Kalasorsalla on pitempi muuttoaika kuin muuttomatka. Kuvat on otettu pari kolme viikkoa sitten Tenon suistosta. Isoille järvillemme kalasorsia kokoontuu pian tuhantisin parvin.

Jutussa kerrotaan niistä monista keinoista, joilla linnut ovat sopeutuneet pärjäämään talven pakkasissa ja selviämään pitkän kylmän yön yli. 

Syksyn viivyttelijöiden etsiminen antaa sisältöä hiljenevässä luonnossa. Viivyttelevien lintujen joukossa on monta mielenkiintoista lajia.

Muuttomatkalla olevat isokoskelot kertyvät suuriksi parviksi jotka kalastavat yhteistyössä.

Isokoskelo on yksi Euroopan suomalaisimmista linnuista, noin 30 % Euroopan kannasta pesii Suomessa. 

Lintumaailmasta löytyy valtavasti erilaisia tapoja olla äiti, ja kaikki ne ovat parhaita mahdollisia.

Isoin parvin eteläisen Suomen järvenselillä vielä juuri ennen jäitä viipyvä Isokoskelo tunnetaan Ruijassa nimellä kalasorsa. Viron nimikin on hyvin osuva: jääkoskel.

Tänään katselin Kymijoen suistossa melkoista näytelmää, kun isokoskelot pyydystivät nahkiaisia paitsi koskesta, myös yrittivät ryöstää niitä vauhdikkaissa turnajaisissa toisiltaan.

Varanginvuonolla voi syksyllä nähdä muun muassa metsähanhia, laulujousenia, isokoskeloita ja merihanhia.

Isokoskelo on sopeutunut erinomaisesti sukeltavaan elämäntyyliin. Näitä karaistuneita lintuja jää meille usein paljonkin talvehtimaan. Toisaalta isokoskelo on myös ensimmäisiä muuttolintujamme.

100 päivää luonnossa -sarja esittelee havaintoja luonnosta 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden ajan. Nahkiaiset maistuivat talvehtiville isokoskeloille viime viikolla Langinkoskella.

Harri Nurminen rakensi linnuille oman lautan, minkä ansiosta laituri pysyy siistinä.