Suomen Luonto 1/2018
Alutagusen kansallispuisto – erämaista Viroa Peipsijärven ja meren välissä
Alutagusen kansallispuisto Peipsijärven pohjois-puolella tarjoaa metsiä, soita ja hiekkarantoja.
Alutagusen kansallispuisto Peipsijärven pohjois-puolella tarjoaa metsiä, soita ja hiekkarantoja.
Luonto tilastoina: Raakku elämän virrassa
Suomen vanhin eläin eli 215 vuotta Luttojoessa. Valtakunnat vaihtuivat, joki mullistui. Tutustu raakun pitkään elämään.
Suomen vanhin eläin eli 215 vuotta Luttojoessa. Valtakunnat vaihtuivat, joki mullistui. Tutustu raakun pitkään elämään.
Metsäpöly mulle tuokaa
Suomessa on kehitetty metsämikrobiuute eli metsäpöly, joka vahvistaa ihmisen vastustuskykyä.
Suomessa on kehitetty metsämikrobiuute eli metsäpöly, joka vahvistaa ihmisen vastustuskykyä.
Virtaveden valtakunnassa
Kurkistetaan nyt pinnan alle monimuotoiseen virtavesiluontoon. Siellä, alati liikkeessä olevassa maailmassa asustaa suodattajia, pilkkojia ja ...
Kurkistetaan nyt pinnan alle monimuotoiseen virtavesiluontoon. Siellä, alati liikkeessä olevassa maailmassa asustaa suodattajia, pilkkojia ja petoja.
Homo sapiens: Ihmisen ja luonnon tulkki
Suomentaja Sari Karhulahti laittoi Ikipuut -ekoromaanin käännökseen palan sydäntään.
Suomentaja Sari Karhulahti laittoi Ikipuut -ekoromaanin käännökseen palan sydäntään.
Todellisuustutka
Mieli on ihmeellinen asia, parhaimmillaan siellä, missä ei ole tienviittoja. Lue tai kuuntele Johannes Enrothin ...
Mieli on ihmeellinen asia, parhaimmillaan siellä, missä ei ole tienviittoja. Lue tai kuuntele Johannes Enrothin kolumni.
Tuulelta vaan vastauksen saan?
Kiilusilmäinen luonnonsuojelija on tuulivoimatuskassaan kuin harakka tervatulla katolla.
Kiilusilmäinen luonnonsuojelija on tuulivoimatuskassaan kuin harakka tervatulla katolla.
Karhu syksyisessä maisemassa
Katselemme karhua syksyisessä metsässä, niityllä ja suolla.
Katselemme karhua syksyisessä metsässä, niityllä ja suolla.
Lajikoulu: Opi tunnistamaan yleisiä lakkikääpiä
Tervetuloa kääpäkouluun! Pörrökääpä, pökkelökääpä ja rusokantokääpä kumppaneineen eivät pidä paljon melua itsestään, mutta ilman niitä ...
Tervetuloa kääpäkouluun! Pörrökääpä, pökkelökääpä ja rusokantokääpä kumppaneineen eivät pidä paljon melua itsestään, mutta ilman niitä kaatuneiden runkojen puuaines ei palaisi kiertoon.
Viikon luetuimmat
Sikurirousku vai kangasrousku?Herkkutatti vai sappitatti?Lampaankääpä vai typäskääpä?Miten orava voi syödä kärpässientä?Suppilovahvero vai rustonupikka?Koivunkantosieni vai myrkkynääpikkä?Korvasienellä on syksyisiä sukulaisiaKeltavahvero vai valevahvero?Lajia etsimässä: Matsutake, harvojen herkkuUkonsieni vai ruskokärpässieni?
