Tilaa lehti
Vuosi luonnossa

Hyttysiä nousee

Hyttysiä nousee lujasti. Aika näyttää kuinka paljon ja onko seuraavalle polvelle kasvuedellytyksiä.

Vuosi luonnossa

Metsäkauriit tämän aamun valossa

Tänä aamuna osui kaksi metsäkaurista eteeni kauniissa vastavalossa.

Vuosi luonnossa

Kuusi ja mänty kukassa

Kuusen ja männyn erikoinen ja kaunis kukinta on alkanut.

Vuosi luonnossa

Aamulla varhain

Tämän aamun valo ja kukkivat lehtipuut.

Vuosi luonnossa

Tämä hauholainen selkälokki täyttää kesällä 20 v

Blogissa kerrotaan kesällä 20 vuotta täyttävästä selkälokista, joka palaa aina kotimaisemiinsa Hauholle ja talvehtii Itä-Afrikassa tai Intian valtamerellä.

Vuosi luonnossa

Kattohaikaran miljöö

Kattohaikarat hautovat parasta aikaa. Niiden pesimämiljööt ovat usein hyvin kauniit. Nämä kuvat ovat Virosta Matsalun läheltä.

Vuosi luonnossa

Äiti mustapääkerttu tuomen nupuissa

Punaruskeapäisen mustapääkerttu naaraan kuvin parhaat blogin kirjoittajan äitienpäiväonnittelut Suomen ja maailman kaikille äideille.

Vuosi luonnossa

Tiiroissa on siroa kauneutta

Kala- ja lapintiirat tuovat siroa ilmeikkyyttä niin sisäjärville kuin meren saaristoon.

Vuosi luonnossa

Kevään kauneutta ja herkkyyttä

Piha, luonto, miljöö kohtaavat kevään edetessä.

Hauras talvehtinut isonokkosperhonen

Nokkosperhosen kanssa aika samannäköisen isonokkosperhosen talvehtineet yksilöt lentelevät keväällä.

Koppelo

Törmäsin toissapäivänä kahteen koppeloon. Metsojen kohtaaminen on aina komea tapahtuma. Uljas metsän lintu.

Siron kaunis jouhisorsa

Tiesitkö, että jopa 95 % Euroopan Unionin alueella pesivistä siroista jouhisorsista pesii Suomessa!

Lapasorsan koreus aamuvalossa

Lapasorsa on korea, isonokkainen sorsalintu, joka on juuri saapunut ja saapumassa muutolta.

Piekana, hiirihaukan pohjoinen serkku

Vaaleasiipinen piekana on juuri muutolla kohti pohjista. Hyvinä myyrävuosina se voi pesiä myös keskisessä Suomessa.

Takatalven kurjuus

Vuorokausilämpötilassa saavutettiin monella paikkaa mittaushistorian kylmin Vapun jälkeinen päivä. Vuosi luonnossa blogi haluaa piristää juuri sitä ennen kuvatulla ensimmäisellä tuomen kukalla. Ensi viikolla olisi onneksi luvassa kevään jatkuminen.

Mustaviklo on komea kahlaaja

Blogissa on pieni kuva-arvoitus lukijalle, ratkaisun kerron huomenna.

Suokukko ja monet kahlaajat muutolla

Kahlaajien muutto on monen lajin, mm. suokukon osalta parhaimmillaan toukokuun alussa.

Peltosirkku vähenee vähenemistään

Kultasirkku on jo kadonnut Suomesta. Onko kaunisääninen peltosirkku suvustaan seuraavana vuorossa? Se olisi kovin surullista. Luonnonsuojeluun kuuluu kuitenkin aina toivo. Lisää tutkimustietoa tarvitaan myös.

Vuosi luonnossa

Sotkista uhanalaisia

Tukkasotka ja lapasotka kuuluvat niihin vesilintuihin, joiden kanta on voimakkaasti laskenut.

Vuosi luonnossa

Sammakot kudulla

Sammakkojen kutu on eteläisessä Suomessa jo täydessä vauhdissaan ja etenee kohti pohjoista.

Vuosi luonnossa

Kaakkuri, alkulintu!

Juuri nyt kaakkuri huutaa villit huutonsa suomalaisille erämaille, mutta se jatkaa hurjia palaverejaan vielä pitkälle kesäänkin.

Vuosi luonnossa

Käki ja käenpiika

Käki kukkuu siellä ja kevät on. Myös ensimmäiset käenpiiat ovat palanneet ja huutavat sääennustettaan.

Vuosi luonnossa

Mustarastas, sepelkyyhky, punarinta....

Blogissa kerrotaan helsinkiläisen pihan lintujen pesinnän alkamisesta.

Vuosi luonnossa

Nauti telkästä!

Telkkää pääsee näinä päivinä näkemään hienosti. Nauti telkästä!

Vuosi luonnossa

Västäräkistä vähäsen vai västäräkkiä vähäsen

Västäräkkikin on silmällä pidettävä laji, mutta onneksi ainakin vielä aika yleinen myös pihoissa ja rannoilla.

Vuosi luonnossa

Hauras, rikkonainen neitoperho

Talvehtiminen, parittelu, muniminen, toukkavaihe, koteloituminen ja muodonvaihdos perhoseksi. Siinä hauraan neitoperhon elämän sisältö ja vaiheet ennen kuin sen tehtävä on suoritettu.

Vuosi luonnossa

Kevään nokkosperhonen

Nokkosperhonen nautiskelee pajun kukinnossa. Kuva on otettu pari tuntia sitten.

Vuosi luonnossa

Silksolk eli tynnyrilintu tai tiltaltti

Tiltaltti on ahkera tilkuttaja keväästä pitkälle sydänkesään ja aamusta iltaan. Se laulaa hiljaisella keskipäivälläkin.

Vuosi luonnossa

Kuusitiainen jo luonnonkololla

Kuusitiainen kantoi sammalia luonnonkoloon. Rakentaminen voi liittyä myös siihen, että pesäkolo on etsinnässä eikä vielä kovin varhaiseen pesinnän aloittamiseen.

Vuosi luonnossa

Nettikameroista harvinaisia näkymiä

Tässä blogissa yllytetään tutustumaan eenet.ee nettikameroihin ja tekemään häiriötön kurkistus lähietäisyydeltä suurten ja harvinaistenkin lintujen pesille.

Vuosi luonnossa

Tuhansia tundrahanhia lintujärvillä, pelloilla ja tulvilla

Tundrahanhien muutto on parhaimmillaan. Tundrahanhen tunnistaa valkeasta otsakilvestä ja mustista mahalaikuista. Linnut löytää, pelloilta, tulvavesiltä ja lintujärviltä. Ps. Kurkia liikkeellä.

Vuosi luonnossa

Meriharakassa on monen monta erikoisuutta

Jutussa kerrotaan meriharakan monista erikoisuuksista. Kuvissa näet nelivaiheisesti, miten tämä yleensä ostereilla herkutteleva kahlaaja taitaa paremman puutteessa myös onkilieron nappaamisen.

Vuosi luonnossa

Isot kurkiaurat muuttavat tällä viikolla

Kurkien isot parvet, pohjoiseen suuntaava päämuutto, voi osua nyt pääsiäisviikolle. Olisin valppaana jo tänään iltapäivällä ja erityisesti huomenna keskiviikkona.

Vuosi luonnossa

Katsele valkovuokkoa

Valkovuokkoja aukeaa nyt Pääsiäisviikolla moniin rinteisiin.

Vuosi luonnossa

Rusakot pihassa, poikaset piilossa

Aivan hetki sitten kaksi rusakkoa tuli metsänreunan ja pihan vaiheille. Skillojen ja lumikellojen sijaan niille maistuivat voikukan lehdet.

Vuosi luonnossa

Pesärosvo iski aamulla

Varis iski tänä aamuna sepelkyyhkyn pesälle ja rosvosi yksi kerrallaan molemmat munat. Sepelkyyhky pesii uudelleen, se pesii kolme, jopa neljä kertaa keväästä alkusyksyyn.

Vuosi luonnossa

Mustapyrstökuirin soidinhuutot kuuluvat rantaniityiltä

Mustapyrstökuirilla on kuuluvat äänet ja lennossa näkyy voimakas valkoinen siipijuova. Sen nokka on suora, punakuirin hieman ylös kaartuva.

Vuosi luonnossa

Mandariinisorsa tanssii ja juo

Mandariinisorsan ihmeellisen ulkonäön lisäksi erikoista on, että se viihtyy istumassa puussa, pesii pöntössä sekä tanssii ja juo soidinmenoissaan.

Vuosi luonnossa

Tuntematon rautiainen tutuksi

Rautiainen on varovainen olemaan esillä. Sen puku on kaunis mutta hillitty. Niinpä rautiainen ei ole kovin tuttu, vaikka aika yleinen. Oppimalla äänet sen löytää. Rautiaiseen kannattaa tutustua lähiluonnossa.

Peippo voi joutua lujille takatalvessa

Kestäessään takatalvi voi panna mm. peipon koetukselle. Siemensyöjilläkään ei ole paljon ravintoa löydettävissä, jos hanki peittää maan ja kasvustot. Usein takatalvelta näyttävä lumi sulaa kuitenkin pian.

Punakylkirastaitten kärkijoukko toi tunnelmaa

Nyt on alkamassa rastaitten konsertti. Mustarastashan on jo ollut äänessä jo hyvän aikaa. Vuorossa ovat punakylkirastas, laulurastas ja kulorastas.

Kiiruna on huipulla

Kiiruna on ympäri vuoden huipulla, korkeammalla kuin mikään muu lintumme. Sillä on täydellinen suojaväri niin talveksi kuin kesäksi.

Metsähanhi, metsäkauris ja kurki yhteiskuvassa

Metsähanhet, metsäkauriit ja kurki sulassa sovussa aamun ensimmäisissä auringonsäteissä.

Ensimmäiset sinivuokot kukkivat

Ensimmäiset sinivuokot ovat tulleet jo pintaan. Pian niitä on paikoin sinisenään.

Pieni tarina tästä metsästä

Tämän blogin kävelin harmaaleppien holvaamaa metsätietä toissapäivänä, päivän kääntyessä jo iltaan.

Punarinnan laulu ryöpsähtelee taas iloisesti

Punarinta on metsien riemukas laulaja, puutarhurin ystävä ja lintutieteen klassikko.

Töyhtöhyypässä on monta kivaa juttua!

Töyhtöhyypässä on paljon reipasta: aikainen kevätmuuttaja, jännä lento, äänet, näkyvyys pelloilla ja viimeisten viipyminen hallaöihin ja hauska nimi.

Töyhtötiainen on jo aloittamassa pesimisen

Yleensä jo huhtikuun alkupuolella töyhtötiainen aloittelee pesintää. Töyhtötiainen on yhtenä metsätiaisista tärkeä metsän ekologian mittari. Muut ovat hömötiainen ja pohjoisessa lapintiainen.

Vuosi luonnossa

"Hei rakkaani!"

Merihanhi on isokokoinen, äänekäs mutta arka hanhi. Ennen se oli pääosin lounaissaariston ja Liminganlahden laji. Nyt sitä tavataan kaikkialla Suomenlahdella ja Pohjanlahdella, hieman sisämaassakin.

Vuosi luonnossa

Kurkien aamu - ja teerien

Kevään aamutunnelmat ovat ihania. Aamuhämärissä voi kuulla vielä varpuspöllön vihellyksen. Pian teeret kokoontuvat soidinpaikoilleen. Ja kurjet nauttivat elämästään pellon toisessa päässä.

Vuosi luonnossa

Pikkujoutsenten ilta

Pikkujoutsenet viivähtävät niityllä. Auringon jo laskettua ne lentävät merelle yöpymään.

Vuosi luonnossa

Ystävämme kotivarpunen Jäämeren kylissä

Varpuset selviävät lintulautojen turvin Jäämeren rantakylien ja pikku kaupunkien haastavissa olosuhteissa. Varpunen on kaamoksessa yleisin lintulaudalla käyvä lintulaji.

Vuosi luonnossa

Hylkeitten laulu

Hylkeitten laulussa on aivan erityinen säröinen tunnelma.

Vuosi luonnossa

Kenespahdan valtavat jääurut

Kenesjärven valtavat jääurut Utsjoella ovat jokavuotinen nähtävyys, kun tunturirinteen puron vesi jäätyy Kenespahdalla. Urut säilyvät pitkälle kesään.

Vuosi luonnossa

Mustarastas virittää iltatunnelman

Mustarastas on aloittelemassa odotettua kevätlauluaan. Huiluniekka on pian äänessä. Osa mustarastaista on talvehtinut puutarhoissa ja muuttaneetkin palaavat pian.

Vuosi luonnossa

Kevät etenee - sepelkyyhky huhuili tänään pihassa

Tänään aloitti sepelkyyhky huhuilunsa Helsingin Käpylässä. Lintujärvillä ja peltojen tulvalampareilla voi nähdä isohkoja parvia tundra- ja metsähanhia ja joutsenia. Talvilinnut kävivät kuitenkin edelleen ruokintapaikalla, hanhien lentäessä yli metsän.

Vuosi luonnossa

Kalajällit

Kalajälleistä tulee mieleen vanhat kalastuksen ja kalan säilyttämisen taidot. Mutta Pohjois-Norjan kalajälleissä kuivataan kalaa tänäkin päivänä. Menetelmää voi syystä kutsua energiatehokkaaksi.

Vuosi luonnossa

Hirvi Jäämeren rannalla avoimella tundralla!

Hirvi yllätti täysin Varanginvuonon tundralla, Jäämeren äärellä.

Vuosi luonnossa

Arktinen sankari pärjäsi taas

Karaistunut merisirri ei ollut millänsäkään viime sunnuntaina, kun sen kuvasin Varanginvuonon Salttjernissä.

Vuosi luonnossa

Tenon grafiikkaa

Tenon suistossa kohtasin muutama päivä sitten tämän kauniin karuuden, jossa yhdistyvät sinisen, mustan ja valkean luonnonsävyt.

Vuosi luonnossa

Pikkukajavan kaksi erilaista lintuvuorta

Pikkukajavat ovat jo saapuneet maaliskuisille lintuvuorille, osin lumen keskelle. Pikkukajavalla on kaksi erilaista lintuvuorta, joista uudempi on kulttuurisidonnainen. Tässä blogissa on pari kuvaa molemmista. Kannattaa tutustua mielenkiintoiseen lintuun!

Vuosi luonnossa

Haahkan tunnelmallinen molli "ouuuu" kuuluu mereltä

Tuttu haahka on myös Jäämeren lintuja. Vaikka haahkan eri värit eivät ole niin voimakkaita kuin kyhmyhaahkan ja allihaahkan, sen pään, nokan ja rinnan väreissä on hyvin kauniita ja jännittäviä värisävyjä.

Vuosi luonnossa

Allihaahka on aika vekkuli

Allihaahka talvehtii läntisimmillään Pohjois-Norjan itäosien vuonoilla, pieni määrä Itämerelläkin. Allihaahkalla on varsin vekkuli parvikäyttäytyminen, jonka perusteella sen tunnistaa jo kaukaa - ja allihaahkalla on ihmeellinen höyhenpuku.

Vuosi luonnossa

Kyhmyhaahka, arktinen klovni

Kyhmyhaahka on yksi pitkäaikaisimmista lintusuosikeistani. Eilen kuvasin nämä kuvat Pohjois-Norjassa, Jäämeren äärellä.

Vuosi luonnossa

Minä olen lapintiainen, aivan ihastuttava brunetti!

Nämä lapintiaiset ja vertailukuvana yksi hömötiainen on kuvattu toissapäivänä Inarissa. Metsätiaiset, hömö-, lapin- ja töyhtötiainen ovat osa suomalaista identiteettiä.

Vuosi luonnossa

Taviokuurna, värikäs pohjoisten metsien lintu

Taviokuurna on aito metsien lintu, joka on jo palannut ja palaamassa talven reissuiltaan pesimämetsiinsä Lappiin.

Vuosi luonnossa

Viimeöiset revontulet Inarissa

Revontulet vangitsivat mieleni viime yönä Inarissa.

Vuosi luonnossa

Lintujen muutosta lähipäivinä

Alkukevään muuttoa on vaikea ennustaa. Vielä on aika hiljaista. Ehkä piankin sopiva lounainen virtaus, lämmin yö ja hyvät suunnistusolosuhteet tuovat hienon muuttoaamun.

Vuosi luonnossa

Kaveevo kaveevo kaveevo kväkväkväkväkvävkäkvä-rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr

Riekkoa eli metsäkanaa ei enää juurikaan tavata eteläisessä Suomessa. Virosta se on ihan viimeisiä lukuunottamatta kadonnut.

Vuosi luonnossa

Souda, souda sinisorsa

Souda souda sinisorsa, Souda tähän rantaan..

Huolla pihapöntöt viimeistään nyt!

Linnunpöntöistä on paljon iloa. Ne antavat pesäpaikan suurelle määrälle lintuja. Nyt viimeistään on tarkastettava, että pöntöt ovat kunnossa pesintäkauden lähestyessä. Pöllönpöntöt tulee kuitenkin jättää jo täyteen rauhaan.

Hoitokodin linnut ja nuotiopaikka

Hoitokodin pihan linnunpöntöt ja linnut sekä tulipaikka antavat asukkaille lisää iloa ja elämää, muistoja ja tunteita varttuneella, hauraalla iällä.

Haikaran ja merilokin kalakiista

Harmaahaikara on taitava kalastaja kevätsulissakin. Sillä on nopea isku ja vahva nokka. Isokokoinen merilokkikaan ei uskalla kalavarkaisiin.

Näe jänis pihalla!

Alkaa olla hyvä aika tarkkailla peltojäniksiä eli rusakoita ja metsäjäniksiä.

Talitintti, laskiaisen lintu

Mietin, mikä olisi laskiaisen lintu. Päädyin talitiaiseen.

Älykäs ja viisas korppi

Korppi on älykäs, viisas ja valpas. Se tietää, mitä luonnossa tapahtuu. Erämaan lintu on vuosien mittaan tullut lähemmäksi ja tutummaksi.

Pikkutikka tuli tänään ruokintapaikalle

Tänään käväisi punapäinen pikkutikka talilla metsäruokintapaikalla.

Naamari silmillä isolepinkäisellä

Talvehtivan isolepinkäisen voi löytää nytkin avoimelta paikalta pensaan latvassa. Siellä se kyttää tarkkailemassa saaliikseen hiiriä ja myyriä pellonpinnasta ja ojanvarsista.

Hauskat lintuyllätykset ikkunan takaa

Blogin kirjoittajan tämän päiväiset havainnot tulivat suoraan ikkunan toiselle puolelle ja panivat juuri valmistuneen luonnoksen uusiksi.

Vuosi luonnossa

Lintujen muuttotilanne on erikoinen

Lintujen muutto on käynnistynyt lämpimillä keleillä, kuitenkin pienin lukumäärin.

Vuosi luonnossa

Isokoskelon hurjat turnajaiset

Tänään katselin Kymijoen suistossa melkoista näytelmää, kun isokoskelot pyydystivät nahkiaisia paitsi koskesta, myös yrittivät ryöstää niitä vauhdikkaissa turnajaisissa toisiltaan.

Vuosi luonnossa

Viherpeippo on jo äänessä

Viherpeippo lauleskelee jo puiden latvoissa, se munii pian, maaliskuun puolesta välistä alkaen.

Vuosi luonnossa

Odotan edelleen pyrstötiaisia ruokintapaikalle

Pyrstötiainen on metsän kauneimpia lintua. Se on vakituinen vierailija talviruokintapaikalla, mutta tänä vuonna odotan sitä edelleen saapuvaksi!

Vuosi luonnossa

Peippojakin talvehtii

Peippoja talvehtii joka talvi, tänä talvena niitä tuntuu olevan normaalia enemmän. Ilman ruokintaa ja lintulautoja moni peippo tuskin kuitenkaan selviytyisi yli talven.

Vuosi luonnossa

Matin päivänä matikassa

Matin päivänä matikkaa. Ja Matin päivähän on huomenna sunnuntaina 24.1. Ei kun kalaan tai muuten luontoon ulkoilemaan.

Vuosi luonnossa

Tänä aamuna järvikalassa

Järvikalastus on hienoa ulkoilua luonnossa. Tänä aamuna koetussa blogissa kerrotaan verkkokalastuksesta Kallavedellä.

Vuosi luonnossa

Merisirri on aivan uskomaton talvehtija

Merisirrejä talvehtii joka talvi pienillä luodoilla Saaristomerellä esim. Jurmon lähellä inhimillisesti ajatellen hyvin haasteellisissa olosuhteissa.

Vuosi luonnossa

Kultainen keltasirkku

Kullankeltainen keltasirkku koristaa peltomaisemaa ja metsänreunoja niin kesällä kuin talvella, vaikka osa keltasirkuista muuttaakin.

Vuosi luonnossa

Pikkukäpylintu pesii keskellä talvea

Pikkukäpylintu pesii keskellä talvea ennen kuin syksyllä tuleentuneet kuusen käpyjen siemenet varisevat kevätauringon paisteessa hangille.

Vuosi luonnossa

Ryhdy kotivarpuselle kaveriksi, auta vanhaa ystävää!

Varpusen osaltakin on syytä sanoa: kaveria ei jätetä. Varpusen ja ihmisen vuorovaikutus ja läheisyys on hyvin pitkäaikaista.

Vuosi luonnossa

Ruovikoiden erikoistunut

Viiksitimali on hauskan näköinen ja tosi erikoistunut ruovikoiden lintu. Se liikkuu parvissa, joiden sijainnin äänet paljastavat.

Vuosi luonnossa

Kevättä rinnassa

Kirkas aurinkoinen päivä vilkastutti tänään lintuja pihalla ja puutarhassa. Kevättä rinnassa!

Vuosi luonnossa

Puukiipijä, oman puunsa kulkija

Puukiipijä, tämä aivan omalaatuisensa lintu, on esiintynyt pari kertaa kuvissa tiaisparven ja ruokintapaikan yhteydessä. Se ansaitsee muutaman sanan ihan vain itsestäänkin.

Vuosi luonnossa

Hipsteri hippiäinen

Yhden hauskan jutun ovat muutamat yksittäiset hippiäiset oppineet viime vuosina. Ne osaavat tulla metsän talviruokintapaikalle. Iskevät nopeasti muutaman nokkaisun talia tai poimivat lumelta pudonneita talin tai jyvänmurusia. Pitkään ei hippiäinen kerralla viivy, kun se taas pyrähtää eteenpäin.

Vuosi luonnossa

Suklaanruskea pähkinälehtojen komistus

Pähkinähakki, samoin kuin kuukkeli ja närhi ovat kauniita, mielenkiintoisia, pieniä varislintuja. Kaikki kolme ovat taitavia ruoan kätkijöitä talven varalle. Samoin niiden äänet ovat hauskoja ja moninaisia.

Vuosi luonnossa

Fasaani mieluummin juoksee kuin lentää

Ensimmäiset fasaanit istutettiin Suomeen vuosina 1901–1902 Helsingin Malmille. Vesisateiden jälkeen jäätyvät hanget eivät helpota fasaanin ruoanhankintaa.

Vuosi luonnossa

Hyönteiset katoavat

Dramaattisen uutisen hyönteisten katoamisesta tulee johtaa kasvaviin, aitoihin pyrkimyksiin muutoksen aikaansaamiseksi ympäristön haavoittuneeseen tilaan.

Vuosi luonnossa

Herra harakka hieno niin...

Harakka on aito paikkalintu. Se on lähellä ihmistä. Mutta se on äärimmäisen valpas ja sillä on harakan refleksit.

City-varpushaukka vauhdissa

Kävelylenkillä kaupungissa tai kylämiljöissä voi näin talvella hyvinkin osua varpushaukkaan. Pienikokoinen varpushaukka on taitava lentäjä ja nopea käänteissään.

Aivan ihana punatulkku

Punatulkku on kaunis, kotoinen lintu, sen äänet ovat tyyniä vihellyksiä ja koko olemus huokuu rauhaa ja kiireettömyyttä.

Oikullinen vihervarpunen

Pikkuisen vihervarpusen kanta on vahva, mutta vaihtelee kovasti koivun ja kuusen siemensatojen mukana. Pihabongauksessa tavattiin noin 1250 vihervarpusta eli tänäkin talvena vihervarpusia talvehtii.

Pöllöt huutavat jo

Pöllöjen hienot soidinhuudot kuuluvat jo nyt talvi-iltojen hämärissä. Pöllöretki ei ole ollenkaan pöllömpi juttu.

Pohjolan 110 kiljuhanhen talvi

Pohjolan kiljuhanhen alalajin maailman kanta on vain noin 110 -120 yksilöä. Ne talvehtivat Kreikassa Kerkinin järvellä. Mr. Blue nimen saaneen koirashanhen lähettimen avulla pyritään saamaan uutta tärkeää tietoa suojeluun kevätmuuton reitistä ja levähdyspaikoista. Syysmuutto jo paljasti uuden reitin.

Tänään talvisella ruokintapaikalla

Yksi idea: Jos tunnette paikkakunnaltanne ruokintapaikan, viekääpä hiihtolomalla nuoria koululaisia katsomaan tiaisten ja keltasirkkujen touhuja!

Hiljainen ja peloton pohjantikka

Hiljaisessa pohjantikassa on kuusikkokorpien tunnelmallista kuiskintaa. Tikka pesii lähes koko maassa, mutta painopiste on selkeästi pohjoisessa.

Peltopyyt piilosilla

Peltopyyt tarvitsevat elinpiiriinsä paitsi peltoaukeita myös suojaisia ojanvarsia, kuusiaitoja ja ladonalusia.

Kauralyhde pikkulinnuille

Kauralyhde on perinteinen osa lintujen ruokintaa talvella, samalla kaunis koristus.

Vuosi luonnossa

Närhi on kätkenyt talven varalle!

Närhi pärjää talvivarastojensa turvin. Närhi matkii taitavasti ja sillä on yllättäviä ääniä.

Vuosi luonnossa

Maakotkan lennossa on ketteryyttä ja voimaa

Kotkan uljaus, voima ja ketteryys korostuvat sen taitavassa lennossa metsämaastossa.

Vuosi luonnossa

Valo!

Ihana, että Suomessa on - ainakin vielä - myös talvi.

Vuosi luonnossa

Pörhistelyä pakkasessa

Linnuilta löytyy konstinsa pitää itsensä lämpimänä kovillakin pakkasilla.

Vuosi luonnossa

Tykky

Mikä se tykky eli tykkylumi oikein on. Se kun on niin kauniskin!

Vuosi luonnossa

Yksi linkki talviruokintaan

Nettikamerasta voit halutessasi katsella talvilintujen puuhia Virossa.

Vuosi luonnossa

Nyt viikonloppuna on pihabongaus!

On hauskaa, helppoa ja hyödyllistä osallistua pihabongaukseen!

Vuosi luonnossa

Metsässä kulkijan utelias ystävä

Kauniin ja monesti hyvin pelottoman kuukkelin näkeminen tekee aina iloiseksi.

Vuosi luonnossa

Käpytikka, hiljaisen metsän koputtelija

Hiihtäjä voi pysähtyessään kuuntelemaan hiljaista metsää kuulla koputusta. Useimmiten äänet ovat käpytikan.

Vuosi luonnossa

Lapintiaisen metsä

Lapintiainen on kaunis ruskean sävyinen pohjoisen tiainen, aito vanhojen metsien lintu.

Vuosi luonnossa

Talviaamun ja- illan lintumaisema

Lintukuvaajan ja -harrastajan ihanneaamu. Kaunis herkkä aamuvalo ja kolme eri lintulajia samassa talvipäivän kuvassa. Ilta taas päättyy voimakkaaseen ruskoon.

Vuosi luonnossa

Metsän kaunis valo

Maakotkat ovat valppaita. Ne odottavat ja varmistavat, että niille varatulla ruokintapaikalla voisi turvallisesti vierailla. Tänään ne nauttivat metsän kauniista valosta. Ne uskalsivat tulla.

Vuosi luonnossa

Maakotka luo erämaan tunnelmaa!

Komea maakotka luo erämaahan hienoa tunnelmaa.

Vuosi luonnossa

Valkoselkätikan kohtaaminen

Vuosi luonnossa

Pähkinänakkeli, akrobaatti

Pähkinänakkeli on ainoa Suomessa tavattava lintu, joka osaa juosta puunrunkoa alaspäin.

Vuosi luonnossa

Joki!

Kasarijoki eilen. Joki laskee maailmanluokan lintulahteen, Matsalunlahteen Viron Läänemaalla.

Vuosi luonnossa

Metsäkauriit lennossa!

Eiliset metsäkauriit saivat nauttia lumisateesta, tänään ne suorastaan lensivät auringonkin pilkahdellessa aamupäivällä.

Vuosi luonnossa

Retken ensimmäinen kuva

Kauriiden metsä. Ei ainoastaan hiilinielu tai hiilidioksidivarasto vaan elävää luontoa!

Vuosi luonnossa

Ti ti tsäääää tsäääää tsäääää

Hömötiaisella ovat ugrilaiset vokaalit edelleen kunnossa!

Vuosi luonnossa

Tänään siihen törmäsin

Tänään harmaapäätikka istahti ihan lähelleni koivuun Sipoossa.

Vuosi luonnossa

Harmaapäätikka, metsän salamyhkäinen!

Harmaapäätikan äänet ovat viehättäviä, sävyltään salaperäisiä ja tunnelmaa luovia.

Vuosi luonnossa

Ahman ankara elämä

Ahma on hieno eläin, joka elää ankarissa olosuhteissa.

Lapinpöllön tiukka katse!

Lapinpöllössä on mahtavaa metsäerämaan tunnelmaa!

Palokärjen huuto salolta!

Palokärjen voi nähdä myös lähellä asutusta.

Lintuja kaupungin laidalla

Talvisella kävelyretkellä voi törmätä vaikka urpiaiseen.

Heiluhäntä

Oravat viihtyvät hyvin kaupunkien puistoissa, mutta luonnossa niiden koti on havupuuvaltaisissa metsissä.

Koskikara, saukon naapuri

Koskikara laulelee jo talvella koskien partailla viserteleviä tarinoitaan.

Kukon askelen verran!

Vanha kansa tiesi, että päivä on tapanina jo kukon askelen verran pitempi.

Nyt voit löytää saukon!

Jäljet hangella paljastavat saukon.

Metsän hiljaisuudesta kuuluvat linnut!

Talvinen metsä on usein aivan hiljainen. Kuitenkin yhtäkkiä, jostakin, kuin tyhjästä, ilmestyy tiaisparvi ja tuo hiljaisuuteen sopivat äänet.

Uudenvuodenlupaus töyhtötiaiselle!

Töyhtötiainen on luonnon monimuotoisuuden tärkeä mittari. Kun metsässä asustaa töyhtäri, se kertoo, että metsän monimuotoisuus toteutuu.