Tilaa lehti
Vuosi luonnossa

Elonkorjuun aika

Peruna on mukava kerätä perunannostossa perinteiseen pajukoriin. Myös punajuuret ovat suosikkejani.

Vuosi luonnossa

Viime yö ahmojen matkassa

Mukava elämys kuvata piilokojusta ahmoja. Ja jos haluaa viihtyisään katselupaikkaan, voi ahmoja tarkkailla sen suojista porukalla. Joskus ahmoja näkee hyvin, joskus on hiljaista. Jännitystä on siis aina.

Vuosi luonnossa

Kuikat kokoontuvat tunnelmallisiin parviin

Kuikat kokoontuvat pesinnän jälkeen yhteisiin parviin järvenselille. Kuvat ovat tältä aamulta.

Vuosi luonnossa

Isoäidin kultapallo parhaimmillaan

Kultapallo on ihana loppukesällä kukkiva perinneperenna.

Vuosi luonnossa

Ensimmäiset kurkiaurat jo muutolla

Vielä et ole olleenkaan myöhässä, vaikka ensimmäiset pienet kurkiparvet saattavat innostua lämpiminä, aurinkoisina päivinä lähtemään jo muutolle.

Vuosi luonnossa

Sipoonkorven kansallispuiston alkusyksyä

Sipoonkorpi on kiinnostava kaikkina vuodenaikoina.

Vuosi luonnossa

Pikkulepinkäinen

Pikkulepinkäinen muistuttaa sarjakuvien naamioitunutta maantierosvoa. Naaras ja nuori ovat kiltimmän näköisiä.

Vuosi luonnossa

Ruohosipuli kasvaa ulkoluodoilla ja yllättäen Pohjois-Lapin kuivilla kyläniityillä

Ruohosipuli saavuttaa Suomen kahta kautta, etelässä kallioisilla luodoilla ulkosaaristossa ja Pohjois-Lapin kuivilla kyläniityillä Ruijan suunnalta.

Vuosi luonnossa

Lumpeenkukka

Lumpeenkukka kuuluu erottamattomasti suomalaisiin järviin, lampiin ja joenmutkiin sekä hittinä vanhaan tanssimusiikkiinkin.

Vuosi luonnossa

Onnea maakotkalle!

Maakotkan pesintä on tänä vuonna sujunut erinomaisesti: 161 onnistunutta pesintää, joissa 205 poikasta.

Vuosi luonnossa

Syksyn haikeus....

Syksy on moniulotteisin, kaunis ja haikeakin vuodenaika.

Vuosi luonnossa

Ruokki Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa

Tämmöinenkin vanttera lintu, joka lentää pienillä siivillään hurjasti viuhuten, ja pesii jääkauden keräämien ulkoluotojen kivien alla, kuuluu meidän saaristomme kaunistuksiin!

Vuosi luonnossa

Luotokirvinen, merellisin varpuslintu ulkoluotojen äärilaidalla

Luotokirvinen on pieni, vaatimaton erikoisuus meren luotojen ääriolosuhteissa. Se on Suomessa esiintyvistä varpuslinnuista merellisin.

Vuosi luonnossa

Valkoposkihanhi on saariston komistus

Valkoposkihanhea ei tarvitse pelätä. Se on hieno lisä rikastuttamaan kaupunkiluontoa. Ristiriitoja voidaan hoitaa mm. aitauksin ja puistojen istutuksin. Siinä kaupungit ovat olleet aloitteellisia ja jo aika taitaviakin.

"Hurja niveljalkainen peto"

Aika suoraviivaista ja tehokasta hämähäkin kärpäspyyntiä. Samalla on hyvä muistaa: Meidän hämähäkkimme eivät ole "myrkkyhämähäkkejä". Hämähäkeillä on lisäksi tärkeä osansa ekosysteemin kokonaisuudessa eikä niitä tule liitskata peloissaan kärpäslätkällä. Punkit sen sijaan tulee tarkistaa iholta keväästä syksyyn joka päivä, kun liikkuu luonnossa.

Uuttukyyhky pesii keväästä syksyyn

Uuttukyhky pesii läpi kesän, se ehtii kasvattaa useita pesueita, jopa neljä. Joskus, jos vahvemmat kolopesijät vievät pesäpaikat, uuttukyyhkyn sanotaan jopa odottavan pesimistään loppukesään.

Loistava ritariperhonen

Ritariperhonen on iso ja näyttävä päiväperhonen.

Jos vastaan tulee näätä...

Näätä ei ole enää vain erämaiden asukki vaan sen voi hyvinkin tavata myös kylätiellä.

Sikuri korvikkeena

Sikurin kukka on kauneinta sinistä. Kasvia on käytetty kahvin korvikkeena.

Pieni sorea pajulintu on yleisin

Oodi pajulinnulle. Pienelle sorealle, hieman surumielisen säkeen laulajalle.

Immenkorennon koskella

Eiliset akrobaatit olivat tytönkorentolajia, nyt ovat vuorossa immenkorennot toissailtapäivältä samalta paikalta.

"Keijukaisten tanssit"

Erikoisen näköisesti, kuin sadun tanssivat keijut, parittelevat tytönkorentolajin korennot matalalla kaislaa vahvasti kasvavalla Kasarin joella, sen Teenusen latvahaaralla.

Meren luotojen selkälokit

Maailman ehkä suomalaisin lintu, selkälokki, on vakavissa haasteissa merialueillakin.

Vuosi luonnossa

Pähkinänakkeli ruokokatolla - ruoko nokan jatkeena!

Pähkinänakkelin häärääminen ruo'onpalasen kanssa on kuvattu toissapäivänä virolaisella ruokokatolla. Ruokokatto ei ole ainoastaan hyönteishotelli vaan tavallaan kokonainen -kaupunki tai -kylä hyönteisten tarkoituksiin.

Vuosi luonnossa

Turkinkyyhkyn pesällä

Turkinkyyhky pesii useita kertoja kesässä.

Vuosi luonnossa

Kattohaikaran poikaset lähdössä pesistä

Kattohaikaran ja mustahaikaran poikaset alkavat olla valmiita siirtymään pesistä, kattohaikara pelloille ja mustahaikara syrjäisille kosteikoille ja puroille.

Vuosi luonnossa

Tänä aamuna ennen auringonnousua

Vuorossa on tämän aamun tunnelma aamulla varhain, se alkaa jo ennen auringon nousua.

Vuosi luonnossa

Mustalinnut jo syysmuutolla

Blogi ja kuvat kertovat vanhojen mustalintukoiraiden toissapäiväisestä muutosta Itäisellä Suomenlahdella.

Vuosi luonnossa

Ulkomeren erikoinen jo jääkauden jälkeisissä merissämme

Merimetso on kiinnostava merilintu. Ja se on komea lintu. Ollut pesimässä jo jääkauden jälkeisillä merillämme.

Vuosi luonnossa

Elämä ilmassa

Tervapääsky on äärimmäisen nopea ja taitava lentäjä, sen elämä on pääosin ilmassa!

Vuosi luonnossa

Sitruunaperhonen ja vaelteleva harjaneilikka

Nyt lentelee tutun sitruunaperhosen keskikesän kanta iloisesti niityillä. Keväällä sitruunaperhosia hieman kaipasin, minusta niitä ei ollut kovin paljon, nyt on paremmin.

Vuosi luonnossa

Rantakäärme osui kohdalle

Rantakäärme on varsin kaunis, vaaraton, vaikkakin yllättäen nähtynä hieman säpsäyttävä matelija. Keltaiset laikut niskassa erottavat sen helposti kyystä.

Vuosi luonnossa

Ruskosuohaukka nappasi kontiaisen

Ruskosuohaukka yllätti pintaan kurkistaneen kontiaisen eli vanhalta nimeltään maamyyrän eilen aamulla aamuauringon ensi säteissä.

Vuosi luonnossa

Neitoperhon tyyliä

Neitoperhonen on inhimillisesti arvioiden yksi kauneimmista perhosistamme.

Vuosi luonnossa

Vanhojen kahlaajien syysmuutto käynnissä

Vanhat kahlaajat, esim. suosirrit ovat jo syysmuutolla. Toki esimerkiksi kuovinaaraita lähti "syysmuutolle" jo touko-kesäkuun vaihteessa.

Vuosi luonnossa

Tämän aamun valoissa metsäkauris . . .

Metsäkauris esittäytyy tämän heinäkuisen aamun herkissä valoissa. Talvella vuosi luonnossa -blogissa 15/365, 15.1.2019 metsäkauriit pomppivat "lennossa" lumisella pellolla.

Vuosi luonnossa

Sinisiipiä

Juuri nyt on sinisiipien aika kesäisillä niityillä, soilla, varvikoissa ja lammenrannoilla.

Vuosi luonnossa

Varjoliljan variaatiot

Pihallamme kasvaa kolmenvärisiä varjoliljoja, "oikeita" sinivioletteja, sen valkoinen muunnelma sekä oranssinruskea sukulainen.

Vuosi luonnossa

Maistapa juolukkaa!

Juolukasta saa hyvän janojuoman ja vahvan annoksen C-vitamiinia.

Vuosi luonnossa

Kihokki kiehtoo katalasti ja kietoo kuolettavasti

Kihokki houkuttelee katalasti perhostoukan kastepisaroiden näköisiin nesteisiin, pahaa arvaamaton tarttuu niihin, taintuu myrkkyihin, jää auttamattomasti kasvin saaliiksi ja lehti kiertyy sen ympärille.

Vuosi luonnossa

Ahkera kulkija löytää lakan

Lakkapaikka paljastetaan tässä blogissa.

Vuosi luonnossa

Milloin tammitikka pesii Suomessa?

Tammitikka olisi hauska lisä mielenkiintoisiin tikkoihimme. Ehkäpä se pesii lähivuosina jossakin etelärannikon puistossa?

Vuosi luonnossa

Köynnöskuusama, Ruotsin köynnöskuusama, tuoksuköynnöskuusama......

Kuusamat esiintyvät paitsi kirjallisuuden puutarhakuvauksissa myös oikeissa puutarhoissa :)

Vuosi luonnossa

Rysäsirvikäs pyydystää tonttulakilla planktonia

Pyyntitapoja on monia. Aika erikoinen on tämä rysäsirvikäs suvun lajin rysä virtaavassa purossa. Perhostoukka kerää sen avulla ravinnokseen planktonia.

Vuosi luonnossa

Merikotkia lujasti Varangilla

Merikotka on uljas näky maisemassa. Sen kanta on vahvistunut myös Pohjois-Norjassa Varanginniemimaalla ja sen vuonoilla. Eniten merikotkia näkyi Syltefjordstauranin lintuvuorella.

Pohjoisen pallonpuoliskon suurin merilintu suula pesii lähellä Suomea Syltefjordstauranilla

Maailman ehkä pohjoisin suulayhdyskunta on vain runsaan 100 kilometrin päässä Suomesta, Syltefjordsstauranin lintuvuorella Pohjois-Norjassa.

Pikkukajavaa uhkaa katastrofi - se on jo läsnä

Artikkeli kertoo traagista tietoa pikkukajavan tilanteesta ilmastonmuutoksessa.

Kaakkuripoikue vesisateessa

Kaakkurit kelluivat tänään tumman veden pinnalla reippaassa vesisateessa.

Rusopäivänlilja on suosikkini

Rusopäivänlilja on kotoisin kaukoidästä, mutta sen luonnonvaraisia kasvupaikkoja ei tiedetä olevan. Meillä se on hieman myös karannut puutarhoista.

Riskilä on täysin omannäköisensä ulkoluotojen lintu

Riskilän ulkonäkö on hauska. Pikimusta, nokkakin musta, valkoinen laikku siivessä, kirkuvan punaiset jalat ja muodoltaan pieni mutta vanttera.

Kivenpyörittäjä karikukko

Karikukko on vekkuli kahlaajalintu. Se pesii ulkosaaristossa koko rannikkoalueellamme. Pesät ovat usein lokki- ja tiirayhdyskuntien suojassa, mutta eivät suojassa ilmastonmuutokselta, minkiltä jne.

Lunni!

Lunni on niin hauska, että jo tieteellinen nimikin, Fratercula arctica, tarkoitaa "Arktista heppua".

Kuin lentävä pingviini

Etelänkiislaa voi hyvällä syyllä kutsua lentäväksi pingviiniksi. Myös vanhin Suomessa todettu lintu on etelänkiisla, 36 vuotta.

Riemukas jälleennäkeminen tutulla niityllä lapinkirvisen kanssa

Vanha tuttu lapinkirvinen tuotti iloa, jota himmensi ilmastonmuutoksen uhka tällekin lajille.

Vuosi luonnossa

Esihistoriallisen näköinen karimetso lintuvuorella

Karimetsoja Jäämeren saarella, Varanginvuonon Vardön edustalla, on blogin aiheena.

Vuosi luonnossa

Metsäjänisten aamu Inarissa

Pitkästä aikaa törmäsin metsäjäniksiin, jotka antoivat minun kuvata aamuhetkeään varsin pelottomina.

Vuosi luonnossa

Kuivakkaääninen, komea järripeippo

Järripeippo on tunturikoivikkojen ja Lapin valoisien metsien väsymätön kuivakan äänen laulaja.

Vuosi luonnossa

Lapintiaisella tänä aamuna lentopoikaset Inarissa

Brunetti, pörröpää lapintiainen on ehtinyt jo saada poikueen lentoon. Kuvat tältä aamulta Inarista.

Vuosi luonnossa

Sibelius soitti linnuille viulua ja suojeli vanhan metsän

Blogi kertoo Sibeliuksen tavasta soittaa viulua linnuille. Sibelius myös suojeli Ainolan ympäristössä olevan vanhan metsän ostamalla puut pystyyn, vaikka hänellä oli lähes elinikäinen rahapula.

Vuosi luonnossa

Ihanat, rauhalliset metsälammet

Tänään vain katselemme metsälammen maisemaa. Siihen voi hetkeksi pysähtyä ja miettiä, mikä siinä on itselle läheistä.

Vuosi luonnossa

Haarapääsky kuuluu kulttuuriin

Haarapääsky elävöittää kesämaisemaa lennollaan ja kurjertavalla laulullaan.

Vuosi luonnossa

Käenpiika yllätti - taas, hetki sitten!

Käenpiika on arvoituksellinen lintu. Tikka. Ennustaa säitä. Keväisin kuuluva. Kesällä piilossa. Taas yksi mukava tuttavuus! Kuvat on otettu hetki sitten.

Vuosi luonnossa

Hiirihaukka vingahtaa taivaalla

Tuttu kaartelija hiirihaukka on sekin harmiksi vähentynyt selvästi, mutta kuuluu Suomen keskikesään.

Vuosi luonnossa

Rantasipi Juhannusrannoilla

Rantasipin vihellykset kuuluvat Juhannuksen aikaan.

Vuosi luonnossa

Härkälintu mylvii Juhannuksenakin järvenselillä

Härkälinnun mylvivä huuto saattaa kuulua avoimelta järvenselältä ja aiheuttaa ihmetystä kuulijassa, mistähän oikein on kysymys?

Vuosi luonnossa

Ohdakeperhonen lentää Afrikasta jopa Huippuvuorille!

Ohdakeperhonen on hurja vaeltaja. On hämmästyttävää millaisia matkoja vaeltavat perhoset taittavat.

Vuosi luonnossa

Jättiläistiira räyskä on majesteetillinen lentäjä

Räyskässä on majesteettista arvokkuutta ja tyyliä.

Vuosi luonnossa

Sympaattinen päästäinen uimalenkillä erämaalammella

Törmäsin pari päivää sitten uivaan päästäiseen lintutakseerauksen yhteydessä Repoveden erämaalammella. Vesi tuntui sopivan hyvin päästäisen siirtymiseen. Hauska ja yllättävä tilanne.

Vuosi luonnossa

Kettu Repolaisen poikaset tulevat esiin pesäkoloista

Kettu on ilmeikäs, viekkaaksikin erityisesti saduissa kutsuttu. Harmiksi sekin on samalla melkoinen lintujen pesärosvo.

Vuosi luonnossa

Kalalokki on kesäinen lintu

Kalalokin huudot kuuluvat Suomen kesän järvimaisemaan ja meren rannoille.

Vuosi luonnossa

Piileskelevän lehtokertun laulu "svengaa" mestarillisesti

Lehtokerttua on vaikea nähdä, mutta sen musikaalinen svengaava laulu kuuluu erottamattomasti lehtipuuvaltaisten metsien ja rehevien puutarhojen äänimaailmaan.

Vuosi luonnossa

Kultarinta, mestarilaulaja ja taitava matkija

Kultarinnan laulu on taitavaa, kiihkeää ja vaihtelevaa. Vaihtelevuutta lisää vielä loistava matkimisen taito.

Vuosi luonnossa

Siistii olla kyydis!

Silkkiuikkua koristeellisempaa lintua tuskin on näillä leveysasteilla!

Vuosi luonnossa

Väistä kaakkuria pesimälammella – ja kuikanpesää järvillä

Kaikki linnut ansaitsevat pesimärauhan. Erityisenä esimerkkinä blogissa on kuikan pikkuveli kaakkuri. Toisessa kuvassa onkin kuikka, joka kaipaa rauhaa järvillä.

Vuosi luonnossa

Suopursu kukkii....

Suopursu ja sen kukinto ovat koskettaneet syvästi suomalaisia.

Hillitty harmaasorsa

Kauniin hillitty harmaasorsa pesii Suomessa lähinnä merenrannikolla etelään ja lounaaseen painottuen.

Onko räksä vain räksä?

Vähän lisää räksästä. Räkättirastas on ehkäpä paljonkin vivahteikkaampi kuin vain "räksä".

Kukkiva hevoskastanja

Hevoskastanja on kauniisti kukkiva puu. Se menestyy Etelä-Suomen puistoissa ja on kotoisin Kaakkois-Euroopasta.

Söpöt kyhmyjoutsenen poikaset

Kuvassa näet kyhmyjoutsenen nelijäsenisen poikueen muutaman päivän takaa.

Loistavan valkoinen arovuokko

Arovuokko on valkoinen, isokokoinen ja näyttävä vuokko. Se kukkii juuri nyt.

Kuin valkoinen tervapääsky

Pikkutiira on tiiroistamme ylivoimaisesti pienin, nopea käänteissään. Perämeren hiekkarantojen vikkelä, äänekäskin!

Mustatiira keikkuu hyönteispyynnissä

Minusta mustatiira on hyvin kaunis lintu, jota sen vähälukuisuus vain korostaa. Juuri näin kesäkuun alussa on ehkä paras ajankohta koittaa nähdä tuo kiintoisa lintu. Rehevän järven lintutornista voi ainakin yrittää.

Kesykyyhky, kirjekyyhky, pulu, kalliokyyhky

Kesykyyhky on tunnettu kyyhkyslakkojen kirjekyyhkynä, posti kulkee 60 km tunnissa. Se on nykyään saalislintu myös city-kanahaukalle.

Turkinkyyhky Suomessa

Turkinkyyhkyn kanta on pieni, mutta linnun voi löytää "kyliltä" Länsi-Suomessa, erityisesti Perämeren rannikkokaupungeissa ja kirkonkylissä.

Vuosi luonnossa

Lintu, josta on runojakin

Turturikyyhky on tuiki harvinainen Suomessa. Äänen perusteella sen voi kuitenkin joskus hoksata maatalousmaisemasta etelärannikon tuntumasta ja kaakosta.

Vuosi luonnossa

Taituri luhtakerttunen pian äänessä

Luhtakerttunen on yksi taitavimpia laulajia ja matkijoita. Se saapuu nyt, eli on varsin myöhäinen muuttaja.

Vuosi luonnossa

Viheltelevä viitakerttunen on sadunomainen mestarilaulaja

Viitakerttunen on mestarilaulaja ja taitava matkija. Se on juuri saapunut talvehtimisalueiltaan kaakosta, Intiasta ja Sri Lankasta.

Vuosi luonnossa

Kesäyön tunnelmaa

Pensassirkkalintu on viehättävien yölaulajien yleisemmästä päästä. Sirkkalinnut, kerttuset ja muut ovat saapumassa ja pian äänessä.

Vuosi luonnossa

Satakieli, onko sen laulu vähenemässä?

Satakielen laulu on kuulakasta ja voimakasta ja siinä on useita keskenään hyvinkin erilaisia elementtejä. Onko satakielen määrä vähentymässä, sitä kannattaa yölaulajaretkillä arvioida.

Vuosi luonnossa

Pyhä puu

Virossa on paljon pyhiä puita. Ne ovat tyypillisesti isoja jaloja lehtipuita.

Vuosi luonnossa

Pieni ja sähäkkä pensastasku

Suomen pesimälinnustossa on kaksi taskua, tässä pensastasku ja toinenhan on kivitasku. Taskujen pesintä on alkanut.

Vuosi luonnossa

Metsäkirvinen, ehkä yleisin tuntematon

Metsäkirvinen on yleinen Suomen metsissä, mutta aika tuntematon. Tässä pari vinkkiä linnusta.

Vuosi luonnossa

Mustahaikaralla nettipoikaset

Virolaisilla nettikameroilla voi tarkastella lähietäisyydeltä montaa mielenkiintoista lajia. Mustahaikaralla on korkeatasoinen kamera, josta näkee, että kaikki neljä munaa ovat juuri kuoriutuneet.

Vuosi luonnossa

Tulella luonnon monimuotoisuutta

Metsähallituksen luontopalvelut toteuttivat eilen Liesjärvellä ennallistamispolton. Nyt isojen mäntyjen alla metsä uudistuu luonnonmukaisesti ja luodaan tilaa metsän monimuotoisuudelle. Suomalaista osaamista.

Vuosi luonnossa

Konsertto linnuille ja orkesterille

Säveltäjä Eino-Juhani Rautavaaran vuonna 1972 säveltämässä Cantus arctikuksessa esiintyvät mm. laulujoutsen, kurki ja kuovi. Kannattaa tutustua.

Vuosi luonnossa

Tuomenkehrääjäkoi ja ...

Blogissa esiintyvät tuomenhehrääjäkoi, viherpeippo ja tietysti tuomi sekä "ekologisen tasapainon keinahtelu".

Vuosi luonnossa

Mikä viitatiainen?

Viitatiainen on hauska tuttavuus muutenkin niin kiehtovien tiaisten pirteässä joukossa. Meitä lähinnä se pesii Virossa ja joskus harvoin seikkailee Suomeenkin.

Vuosi luonnossa

Hyttysiä nousee

Hyttysiä nousee lujasti. Aika näyttää kuinka paljon ja onko seuraavalle polvelle kasvuedellytyksiä.

Vuosi luonnossa

Metsäkauriit tämän aamun valossa

Tänä aamuna osui kaksi metsäkaurista eteeni kauniissa vastavalossa.

Vuosi luonnossa

Kuusi ja mänty kukassa

Kuusen ja männyn erikoinen ja kaunis kukinta on alkanut.

Vuosi luonnossa

Aamulla varhain

Tämän aamun valo ja kukkivat lehtipuut.

Vuosi luonnossa

Tämä hauholainen selkälokki täyttää kesällä 20 v

Blogissa kerrotaan kesällä 20 vuotta täyttävästä selkälokista, joka palaa aina kotimaisemiinsa Hauholle ja talvehtii Itä-Afrikassa tai Intian valtamerellä.

Vuosi luonnossa

Kattohaikaran miljöö

Kattohaikarat hautovat parasta aikaa. Niiden pesimämiljööt ovat usein hyvin kauniit. Nämä kuvat ovat Virosta Matsalun läheltä.

Vuosi luonnossa

Äiti mustapääkerttu tuomen nupuissa

Punaruskeapäisen mustapääkerttu naaraan kuvin parhaat blogin kirjoittajan äitienpäiväonnittelut Suomen ja maailman kaikille äideille.

Vuosi luonnossa

Tiiroissa on siroa kauneutta

Kala- ja lapintiirat tuovat siroa ilmeikkyyttä niin sisäjärville kuin meren saaristoon.

Vuosi luonnossa

Kevään kauneutta ja herkkyyttä

Piha, luonto, miljöö kohtaavat kevään edetessä.

Hauras talvehtinut isonokkosperhonen

Nokkosperhosen kanssa aika samannäköisen isonokkosperhosen talvehtineet yksilöt lentelevät keväällä.

Koppelo

Törmäsin toissapäivänä kahteen koppeloon. Metsojen kohtaaminen on aina komea tapahtuma. Uljas metsän lintu.

Siron kaunis jouhisorsa

Tiesitkö, että jopa 95 % Euroopan Unionin alueella pesivistä siroista jouhisorsista pesii Suomessa!

Lapasorsan koreus aamuvalossa

Lapasorsa on korea, isonokkainen sorsalintu, joka on juuri saapunut ja saapumassa muutolta.

Piekana, hiirihaukan pohjoinen serkku

Vaaleasiipinen piekana on juuri muutolla kohti pohjista. Hyvinä myyrävuosina se voi pesiä myös keskisessä Suomessa.

Takatalven kurjuus

Vuorokausilämpötilassa saavutettiin monella paikkaa mittaushistorian kylmin Vapun jälkeinen päivä. Vuosi luonnossa blogi haluaa piristää juuri sitä ennen kuvatulla ensimmäisellä tuomen kukalla. Ensi viikolla olisi onneksi luvassa kevään jatkuminen.

Mustaviklo on komea kahlaaja

Blogissa on pieni kuva-arvoitus lukijalle, ratkaisun kerron huomenna.

Suokukko ja monet kahlaajat muutolla

Kahlaajien muutto on monen lajin, mm. suokukon osalta parhaimmillaan toukokuun alussa.

Peltosirkku vähenee vähenemistään

Kultasirkku on jo kadonnut Suomesta. Onko kaunisääninen peltosirkku suvustaan seuraavana vuorossa? Se olisi kovin surullista. Luonnonsuojeluun kuuluu kuitenkin aina toivo. Lisää tutkimustietoa tarvitaan myös.

Vuosi luonnossa

Sotkista uhanalaisia

Tukkasotka ja lapasotka kuuluvat niihin vesilintuihin, joiden kanta on voimakkaasti laskenut.

Vuosi luonnossa

Sammakot kudulla

Sammakkojen kutu on eteläisessä Suomessa jo täydessä vauhdissaan ja etenee kohti pohjoista.

Vuosi luonnossa

Kaakkuri, alkulintu!

Juuri nyt kaakkuri huutaa villit huutonsa suomalaisille erämaille, mutta se jatkaa hurjia palaverejaan vielä pitkälle kesäänkin.

Vuosi luonnossa

Käki ja käenpiika

Käki kukkuu siellä ja kevät on. Myös ensimmäiset käenpiiat ovat palanneet ja huutavat sääennustettaan.

Vuosi luonnossa

Mustarastas, sepelkyyhky, punarinta....

Blogissa kerrotaan helsinkiläisen pihan lintujen pesinnän alkamisesta.

Vuosi luonnossa

Nauti telkästä!

Telkkää pääsee näinä päivinä näkemään hienosti. Nauti telkästä!

Vuosi luonnossa

Västäräkistä vähäsen vai västäräkkiä vähäsen

Västäräkkikin on silmällä pidettävä laji, mutta onneksi ainakin vielä aika yleinen myös pihoissa ja rannoilla.

Vuosi luonnossa

Hauras, rikkonainen neitoperho

Talvehtiminen, parittelu, muniminen, toukkavaihe, koteloituminen ja muodonvaihdos perhoseksi. Siinä hauraan neitoperhon elämän sisältö ja vaiheet ennen kuin sen tehtävä on suoritettu.

Vuosi luonnossa

Kevään nokkosperhonen

Nokkosperhonen nautiskelee pajun kukinnossa. Kuva on otettu pari tuntia sitten.

Vuosi luonnossa

Silksolk eli tynnyrilintu tai tiltaltti

Tiltaltti on ahkera tilkuttaja keväästä pitkälle sydänkesään ja aamusta iltaan. Se laulaa hiljaisella keskipäivälläkin.

Vuosi luonnossa

Kuusitiainen jo luonnonkololla

Kuusitiainen kantoi sammalia luonnonkoloon. Rakentaminen voi liittyä myös siihen, että pesäkolo on etsinnässä eikä vielä kovin varhaiseen pesinnän aloittamiseen.

Vuosi luonnossa

Nettikameroista harvinaisia näkymiä

Tässä blogissa yllytetään tutustumaan eenet.ee nettikameroihin ja tekemään häiriötön kurkistus lähietäisyydeltä suurten ja harvinaistenkin lintujen pesille.

Vuosi luonnossa

Tuhansia tundrahanhia lintujärvillä, pelloilla ja tulvilla

Tundrahanhien muutto on parhaimmillaan. Tundrahanhen tunnistaa valkeasta otsakilvestä ja mustista mahalaikuista. Linnut löytää, pelloilta, tulvavesiltä ja lintujärviltä. Ps. Kurkia liikkeellä.

Vuosi luonnossa

Meriharakassa on monen monta erikoisuutta

Jutussa kerrotaan meriharakan monista erikoisuuksista. Kuvissa näet nelivaiheisesti, miten tämä yleensä ostereilla herkutteleva kahlaaja taitaa paremman puutteessa myös onkilieron nappaamisen.

Vuosi luonnossa

Isot kurkiaurat muuttavat tällä viikolla

Kurkien isot parvet, pohjoiseen suuntaava päämuutto, voi osua nyt pääsiäisviikolle. Olisin valppaana jo tänään iltapäivällä ja erityisesti huomenna keskiviikkona.

Vuosi luonnossa

Katsele valkovuokkoa

Valkovuokkoja aukeaa nyt Pääsiäisviikolla moniin rinteisiin.

Vuosi luonnossa

Rusakot pihassa, poikaset piilossa

Aivan hetki sitten kaksi rusakkoa tuli metsänreunan ja pihan vaiheille. Skillojen ja lumikellojen sijaan niille maistuivat voikukan lehdet.

Vuosi luonnossa

Pesärosvo iski aamulla

Varis iski tänä aamuna sepelkyyhkyn pesälle ja rosvosi yksi kerrallaan molemmat munat. Sepelkyyhky pesii uudelleen, se pesii kolme, jopa neljä kertaa keväästä alkusyksyyn.

Vuosi luonnossa

Mustapyrstökuirin soidinhuutot kuuluvat rantaniityiltä

Mustapyrstökuirilla on kuuluvat äänet ja lennossa näkyy voimakas valkoinen siipijuova. Sen nokka on suora, punakuirin hieman ylös kaartuva.

Vuosi luonnossa

Mandariinisorsa tanssii ja juo

Mandariinisorsan ihmeellisen ulkonäön lisäksi erikoista on, että se viihtyy istumassa puussa, pesii pöntössä sekä tanssii ja juo soidinmenoissaan.

Vuosi luonnossa

Tuntematon rautiainen tutuksi

Rautiainen on varovainen olemaan esillä. Sen puku on kaunis mutta hillitty. Niinpä rautiainen ei ole kovin tuttu, vaikka aika yleinen. Oppimalla äänet sen löytää. Rautiaiseen kannattaa tutustua lähiluonnossa.

Peippo voi joutua lujille takatalvessa

Kestäessään takatalvi voi panna mm. peipon koetukselle. Siemensyöjilläkään ei ole paljon ravintoa löydettävissä, jos hanki peittää maan ja kasvustot. Usein takatalvelta näyttävä lumi sulaa kuitenkin pian.

Punakylkirastaitten kärkijoukko toi tunnelmaa

Nyt on alkamassa rastaitten konsertti. Mustarastashan on jo ollut äänessä jo hyvän aikaa. Vuorossa ovat punakylkirastas, laulurastas ja kulorastas.

Kiiruna on huipulla

Kiiruna on ympäri vuoden huipulla, korkeammalla kuin mikään muu lintumme. Sillä on täydellinen suojaväri niin talveksi kuin kesäksi.

Metsähanhi, metsäkauris ja kurki yhteiskuvassa

Metsähanhet, metsäkauriit ja kurki sulassa sovussa aamun ensimmäisissä auringonsäteissä.

Ensimmäiset sinivuokot kukkivat

Ensimmäiset sinivuokot ovat tulleet jo pintaan. Pian niitä on paikoin sinisenään.

Pieni tarina tästä metsästä

Tämän blogin kävelin harmaaleppien holvaamaa metsätietä toissapäivänä, päivän kääntyessä jo iltaan.

Punarinnan laulu ryöpsähtelee taas iloisesti

Punarinta on metsien riemukas laulaja, puutarhurin ystävä ja lintutieteen klassikko.

Töyhtöhyypässä on monta kivaa juttua!

Töyhtöhyypässä on paljon reipasta: aikainen kevätmuuttaja, jännä lento, äänet, näkyvyys pelloilla ja viimeisten viipyminen hallaöihin ja hauska nimi.

Töyhtötiainen on jo aloittamassa pesimisen

Yleensä jo huhtikuun alkupuolella töyhtötiainen aloittelee pesintää. Töyhtötiainen on yhtenä metsätiaisista tärkeä metsän ekologian mittari. Muut ovat hömötiainen ja pohjoisessa lapintiainen.

Vuosi luonnossa

"Hei rakkaani!"

Merihanhi on isokokoinen, äänekäs mutta arka hanhi. Ennen se oli pääosin lounaissaariston ja Liminganlahden laji. Nyt sitä tavataan kaikkialla Suomenlahdella ja Pohjanlahdella, hieman sisämaassakin.

Vuosi luonnossa

Kurkien aamu - ja teerien

Kevään aamutunnelmat ovat ihania. Aamuhämärissä voi kuulla vielä varpuspöllön vihellyksen. Pian teeret kokoontuvat soidinpaikoilleen. Ja kurjet nauttivat elämästään pellon toisessa päässä.

Vuosi luonnossa

Pikkujoutsenten ilta

Pikkujoutsenet viivähtävät niityllä. Auringon jo laskettua ne lentävät merelle yöpymään.

Vuosi luonnossa

Ystävämme kotivarpunen Jäämeren kylissä

Varpuset selviävät lintulautojen turvin Jäämeren rantakylien ja pikku kaupunkien haastavissa olosuhteissa. Varpunen on kaamoksessa yleisin lintulaudalla käyvä lintulaji.

Vuosi luonnossa

Hylkeitten laulu

Hylkeitten laulussa on aivan erityinen säröinen tunnelma.

Vuosi luonnossa

Kenespahdan valtavat jääurut

Kenesjärven valtavat jääurut Utsjoella ovat jokavuotinen nähtävyys, kun tunturirinteen puron vesi jäätyy Kenespahdalla. Urut säilyvät pitkälle kesään.

Vuosi luonnossa

Mustarastas virittää iltatunnelman

Mustarastas on aloittelemassa odotettua kevätlauluaan. Huiluniekka on pian äänessä. Osa mustarastaista on talvehtinut puutarhoissa ja muuttaneetkin palaavat pian.

Vuosi luonnossa

Kevät etenee - sepelkyyhky huhuili tänään pihassa

Tänään aloitti sepelkyyhky huhuilunsa Helsingin Käpylässä. Lintujärvillä ja peltojen tulvalampareilla voi nähdä isohkoja parvia tundra- ja metsähanhia ja joutsenia. Talvilinnut kävivät kuitenkin edelleen ruokintapaikalla, hanhien lentäessä yli metsän.

Vuosi luonnossa

Kalajällit

Kalajälleistä tulee mieleen vanhat kalastuksen ja kalan säilyttämisen taidot. Mutta Pohjois-Norjan kalajälleissä kuivataan kalaa tänäkin päivänä. Menetelmää voi syystä kutsua energiatehokkaaksi.

Vuosi luonnossa

Hirvi Jäämeren rannalla avoimella tundralla!

Hirvi yllätti täysin Varanginvuonon tundralla, Jäämeren äärellä.

Vuosi luonnossa

Arktinen sankari pärjäsi taas

Karaistunut merisirri ei ollut millänsäkään viime sunnuntaina, kun sen kuvasin Varanginvuonon Salttjernissä.

Vuosi luonnossa

Tenon grafiikkaa

Tenon suistossa kohtasin muutama päivä sitten tämän kauniin karuuden, jossa yhdistyvät sinisen, mustan ja valkean luonnonsävyt.

Vuosi luonnossa

Pikkukajavan kaksi erilaista lintuvuorta

Pikkukajavat ovat jo saapuneet maaliskuisille lintuvuorille, osin lumen keskelle. Pikkukajavalla on kaksi erilaista lintuvuorta, joista uudempi on kulttuurisidonnainen. Tässä blogissa on pari kuvaa molemmista. Kannattaa tutustua mielenkiintoiseen lintuun!

Vuosi luonnossa

Haahkan tunnelmallinen molli "ouuuu" kuuluu mereltä

Tuttu haahka on myös Jäämeren lintuja. Vaikka haahkan eri värit eivät ole niin voimakkaita kuin kyhmyhaahkan ja allihaahkan, sen pään, nokan ja rinnan väreissä on hyvin kauniita ja jännittäviä värisävyjä.

Vuosi luonnossa

Allihaahka on aika vekkuli

Allihaahka talvehtii läntisimmillään Pohjois-Norjan itäosien vuonoilla, pieni määrä Itämerelläkin. Allihaahkalla on varsin vekkuli parvikäyttäytyminen, jonka perusteella sen tunnistaa jo kaukaa - ja allihaahkalla on ihmeellinen höyhenpuku.

Vuosi luonnossa

Kyhmyhaahka, arktinen klovni

Kyhmyhaahka on yksi pitkäaikaisimmista lintusuosikeistani. Eilen kuvasin nämä kuvat Pohjois-Norjassa, Jäämeren äärellä.

Vuosi luonnossa

Minä olen lapintiainen, aivan ihastuttava brunetti!

Nämä lapintiaiset ja vertailukuvana yksi hömötiainen on kuvattu toissapäivänä Inarissa. Metsätiaiset, hömö-, lapin- ja töyhtötiainen ovat osa suomalaista identiteettiä.

Vuosi luonnossa

Taviokuurna, värikäs pohjoisten metsien lintu

Taviokuurna on aito metsien lintu, joka on jo palannut ja palaamassa talven reissuiltaan pesimämetsiinsä Lappiin.

Vuosi luonnossa

Viimeöiset revontulet Inarissa

Revontulet vangitsivat mieleni viime yönä Inarissa.

Vuosi luonnossa

Lintujen muutosta lähipäivinä

Alkukevään muuttoa on vaikea ennustaa. Vielä on aika hiljaista. Ehkä piankin sopiva lounainen virtaus, lämmin yö ja hyvät suunnistusolosuhteet tuovat hienon muuttoaamun.

Vuosi luonnossa

Kaveevo kaveevo kaveevo kväkväkväkväkvävkäkvä-rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr

Riekkoa eli metsäkanaa ei enää juurikaan tavata eteläisessä Suomessa. Virosta se on ihan viimeisiä lukuunottamatta kadonnut.

Vuosi luonnossa

Souda, souda sinisorsa

Souda souda sinisorsa, Souda tähän rantaan..

Huolla pihapöntöt viimeistään nyt!

Linnunpöntöistä on paljon iloa. Ne antavat pesäpaikan suurelle määrälle lintuja. Nyt viimeistään on tarkastettava, että pöntöt ovat kunnossa pesintäkauden lähestyessä. Pöllönpöntöt tulee kuitenkin jättää jo täyteen rauhaan.

Hoitokodin linnut ja nuotiopaikka

Hoitokodin pihan linnunpöntöt ja linnut sekä tulipaikka antavat asukkaille lisää iloa ja elämää, muistoja ja tunteita varttuneella, hauraalla iällä.

Haikaran ja merilokin kalakiista

Harmaahaikara on taitava kalastaja kevätsulissakin. Sillä on nopea isku ja vahva nokka. Isokokoinen merilokkikaan ei uskalla kalavarkaisiin.

Näe jänis pihalla!

Alkaa olla hyvä aika tarkkailla peltojäniksiä eli rusakoita ja metsäjäniksiä.

Talitintti, laskiaisen lintu

Mietin, mikä olisi laskiaisen lintu. Päädyin talitiaiseen.

Älykäs ja viisas korppi

Korppi on älykäs, viisas ja valpas. Se tietää, mitä luonnossa tapahtuu. Erämaan lintu on vuosien mittaan tullut lähemmäksi ja tutummaksi.

Pikkutikka tuli tänään ruokintapaikalle

Tänään käväisi punapäinen pikkutikka talilla metsäruokintapaikalla.

Naamari silmillä isolepinkäisellä

Talvehtivan isolepinkäisen voi löytää nytkin avoimelta paikalta pensaan latvassa. Siellä se kyttää tarkkailemassa saaliikseen hiiriä ja myyriä pellonpinnasta ja ojanvarsista.

Hauskat lintuyllätykset ikkunan takaa

Blogin kirjoittajan tämän päiväiset havainnot tulivat suoraan ikkunan toiselle puolelle ja panivat juuri valmistuneen luonnoksen uusiksi.

Vuosi luonnossa

Lintujen muuttotilanne on erikoinen

Lintujen muutto on käynnistynyt lämpimillä keleillä, kuitenkin pienin lukumäärin.

Vuosi luonnossa

Isokoskelon hurjat turnajaiset

Tänään katselin Kymijoen suistossa melkoista näytelmää, kun isokoskelot pyydystivät nahkiaisia paitsi koskesta, myös yrittivät ryöstää niitä vauhdikkaissa turnajaisissa toisiltaan.

Vuosi luonnossa

Viherpeippo on jo äänessä

Viherpeippo lauleskelee jo puiden latvoissa, se munii pian, maaliskuun puolesta välistä alkaen.

Vuosi luonnossa

Odotan edelleen pyrstötiaisia ruokintapaikalle

Pyrstötiainen on metsän kauneimpia lintua. Se on vakituinen vierailija talviruokintapaikalla, mutta tänä vuonna odotan sitä edelleen saapuvaksi!

Vuosi luonnossa

Peippojakin talvehtii

Peippoja talvehtii joka talvi, tänä talvena niitä tuntuu olevan normaalia enemmän. Ilman ruokintaa ja lintulautoja moni peippo tuskin kuitenkaan selviytyisi yli talven.

Vuosi luonnossa

Matin päivänä matikassa

Matin päivänä matikkaa. Ja Matin päivähän on huomenna sunnuntaina 24.1. Ei kun kalaan tai muuten luontoon ulkoilemaan.

Vuosi luonnossa

Tänä aamuna järvikalassa

Järvikalastus on hienoa ulkoilua luonnossa. Tänä aamuna koetussa blogissa kerrotaan verkkokalastuksesta Kallavedellä.

Vuosi luonnossa

Merisirri on aivan uskomaton talvehtija

Merisirrejä talvehtii joka talvi pienillä luodoilla Saaristomerellä esim. Jurmon lähellä inhimillisesti ajatellen hyvin haasteellisissa olosuhteissa.

Vuosi luonnossa

Kultainen keltasirkku

Kullankeltainen keltasirkku koristaa peltomaisemaa ja metsänreunoja niin kesällä kuin talvella, vaikka osa keltasirkuista muuttaakin.

Vuosi luonnossa

Pikkukäpylintu pesii keskellä talvea

Pikkukäpylintu pesii keskellä talvea ennen kuin syksyllä tuleentuneet kuusen käpyjen siemenet varisevat kevätauringon paisteessa hangille.

Vuosi luonnossa

Ryhdy kotivarpuselle kaveriksi, auta vanhaa ystävää!

Varpusen osaltakin on syytä sanoa: kaveria ei jätetä. Varpusen ja ihmisen vuorovaikutus ja läheisyys on hyvin pitkäaikaista.

Vuosi luonnossa

Ruovikoiden erikoistunut

Viiksitimali on hauskan näköinen ja tosi erikoistunut ruovikoiden lintu. Se liikkuu parvissa, joiden sijainnin äänet paljastavat.

Vuosi luonnossa

Kevättä rinnassa

Kirkas aurinkoinen päivä vilkastutti tänään lintuja pihalla ja puutarhassa. Kevättä rinnassa!

Vuosi luonnossa

Puukiipijä, oman puunsa kulkija

Puukiipijä, tämä aivan omalaatuisensa lintu, on esiintynyt pari kertaa kuvissa tiaisparven ja ruokintapaikan yhteydessä. Se ansaitsee muutaman sanan ihan vain itsestäänkin.

Vuosi luonnossa

Hipsteri hippiäinen

Yhden hauskan jutun ovat muutamat yksittäiset hippiäiset oppineet viime vuosina. Ne osaavat tulla metsän talviruokintapaikalle. Iskevät nopeasti muutaman nokkaisun talia tai poimivat lumelta pudonneita talin tai jyvänmurusia. Pitkään ei hippiäinen kerralla viivy, kun se taas pyrähtää eteenpäin.

Vuosi luonnossa

Suklaanruskea pähkinälehtojen komistus

Pähkinähakki, samoin kuin kuukkeli ja närhi ovat kauniita, mielenkiintoisia, pieniä varislintuja. Kaikki kolme ovat taitavia ruoan kätkijöitä talven varalle. Samoin niiden äänet ovat hauskoja ja moninaisia.

Vuosi luonnossa

Fasaani mieluummin juoksee kuin lentää

Ensimmäiset fasaanit istutettiin Suomeen vuosina 1901–1902 Helsingin Malmille. Vesisateiden jälkeen jäätyvät hanget eivät helpota fasaanin ruoanhankintaa.

Vuosi luonnossa

Hyönteiset katoavat

Dramaattisen uutisen hyönteisten katoamisesta tulee johtaa kasvaviin, aitoihin pyrkimyksiin muutoksen aikaansaamiseksi ympäristön haavoittuneeseen tilaan.

Vuosi luonnossa

Herra harakka hieno niin...

Harakka on aito paikkalintu. Se on lähellä ihmistä. Mutta se on äärimmäisen valpas ja sillä on harakan refleksit.

City-varpushaukka vauhdissa

Kävelylenkillä kaupungissa tai kylämiljöissä voi näin talvella hyvinkin osua varpushaukkaan. Pienikokoinen varpushaukka on taitava lentäjä ja nopea käänteissään.

Aivan ihana punatulkku

Punatulkku on kaunis, kotoinen lintu, sen äänet ovat tyyniä vihellyksiä ja koko olemus huokuu rauhaa ja kiireettömyyttä.

Oikullinen vihervarpunen

Pikkuisen vihervarpusen kanta on vahva, mutta vaihtelee kovasti koivun ja kuusen siemensatojen mukana. Pihabongauksessa tavattiin noin 1250 vihervarpusta eli tänäkin talvena vihervarpusia talvehtii.

Pöllöt huutavat jo

Pöllöjen hienot soidinhuudot kuuluvat jo nyt talvi-iltojen hämärissä. Pöllöretki ei ole ollenkaan pöllömpi juttu.

Pohjolan 110 kiljuhanhen talvi

Pohjolan kiljuhanhen alalajin maailman kanta on vain noin 110 -120 yksilöä. Ne talvehtivat Kreikassa Kerkinin järvellä. Mr. Blue nimen saaneen koirashanhen lähettimen avulla pyritään saamaan uutta tärkeää tietoa suojeluun kevätmuuton reitistä ja levähdyspaikoista. Syysmuutto jo paljasti uuden reitin.

Tänään talvisella ruokintapaikalla

Yksi idea: Jos tunnette paikkakunnaltanne ruokintapaikan, viekääpä hiihtolomalla nuoria koululaisia katsomaan tiaisten ja keltasirkkujen touhuja!

Hiljainen ja peloton pohjantikka

Hiljaisessa pohjantikassa on kuusikkokorpien tunnelmallista kuiskintaa. Tikka pesii lähes koko maassa, mutta painopiste on selkeästi pohjoisessa.

Peltopyyt piilosilla

Peltopyyt tarvitsevat elinpiiriinsä paitsi peltoaukeita myös suojaisia ojanvarsia, kuusiaitoja ja ladonalusia.

Kauralyhde pikkulinnuille

Kauralyhde on perinteinen osa lintujen ruokintaa talvella, samalla kaunis koristus.

Vuosi luonnossa

Närhi on kätkenyt talven varalle!

Närhi pärjää talvivarastojensa turvin. Närhi matkii taitavasti ja sillä on yllättäviä ääniä.

Vuosi luonnossa

Maakotkan lennossa on ketteryyttä ja voimaa

Kotkan uljaus, voima ja ketteryys korostuvat sen taitavassa lennossa metsämaastossa.

Vuosi luonnossa

Valo!

Ihana, että Suomessa on - ainakin vielä - myös talvi.

Vuosi luonnossa

Pörhistelyä pakkasessa

Linnuilta löytyy konstinsa pitää itsensä lämpimänä kovillakin pakkasilla.

Vuosi luonnossa

Tykky

Mikä se tykky eli tykkylumi oikein on. Se kun on niin kauniskin!

Vuosi luonnossa

Yksi linkki talviruokintaan

Nettikamerasta voit halutessasi katsella talvilintujen puuhia Virossa.

Vuosi luonnossa

Nyt viikonloppuna on pihabongaus!

On hauskaa, helppoa ja hyödyllistä osallistua pihabongaukseen!

Vuosi luonnossa

Metsässä kulkijan utelias ystävä

Kauniin ja monesti hyvin pelottoman kuukkelin näkeminen tekee aina iloiseksi.

Vuosi luonnossa

Käpytikka, hiljaisen metsän koputtelija

Hiihtäjä voi pysähtyessään kuuntelemaan hiljaista metsää kuulla koputusta. Useimmiten äänet ovat käpytikan.

Vuosi luonnossa

Lapintiaisen metsä

Lapintiainen on kaunis ruskean sävyinen pohjoisen tiainen, aito vanhojen metsien lintu.

Vuosi luonnossa

Talviaamun ja- illan lintumaisema

Lintukuvaajan ja -harrastajan ihanneaamu. Kaunis herkkä aamuvalo ja kolme eri lintulajia samassa talvipäivän kuvassa. Ilta taas päättyy voimakkaaseen ruskoon.

Vuosi luonnossa

Metsän kaunis valo

Maakotkat ovat valppaita. Ne odottavat ja varmistavat, että niille varatulla ruokintapaikalla voisi turvallisesti vierailla. Tänään ne nauttivat metsän kauniista valosta. Ne uskalsivat tulla.

Vuosi luonnossa

Maakotka luo erämaan tunnelmaa!

Komea maakotka luo erämaahan hienoa tunnelmaa.

Vuosi luonnossa

Valkoselkätikan kohtaaminen

Vuosi luonnossa

Pähkinänakkeli, akrobaatti

Pähkinänakkeli on ainoa Suomessa tavattava lintu, joka osaa juosta puunrunkoa alaspäin.

Vuosi luonnossa

Joki!

Kasarijoki eilen. Joki laskee maailmanluokan lintulahteen, Matsalunlahteen Viron Läänemaalla.

Vuosi luonnossa

Metsäkauriit lennossa!

Eiliset metsäkauriit saivat nauttia lumisateesta, tänään ne suorastaan lensivät auringonkin pilkahdellessa aamupäivällä.

Vuosi luonnossa

Retken ensimmäinen kuva

Kauriiden metsä. Ei ainoastaan hiilinielu tai hiilidioksidivarasto vaan elävää luontoa!

Vuosi luonnossa

Ti ti tsäääää tsäääää tsäääää

Hömötiaisella ovat ugrilaiset vokaalit edelleen kunnossa!

Vuosi luonnossa

Tänään siihen törmäsin

Tänään harmaapäätikka istahti ihan lähelleni koivuun Sipoossa.

Vuosi luonnossa

Harmaapäätikka, metsän salamyhkäinen!

Harmaapäätikan äänet ovat viehättäviä, sävyltään salaperäisiä ja tunnelmaa luovia.

Vuosi luonnossa

Ahman ankara elämä

Ahma on hieno eläin, joka elää ankarissa olosuhteissa.

Lapinpöllön tiukka katse!

Lapinpöllössä on mahtavaa metsäerämaan tunnelmaa!

Palokärjen huuto salolta!

Palokärjen voi nähdä myös lähellä asutusta.

Lintuja kaupungin laidalla

Talvisella kävelyretkellä voi törmätä vaikka urpiaiseen.

Heiluhäntä

Oravat viihtyvät hyvin kaupunkien puistoissa, mutta luonnossa niiden koti on havupuuvaltaisissa metsissä.

Koskikara, saukon naapuri

Koskikara laulelee jo talvella koskien partailla viserteleviä tarinoitaan.

Kukon askelen verran!

Vanha kansa tiesi, että päivä on tapanina jo kukon askelen verran pitempi.

Nyt voit löytää saukon!

Jäljet hangella paljastavat saukon.

Metsän hiljaisuudesta kuuluvat linnut!

Talvinen metsä on usein aivan hiljainen. Kuitenkin yhtäkkiä, jostakin, kuin tyhjästä, ilmestyy tiaisparvi ja tuo hiljaisuuteen sopivat äänet.

Uudenvuodenlupaus töyhtötiaiselle!

Töyhtötiainen on luonnon monimuotoisuuden tärkeä mittari. Kun metsässä asustaa töyhtäri, se kertoo, että metsän monimuotoisuus toteutuu.