Tavallaan yllättävää, mutta Helsingissäkin metsäkauriit ovat tulleet viime vuosina yhä enemmän tutuiksi, myös pihapiirissä.

Esittelyssä talviaktiivisia hyönteisiä.

Uusia metsäruokintapaikalle oppineita metsän lintuja ovat mm palokärki, hippiäinen, pyrstötiainen ja puukiipijä.

Kiista koskee Länsi-Lapissa Kolarin ja Pellon kuntien rajalla sijaitsevaa Aalistunturin aluetta. Pelkästään se, että taimikoista poistetaan satavuotiaat puut, osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuutta huomioida. Lisäksi alueen hakkuilla pirstominen on kaikkea muuta kuin luonnon monimuotoisuuden huomioimista.

Kaamos on hieno ajanjakso monine sävyineen ja tunnelmineen.

Tärkein kuusitiaisen tuntomerkki on mustan päälaen valkoinen, hyvin erottuva niskalaikku ja musta kaulaliina melkein koko kaulan ympäri ja kirkkaat äänet tii-tii ja kevätlaulu piitjy - piitjy -piitjy.... Pienin tiainen on vähän suurempi kuin Euroopan pienin lintu hippiäinen ja piskuinen peukaloinen.

Suden suurta merkitystä virolaisille korostaa, että sudesta on kirjattu talteen peräti 523 kansalliseläimen nimeä. Todellinen folkloren eläin.

Tässä kirjoituksessa käsittellään hietikkokiitäjäistä ja sen elinvaiheita.

Olemme asuneet useissa vanhoissa hirsitaloissa, mutta nykyinen kotimme on ensimmäinen, jonka keittiössä ei ole vilistänyt pikkujyrsijöitä.

Kannattaa katsella ja kuunnella!

Haarapääskyn suhde ihmiseen ainakin täällä pohjoisessa on niin läheinen ja pitkäaikainen, että kannan väheneminen tuo surun ja haikean mielen haarapääskyn tilanteesta. Mikä on haarapääskyn tulevaisuus?

Joulukuu on alkanut tavanomaista viileämpänä ja luntakin on tullut. Monesti unohtuu se, miten vaihtelevaa Suomen talvi-ilmasto oikeastaan on.

Jean Sibeliuksen sinfoninen runo Tapiola on saanut nimensä Kalevalan metsän jumalasta Tapiosta. Kuuntele äänite jutun lopusta.

Ikivanhojen puiden ja ikimetsien tulisi aina olla suojeltuja.

Jää on saanut hennon lumiverhon. Kun pintaa pyyhkäisee luistimen terällä tai kintaalla, paljastuu alta teräsjää. Sen läpi näkee järven tummuudesta työntyvät kasvit. Jäätä ei ole luistimen alla kuin reilut viisi senttiä. Sen paksuinen teräsjää kantaa luistelijan, mutta tarkkana saa olla.

Esittelyssä kimaltelevat lehtikuoriaiset.

Metsähallitus on juuri julkaissut vuoden 2022 tiedot saimaannorpasta. Kanta on hieman kasvanut. Samalla luvut kertovat, kuinka herkkä norpan tilanne on. Tiesitkö Päijänteen tai Hämeen norpasta?