7/2021

Konstit on monet, joilla talvilinnut pärjäävät pakkasilla.

Hömö- ja lapintiaiset laskevat kovilla pakkasilla ruumiinlämpöään yöksi jopa useilla asteilla ja vähentävät talviyön energiankulutusta. Kiristyvä pakkanen lyhyenä talvipäivänä on silti haaste riittävän ravinnon keräämiseen. Tiaisten höyhenistön hyvä lämmöneristys joutuu jo koetukselle.

Hömötiainen kuuluu metsän tunnelmaan.

Metsien monimuotoisuuden tulee toteutua, jotta metsä tarjoaa riittävän ravinnon myös talvella tiaisille.

Kauniin ruskean sävyinen lapintiainen.

Hippiäiset saattavat kerääntyä tiiviiksi ryhmäksi vieri viereen ja yhteinen lämpö hyödyttää kaikkia. Nyt on tehty havaintoja myös hippiäisten kiepistä, eli yöpymisestä hangen alla.

Hippiäinen, Euroopan pienin lintu, on 10 gramman painoinen.

Kanalinnut menevät lumikieppiin. Pehmeä pakkaslumi eristää hyvin ja antaa suojan viimalta. Hanki antaa näkösuojaa kanahaukaltakin, joka joutuu ratkaisemaan energian saantinsa hyvillä metsästystaidollaan tai vierailluillaan haaskoilta.

Matala hanki ei anna peltopyille mahdollisuutta mennä kieppiin. Ojanvarren pusikosta tai ladosta voi silloin löytää suojan.

Myös varpushaukan pärjääminen on kiinni metsästystaidoista. Saaliiton päivä tuo kylmän yön.

Varpushaukkakoiras on varsin pienikokoinen, samalla nopea käänteissään.

Kololinnut hakeutuvat yöksi koloihin pesimäajan ulkopuolellakin. Myös linnunpönttö antaa suojaa tuulelta. Usein kolossa voi yöpyä useitakin lintuja, jolloin lämpötalous paranee. Moni pihapönttökin tai rakennuksen kolo toimii talviasumuksena.

Tunnuslintumme palokärki yöpyy kolossa.

Maakotkan (kuva ylinnä) talvireviiri on laaja ja saamansa saaliin lisäksi kotka löytää myös haaskat ja pystyy repimään syvässäkin jäässä olevaa lihaa ravinnokseen. Nuoria lintuja talvi koettelee, ne ovat vasta syksyllä opetelleet saalistamisen taidon. Ne usein muuttavat etelämmäksi. Monet pöllöt lähtevät vaellukselle huonona myyrävuotena.

Hämeen järville palannut merikotka saa kalamiehiltä avannon laidalla aina muutaman ”roskakalan”. Kaunista yhteiseloa talvisilla järvillä.

Merikotka, kalamiehen kaveri.

Jos siemeniä ei ole riittävästi urpiais- tai vihervarpusparvien ravinnoksi, parvet siirtyvät paremmille ruokamaille. Niiden esiintyminen onkin hyvin vaihtelevaa. Urpiaiset pyrkivät siis selviämään siirtymävaelluksin.

Urpiaisen pörhöinen höyhenpeite antaa suojaa.

Jännä erikoistuminen on kehittynyt käpylinnuille. Niiden poikaset kuoriutuvat vaikka helmikuun pakkasilla, jos silloin vanhemmat löytävät riittävästi kypsiä kuusen ja männyn siemeniä poikasten ravinnoksi. Pesän hyvä vuoraus on tärkeä osa energian säästöä ja poikasten lämpötaloutta. Jos siemeniä ei olisi, siirtyvät käpylinnut pesimään jopa tuhansia kilometrejä sopiviin metsiin, joissa syötävää on kriittisenä hetkenä tarjolla.

Käpylinnun poikasten kuoriutuminen osuu havupuiden siementen kypsymiseen.

Sula vesi on vedessä ruokailevien lintulajien osalta välttämätön talvehtimisen edellytys. Jos talvehtivan joutsenen sula menee jäähän, on pakko siirtyä edemmäksi lounaaseen. Vain uusi sula paikassa, jossa pohjasta löytyy sopivalta syvyydeltä vesikasvillisuutta, antaa energiaa.

Laulujoutsenet merenlahdella tammikuussa.

Isokoskelon energian saanti on kiinni siitä, että koskessa on kalaa tai vaikkapa nahkiaisia, joista voi nahistella.

Isokoskelokoirailla on tiukka kisa nahkiaisesta.

Erikoinen laji on sinisorsa. Töölönlahdella se on kesy pullasorsa, erämaajokien koskissa arka ja eksoottinen laji, joka löytää pakkasellakin riittävästi syötävää. Sinisorsa osaa valita talvehtimiseen sellaiset virtapaikat ja kosket, jotka eivät jäädy pahimmillakaan pakkasilla.

Nämä sinisorsat olen kuvannut helmikuussa Varangin niemimaalla Jäämeren rannoilla Pohjois-Norjassa.

Koskikara on vapuslinnuistamme ainoa, joka on erikoistunut täysin veden antimiin. Se ahertaa koko pitkän pakkaspäivän suojaavassa höyhenpuvussaan hyisessä vedessä ja saa kiinni riittävään määrän erilaisia pieniä katkoja ja selkärangattomia tai löytää koteloituneita vesiperhosen toukkia. Jos sen sulat jäätyvät, siirtyy se etelämmäksi uusien sulien äärelle.

hippiäinenhömötiainenisokoskelokanahaukkakoskikaralapintiainenlaulujoutsenmaakotkamerikotkapalokärkipeltopyyPikkukäpylintuSinisorsaurpiainenvarpushaukka

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!