
Lintujen äänet
Opettele lintujen ääniä. Tältä sivulta löydät Suomen Luonnon julkaisemat lintujen äänet.
Jokaisella kuikalla on yksilöllinen ääni. Ne myös viestivät äänellään eri lailla eri tilanteissa. Kuuntele kuikan erilaisia ääniä.
Pesimäpaikoilla alkaa kaikua kurkipariskuntien huutelu. Nuoret ja pesimättömät linnut kokoontuvat omiin parviinsa.
Opi erottamaan kyhmyjoutsen ja laulujoutsen. Parhaat tuntomerkit ovat lintujen nokassa ja kaulassa.
Lehto- ja mustapääkertun laulut solisevat kuin puro. Mustapääkertun laulun tunnistaa kauniin huilumaisesta äänistä.
Alkukeväästä metsissämme kiikittää vain pikkutikka. Toukokuussa toinen kiikittävä kolopesijä, käenpiika, saapuu muutolta kotireviiriä etsimään.
Rautiainen lienee yksi maamme yleisimpiä ja huonoimmin tunnettuja lintuja. Se on luonteeltaan epäluuloinen ja säikky, ja pidempään esillä…
Laulurastaan muutto alkaa maaliskuun lopulla ja toukokuuhun mennessä se on vallannut koko maan Metsä-Lappia myöten.
Kun peipon tuttu, iloinen säe kuuluu ensi kerran pihapuusta, monen sydämessä läikähtää.
Töpöpyrstöisen kangaskiurun valtakuntaa ovat harjunrinteet, mäntyjen reunustamat kallionlaet ja hiekkakuopat. Kuuntele myös ääni!
Merihanhen muutto alkaa jo maaliskuussa, vaikka hanhien pesimäpaikat ovat vielä jään peitossa.
Alli, mustalintu ja sepelhanhi ovat arktisen lintumuuton tunnuslajeja. Ne on helppo tuntea äänen avulla.
Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Sinitiaista voisi ulkoasunsa perusteella sanoa sähäkäksi punkkariksi. Sininen päälaki ja pieni mutta…
Pieni palleromainen olemus ja ruosteenpunainen rinta, niistä punarinnan tuntee. Keväällä se yllättää vahvalla laulullaan.
Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Viherpeippo (Chloris chloris) on lintulautojen roteva bodari. Muodon puolesta se muistuttaa tikliä,…
Lapinpöllö on huuhkajan jälkeen suurin pöllömme, jopa 70 senttiä pitkä. Lapinpöllön soidinääni on vaimeneva, hyvin kumea puuskutus ”huh-huh-huh…”,…
Sarvipöllö muistuttaa huuhkajaa, mutta on alle 40-senttinen. Se pesii peltojen tuntumassa Etelä- ja Keski-Suomessa, siellä täällä Kainuusta Perämeren…
Suopöllö on sarvipöllön ohella ainoa muuttava pöllömme. Suopöllön soidinääni hitaasti puuskuttava, 10–20-tavuinen ”pu pu pu…”, johon naaras vastaa…
Lehtopöllö on lyhytpyrstöinen, liki 40 senttiä pitkä pöllö. Lehtopöllö pesii eteläisimmässä Suomessa Satakuntaa, Hämettä ja Etelä-Karjalaa myöten. Kuuntele…
Hiiripöllö on Suomessa pohjoinen pöllölaji, jonka vakituisinta aluetta ovat Lappi, Peräpohjola, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Hiiripöllö on haukkamaisen pitkäpyrstöinen,…
Helmipöllö viihtyy suurehkoilla havumetsäalueilla, joita kuusikkokorvet, suot ja pienehköt metsäpellot pirstovat. Soidinääni nouseva ”pu pu pu pu-pu-pu-pupu” .…
Viirupöllö suosii syrjäseutujen iäkkäitä kuusi- ja koivuvaltaisia havu- ja sekametsiä hakkuuaukeiden, metsäpeltojen ja rantojen tuntumassa. Viirupöllön soidinääni on…
Varpuspöllö on Euroopan pienin pöllö, vain punatulkun kokoinen. Se on päältä valkopilkkuisen ruskea, alta tummajuovaisen valkoinen. Opi tunnistamaan…
Huuhkaja viihtyy kallioisilla ja rauhallisilla metsäseuduilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Huuhkajan soidinääni matala, kumea kaksitavuinen ”huu-uu, huu-uu…”, joka toistuu…
Pajulintu (Phylloscopus trochilus) on Suomen yleisin lintu. Sen laulu muistuttaa peippoa, mutta soi mollissa.