Vuosi luonnossa blogi jatkaa myös vuonna 2020. Ensimmäinen julkaistaan 7.1.2020. Sen jälkeen ma, ke ja pe, eli ensi vuonna joka toisena arkipäivänä, kun se tätä vuonna 2019 ilmestyi jokikinen päivä eli 365 blogia.

Luomuksen järjestämä talvilintulaskenta, jonka harrastajaornitoloogit toteuttavat, tuo tärkeää tietoa talvilinnuston kehityksestä, vaihteluista ja muutoksista. 

Lapintiainen tykkylumisessa kuutamossa on kuvattu lyhyen talvipäivän aamun sarastuksen aikaan Kuusamossa. 

Kaunis lapintiainen on vaarantumassa ilmastonmuutoksen ja Lapin metsien hakkuiden myötä.

Brunetti, pörröpää lapintiainen on ehtinyt jo saada poikueen lentoon. Kuvat tältä aamulta Inarista.

Yleensä jo huhtikuun alkupuolella töyhtötiainen aloittelee pesintää. Töyhtötiainen on yhtenä metsätiaisista tärkeä metsän ekologian mittari. Muut ovat hömötiainen ja pohjoisessa lapintiainen.

Nämä lapintiaiset ja vertailukuvana yksi hömötiainen on kuvattu toissapäivänä Inarissa. Metsätiaiset, hömö-, lapin- ja töyhtötiainen ovat osa suomalaista identiteettiä.

Lapintiainen on kaunis ruskean sävyinen pohjoisen tiainen, aito vanhojen metsien lintu.

Talvinen metsä on usein aivan hiljainen. Kuitenkin yhtäkkiä, jostakin, kuin tyhjästä, ilmestyy tiaisparvi ja tuo hiljaisuuteen sopivat äänet.

Jos näet lapintiaisen, ilmoita havaintosi kyselyyn!

Mistä retkeilijä löytää lapintintin? Lapintiainen on paikkalintu, nuoret voivat vähän vaeltaa, mutta ani harvoin kauas kotiseudustaan.

Talitintit ovat runsastuneet selvästi viime vuosikymmeninä, kertovat esimerkiksi talvilintulaskennat, joita tehdään taas joulun ja loppiaisen välissä. Laskentareittejä tamppaavat lintuharrastajat. He kirjaavat muistiin näkemänsä ja kuulemansa siivekkäät. Havainnot kokoaa Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo.