Hanhien etujoukot ovat jo täällä. Paljon tulijoita on odotuksissa. Blogin kuvista voit opetella eri hanhilajeja.

On aika vilkaista vielä muutamiin kevättalven aikana kuvaamiini kiinnostaviin lintuihin, sillä nyt kevättalvi vaihtuu uudesti kevääseen. Lämpötilan noustessa vielä 30 sentin syvyinen etelän lumi sulaa vähiin tällä viikolla. Tähän asti hiljainen, välillä pysähtynytkin lintujen muutto etenee. Niinä päivinä kun tuuli puhaltelee lounaasta, voi ennustaa hienoja muuttoaamuja.

Törmäsin alkuvuodesta kirjakaupassa Selja Ahavan kirjoittamaan teokseen Nainen, joka rakasti hyönteisiä. Kirja herätti kiinnostukseni pelkästään nimellään - olenhan itse mies, joka rakastaa hyönteisiä. Takakannen kuvaus vahvisti odotuksia siitä, että hyönteiset ja entomologia olisivat myös merkittävässä roolissa tarinan sisällössä, joten lukupäätös syntyi siinä samassa hetkessä.

Blogissa kerron linnusta, joka tuli viime viikolla määritettyä vasta 55 vuoden päästä sen havainnosta.

Talvi keikahti kevääksi, taas takaisin talveksi, mutta missä tutut mustarastas, punatulkku ja keltasirkku ovat nyt, sitä valottaa blogi.

Blogissa kurkistetaan alkukevään lintujen muuttoaamuun. Miltähän näyttää?

Puuterilumeen pyllähtämisiä ja tykkylumimaisemia tuntureiden laaksoissa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.

Hyönteinen pienen kauhukertomuksen sivuosassa.

Oravalla on erikoinen historia. Onpa oravannahka ollut rahayksikkökin! Nyt orava elelee enemmän ihmisen lähellä mm. puistoissa.

BirdLife Suomen Vuoden linnulla on kaksi eri sukunimeä.

Jutussa kerrotaan niistä monista keinoista, joilla linnut ovat sopeutuneet pärjäämään talven pakkasissa ja selviämään pitkän kylmän yön yli. 

On järjetöntä, että samaan aikaan kun metsiä ennallistetaan, valtion omistamia luonnolle arvokkaita vanhoja metsiä hakataan sileäksi. Toinen käsi tarjoaa jo suojelluille metsille hoivaa, toinen käsi tuhoamalla tuhoaa metsien monimuotoisuutta.

Pieni pöllö huutaa hienot vihellyksensä, yksittäiset huudot ja herkän äänisarjan aamu- ja iltahämärissä. Blogi kertoo yhden varpuspöllön tarinan.

Näkinpartaislevät eivät ole mitään tyhjänpäiväisiä pohjaanjuurtujia, vaan niillä on korvaamattoman tärkeä rooli matalien merenpohjien ekosysteemissä.

Auringonnousu talvisen Kukastunturin laella tykkylumikuusten suojassa on kuin retkeilijälle varattu yksityisnäytös.

Katsopas, montako sutta löydät ensimmäisestä kuvasta. Vastaus löytyy myöhemmin tekstissä.

Oli kohteena sitten lähipuiston mäki, merenranta tai kauempana oleva metsä, lyhyelläkin retkellä on kiva olla edes vähän evästä mukana.

Kertomus siitä, kuinka yksi tavanomainen laji aiheutti kahden uuden lajin löytymisen Suomesta.

Lumi on peittänyt keltasirkun sulan maan ruokapaikat. Niinpä se hakeutuu parvina maalaispihoihin, hevostalleille, lintulaudoille ja ruokintapaikoille. Keltasirkun herkkua ovat kauranjyvät ja vanhanaikainen kauralyhde.