luonnonsävyt.
Lue lisää...
Pikkukajavan kaksi erilaista lintuvuorta
Pikkukajavat ovat jo saapuneet maaliskuisille lintuvuorille, osin lumen keskelle. Pikkukajavalla on kaksi erilaista lintuvuorta, joista uudempi on kulttuurisidonnainen. Tässä blogissa on pari kuvaa molemmista. Kannattaa tutustua mielenkiintoiseen lintuun!
Lue lisää...
Haahkan tunnelmallinen molli "ouuuu" kuuluu mereltä
Tuttu haahka on myös Jäämeren lintuja. Vaikka haahkan eri värit eivät ole niin voimakkaita kuin kyhmyhaahkan ja allihaahkan, sen pään, nokan ja rinnan väreissä on hyvin kauniita ja jännittäviä värisävyjä.
Lue lisää...
Allihaahka on aika vekkuli
Allihaahka talvehtii läntisimmillään Pohjois-Norjan itäosien vuonoilla, pieni määrä Itämerelläkin. Allihaahkalla on varsin vekkuli parvikäyttäytyminen, jonka perusteella sen tunnistaa jo kaukaa - ja allihaahkalla on ihmeellinen höyhenpuku.
Lue lisää...
Kyhmyhaahka, arktinen klovni
Kyhmyhaahka on yksi pitkäaikaisimmista lintusuosikeistani. Eilen kuvasin nämä kuvat Pohjois-Norjassa, Jäämeren äärellä.
Lue lisää...
Minä olen lapintiainen, aivan ihastuttava brunetti!
Nämä lapintiaiset ja vertailukuvana yksi hömötiainen on kuvattu toissapäivänä Inarissa. Metsätiaiset, hömö-, lapin- ja töyhtötiainen ovat osa suomalaista identiteettiä.
Lue lisää...
Taviokuurna, värikäs pohjoisten metsien lintu
Taviokuurna on aito metsien lintu, joka on jo palannut ja palaamassa talven reissuiltaan pesimämetsiinsä Lappiin.
Lue lisää...
Lintujen muutosta lähipäivinä
Alkukevään muuttoa on vaikea ennustaa. Vielä on aika hiljaista. Ehkä piankin sopiva lounainen virtaus, lämmin yö ja hyvät suunnistusolosuhteet tuovat hienon muuttoaamun.
Lue lisää...
Kaveevo kaveevo kaveevo kväkväkväkväkvävkäkvä-rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr
Riekkoa eli metsäkanaa ei enää juurikaan tavata eteläisessä Suomessa. Virosta se on ihan viimeisiä lukuunottamatta kadonnut.
Lue lisää...
Huolla pihapöntöt viimeistään nyt!
Linnunpöntöistä on paljon iloa. Ne antavat pesäpaikan suurelle määrälle lintuja. Nyt viimeistään on tarkastettava, että pöntöt ovat kunnossa pesintäkauden lähestyessä. Pöllönpöntöt tulee kuitenkin jättää jo täyteen rauhaan.
Lue lisää...
Hoitokodin linnut ja nuotiopaikka
Hoitokodin pihan linnunpöntöt ja linnut sekä tulipaikka antavat asukkaille lisää iloa ja elämää, muistoja ja tunteita varttuneella, hauraalla iällä.
Lue lisää...
Haikaran ja merilokin kalakiista
Harmaahaikara on taitava kalastaja kevätsulissakin. Sillä on nopea isku ja vahva nokka. Isokokoinen merilokkikaan ei uskalla kalavarkaisiin.
Lue lisää...
Näe jänis pihalla!
Alkaa olla hyvä aika tarkkailla peltojäniksiä eli rusakoita ja metsäjäniksiä.
Lue lisää...
Talitintti, laskiaisen lintu
Mietin, mikä olisi laskiaisen lintu. Päädyin talitiaiseen.
Lue lisää...
Älykäs ja viisas korppi
Korppi on älykäs, viisas ja valpas. Se tietää, mitä luonnossa tapahtuu. Erämaan lintu on vuosien mittaan tullut lähemmäksi ja tutummaksi.
Lue lisää...
Pikkutikka tuli tänään ruokintapaikalle
Tänään käväisi punapäinen pikkutikka talilla metsäruokintapaikalla.
Lue lisää...
Naamari silmillä isolepinkäisellä
Talvehtivan isolepinkäisen voi löytää nytkin avoimelta paikalta pensaan latvassa. Siellä se kyttää tarkkailemassa saaliikseen hiiriä ja myyriä pellonpinnasta ja ojanvarsista.
Lue lisää...
Hauskat lintuyllätykset ikkunan takaa
Blogin kirjoittajan tämän päiväiset havainnot tulivat suoraan ikkunan toiselle puolelle ja panivat juuri valmistuneen luonnoksen uusiksi.
Lue lisää...
Lintujen muuttotilanne on erikoinen
Lintujen muutto on käynnistynyt lämpimillä keleillä, kuitenkin pienin lukumäärin.
Lue lisää...
Isokoskelon hurjat turnajaiset
Tänään katselin Kymijoen suistossa melkoista näytelmää, kun isokoskelot pyydystivät nahkiaisia paitsi koskesta, myös yrittivät ryöstää niitä vauhdikkaissa turnajaisissa toisiltaan.
Lue lisää...
Viherpeippo on jo äänessä
Viherpeippo lauleskelee jo puiden latvoissa, se munii pian, maaliskuun puolesta välistä alkaen.
Lue lisää...
Odotan edelleen pyrstötiaisia ruokintapaikalle
Pyrstötiainen on metsän kauneimpia lintua. Se on vakituinen vierailija talviruokintapaikalla, mutta tänä vuonna odotan sitä edelleen saapuvaksi!
Lue lisää...
Peippojakin talvehtii
Peippoja talvehtii joka talvi, tänä talvena niitä tuntuu olevan normaalia enemmän. Ilman ruokintaa ja lintulautoja moni peippo tuskin kuitenkaan selviytyisi yli talven.
Lue lisää...
Matin päivänä matikassa
Matin päivänä matikkaa. Ja Matin päivähän on huomenna sunnuntaina 24.1. Ei kun kalaan tai muuten luontoon ulkoilemaan.
Lue lisää...
Tänä aamuna järvikalassa
Järvikalastus on hienoa ulkoilua luonnossa. Tänä aamuna koetussa blogissa kerrotaan verkkokalastuksesta Kallavedellä.
Lue lisää...
Merisirri on aivan uskomaton talvehtija
Merisirrejä talvehtii joka talvi pienillä luodoilla Saaristomerellä esim. Jurmon lähellä inhimillisesti ajatellen hyvin haasteellisissa olosuhteissa.
Lue lisää...
Kultainen keltasirkku
Kullankeltainen keltasirkku koristaa peltomaisemaa ja metsänreunoja niin kesällä kuin talvella, vaikka osa keltasirkuista muuttaakin.
Lue lisää...
Pikkukäpylintu pesii keskellä talvea
Pikkukäpylintu pesii keskellä talvea ennen kuin syksyllä tuleentuneet kuusen käpyjen siemenet varisevat kevätauringon paisteessa hangille.
Lue lisää...
Ryhdy kotivarpuselle kaveriksi, auta vanhaa ystävää!
Varpusen osaltakin on syytä sanoa: kaveria ei jätetä. Varpusen ja ihmisen vuorovaikutus ja läheisyys on hyvin pitkäaikaista.
Lue lisää...
Ruovikoiden erikoistunut
Viiksitimali on hauskan näköinen ja tosi erikoistunut ruovikoiden lintu. Se liikkuu parvissa, joiden sijainnin äänet paljastavat.
Lue lisää...
Kevättä rinnassa
Kirkas aurinkoinen päivä vilkastutti tänään lintuja pihalla ja puutarhassa. Kevättä rinnassa!
Lue lisää...
Puukiipijä, oman puunsa kulkija
Puukiipijä, tämä aivan omalaatuisensa lintu, on esiintynyt pari kertaa kuvissa tiaisparven ja ruokintapaikan yhteydessä. Se ansaitsee muutaman sanan ihan vain itsestäänkin.
Lue lisää...
Hipsteri hippiäinen
Yhden hauskan jutun ovat muutamat yksittäiset hippiäiset oppineet viime vuosina. Ne osaavat tulla metsän talviruokintapaikalle. Iskevät nopeasti muutaman nokkaisun talia tai poimivat lumelta pudonneita talin tai jyvänmurusia. Pitkään ei hippiäinen kerralla viivy, kun se taas pyrähtää eteenpäin.
Lue lisää...
Suklaanruskea pähkinälehtojen komistus
Pähkinähakki, samoin kuin kuukkeli ja närhi ovat kauniita, mielenkiintoisia, pieniä varislintuja. Kaikki kolme ovat taitavia ruoan kätkijöitä talven varalle. Samoin niiden äänet ovat hauskoja ja moninaisia.
Lue lisää...
Fasaani mieluummin juoksee kuin lentää
Ensimmäiset fasaanit istutettiin Suomeen vuosina 1901–1902 Helsingin Malmille. Vesisateiden jälkeen jäätyvät hanget eivät helpota fasaanin ruoanhankintaa.
Lue lisää...
Hyönteiset katoavat
Dramaattisen uutisen hyönteisten katoamisesta tulee johtaa kasvaviin, aitoihin pyrkimyksiin muutoksen aikaansaamiseksi ympäristön haavoittuneeseen tilaan.
Lue lisää...
Herra harakka hieno niin...
Harakka on aito paikkalintu. Se on lähellä ihmistä. Mutta se on äärimmäisen valpas ja sillä on harakan refleksit.
Lue lisää...
City-varpushaukka vauhdissa
Kävelylenkillä kaupungissa tai kylämiljöissä voi näin talvella hyvinkin osua varpushaukkaan. Pienikokoinen varpushaukka on taitava lentäjä ja nopea käänteissään.
Lue lisää...
Aivan ihana punatulkku
Punatulkku on kaunis, kotoinen lintu, sen äänet ovat tyyniä vihellyksiä ja koko olemus huokuu rauhaa ja kiireettömyyttä.
Lue lisää...
Oikullinen vihervarpunen
Pikkuisen vihervarpusen kanta on vahva, mutta vaihtelee kovasti koivun ja kuusen siemensatojen mukana. Pihabongauksessa tavattiin noin 1250 vihervarpusta eli tänäkin talvena vihervarpusia talvehtii.
Lue lisää...
Pöllöt huutavat jo
Pöllöjen hienot soidinhuudot kuuluvat jo nyt talvi-iltojen hämärissä. Pöllöretki ei ole ollenkaan pöllömpi juttu.
Lue lisää...
Pohjolan 110 kiljuhanhen talvi
Pohjolan kiljuhanhen alalajin maailman kanta on vain noin 110 -120 yksilöä. Ne talvehtivat Kreikassa Kerkinin järvellä. Mr. Blue nimen saaneen koirashanhen lähettimen avulla pyritään saamaan uutta tärkeää tietoa suojeluun kevätmuuton reitistä ja levähdyspaikoista. Syysmuutto jo paljasti uuden reitin.
Lue lisää...
Tänään talvisella ruokintapaikalla
Yksi idea: Jos tunnette paikkakunnaltanne ruokintapaikan, viekääpä hiihtolomalla nuoria koululaisia katsomaan tiaisten ja keltasirkkujen touhuja!
Lue lisää...
Hiljainen ja peloton pohjantikka
Hiljaisessa pohjantikassa on kuusikkokorpien tunnelmallista kuiskintaa. Tikka pesii lähes koko maassa, mutta painopiste on selkeästi pohjoisessa.
Lue lisää...
Peltopyyt piilosilla
Peltopyyt tarvitsevat elinpiiriinsä paitsi peltoaukeita myös suojaisia ojanvarsia, kuusiaitoja ja ladonalusia.
Lue lisää...
Kauralyhde pikkulinnuille
Kauralyhde on perinteinen osa lintujen ruokintaa talvella, samalla kaunis koristus.
Lue lisää...
Närhi on kätkenyt talven varalle!
Närhi pärjää talvivarastojensa turvin. Närhi matkii taitavasti ja sillä on yllättäviä ääniä.
Lue lisää...
Maakotkan lennossa on ketteryyttä ja voimaa
Kotkan uljaus, voima ja ketteryys korostuvat sen taitavassa lennossa metsämaastossa.
Lue lisää...
Pörhistelyä pakkasessa
Linnuilta löytyy konstinsa pitää itsensä lämpimänä kovillakin pakkasilla.
Lue lisää...
Yksi linkki talviruokintaan
Nettikamerasta voit halutessasi katsella talvilintujen puuhia Virossa.
Lue lisää...
Nyt viikonloppuna on pihabongaus!
On hauskaa, helppoa ja hyödyllistä osallistua pihabongaukseen!
Lue lisää...
Metsässä kulkijan utelias ystävä
Kauniin ja monesti hyvin pelottoman kuukkelin näkeminen tekee aina iloiseksi.
Lue lisää...
Käpytikka, hiljaisen metsän koputtelija
Hiihtäjä voi pysähtyessään kuuntelemaan hiljaista metsää kuulla koputusta. Useimmiten äänet ovat käpytikan.
Lue lisää...
Lapintiaisen metsä
Lapintiainen on kaunis ruskean sävyinen pohjoisen tiainen, aito vanhojen metsien lintu.
Lue lisää...
Talviaamun ja- illan lintumaisema
Lintukuvaajan ja -harrastajan ihanneaamu. Kaunis herkkä aamuvalo ja kolme eri lintulajia samassa talvipäivän kuvassa. Ilta taas päättyy voimakkaaseen ruskoon.
Lue lisää...
Metsän kaunis valo
Maakotkat ovat valppaita. Ne odottavat ja varmistavat, että niille varatulla ruokintapaikalla voisi turvallisesti vierailla. Tänään ne nauttivat metsän kauniista valosta. Ne uskalsivat tulla.
Lue lisää...
Pähkinänakkeli, akrobaatti
Pähkinänakkeli on ainoa Suomessa tavattava lintu, joka osaa juosta puunrunkoa alaspäin.
Lue lisää...
Joki!
Kasarijoki eilen. Joki laskee maailmanluokan lintulahteen, Matsalunlahteen Viron Läänemaalla.
Lue lisää...
Metsäkauriit lennossa!
Eiliset metsäkauriit saivat nauttia lumisateesta, tänään ne suorastaan lensivät auringonkin pilkahdellessa aamupäivällä.
Lue lisää...
Retken ensimmäinen kuva
Kauriiden metsä. Ei ainoastaan hiilinielu tai hiilidioksidivarasto vaan elävää luontoa!
Lue lisää...
Ti ti tsäääää tsäääää tsäääää
Hömötiaisella ovat ugrilaiset vokaalit edelleen kunnossa!
Lue lisää...
Harmaapäätikka, metsän salamyhkäinen!
Harmaapäätikan äänet ovat viehättäviä, sävyltään salaperäisiä ja tunnelmaa luovia.
Lue lisää...
Heiluhäntä
Oravat viihtyvät hyvin kaupunkien puistoissa, mutta luonnossa niiden koti on havupuuvaltaisissa metsissä.
Lue lisää...
Koskikara, saukon naapuri
Koskikara laulelee jo talvella koskien partailla viserteleviä tarinoitaan.
Lue lisää...
Kukon askelen verran!
Vanha kansa tiesi, että päivä on tapanina jo kukon askelen verran pitempi.
Lue lisää...
Metsän hiljaisuudesta kuuluvat linnut!
Talvinen metsä on usein aivan hiljainen. Kuitenkin yhtäkkiä, jostakin, kuin tyhjästä, ilmestyy tiaisparvi ja tuo hiljaisuuteen sopivat äänet.
Lue lisää...
Uudenvuodenlupaus töyhtötiaiselle!
Töyhtötiainen on luonnon monimuotoisuuden tärkeä mittari. Kun metsässä asustaa töyhtäri, se kertoo, että metsän monimuotoisuus toteutuu.
Lue lisää...