Pitäjänlehdet uutisoivat joka kevät maaliskuisista kurkiauroista, mutta oikeasti noin varhain kuuluvasti kailottavina auroina ja jonoina saapuvat harmaalokit. Ne ovat siirtyneet keskitalveksi etelämmäksi vain sen verran mitä merialueidemme jäätyminen vaatii. Lokkilaumat vierailevat pesimäluodoillaan ja rannikon läheisillä järvillä jo ensimmäisinä kevättä henkivinä suojapäivinä, mutta pääjoukot palaavat niin meren- kuin järvenselillekin vasta suurempien sulien auettua.

Harmaalokit hakevat valtaosan ruoastaan kaatopaikoilta, kaupungeista ja satamista kekseliäin keinoin, minkä vuoksi niitä nimitetään syyttä suotta häiriköiksi. Ongelmat vähenisivät, jos ihmiset huolehtisivat jätteistään ja muusta lokinruuaksi kelpaavasta materiaalista tarkemmin. Erityisesti alle kolmevuotiaat, vaihtelevankirjavat pesimättömät lokit norkoilevat ihmiseltä liikenevää ruokaa. Vaikka harmaalokit nappaavat silloin tällöin toisten lintujen munia ja poikasia, on niistä paljon merkittävämpi hyöty petojen ja pesärosvojen karkottajina pesäpaikkojensa luota. Siksi sorsat, uikut ja monet muutkin linnut hakeutuvat pesimään lokkiyhdyskuntien likelle.

Harmaalokki
Larus argentatus
Gråtrut
Herring Gull
Hõbekajakas

Ääninäytteessä harmaalokki, taustalta kuuluu myös kalalokin ääni.

harmaalokkikevätlinnun ääniluonnonääni

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.