
Lintujen äänet
Opettele lintujen ääniä. Tältä sivulta löydät Suomen Luonnon julkaisemat lintujen äänet.
Jokaisella kuikalla on yksilöllinen ääni. Ne myös viestivät äänellään eri lailla eri tilanteissa. Kuuntele kuikan erilaisia ääniä.
Pesimäpaikoilla alkaa kaikua kurkipariskuntien huutelu. Nuoret ja pesimättömät linnut kokoontuvat omiin parviinsa.
Opi erottamaan kyhmyjoutsen ja laulujoutsen. Parhaat tuntomerkit ovat lintujen nokassa ja kaulassa.
Höristä korviasi! Nyt voi kuulla pikkukäpylinnun kaunista viserrystä. Kuuntele ääninäyte!
Lehto- ja mustapääkertun laulut solisevat kuin puro. Mustapääkertun laulun tunnistaa kauniin huilumaisesta äänistä.
Alkukeväästä metsissämme kiikittää vain pikkutikka. Toukokuussa toinen kiikittävä kolopesijä, käenpiika, saapuu muutolta kotireviiriä etsimään.
Rautiainen lienee yksi maamme yleisimpiä ja huonoimmin tunnettuja lintuja. Se on luonteeltaan epäluuloinen ja säikky, ja pidempään esillä…
Laulurastaan muutto alkaa maaliskuun lopulla ja toukokuuhun mennessä se on vallannut koko maan Metsä-Lappia myöten.
Kun peipon tuttu, iloinen säe kuuluu ensi kerran pihapuusta, monen sydämessä läikähtää.
Töpöpyrstöisen kangaskiurun valtakuntaa ovat harjunrinteet, mäntyjen reunustamat kallionlaet ja hiekkakuopat. Kuuntele myös ääni!
Keväiset huhuilijat uuttukyyhkyn ja sepelkyyhkyn tunnistaa helposti niiden kaksi- ja viisitavuisten säkeiden avulla. Kuuntele ja huomaa ero!
Merihanhen muutto alkaa jo maaliskuussa, vaikka hanhien pesimäpaikat ovat vielä jään peitossa.
Juttusarjassa esitellään kevään muuttolintuja ja niiden ääniä. Ensimmäisenä vuorossa on pulmunen, karaistunut tunturipaljakoiden asukki.
Myös syksyllä voi kuulla lintujen laulua. Tunnetuimpia syyslaulajia ovat kauniina päivinä muuttolinnut pajulintu ja tiltaltti. Pajulintukin on vienoine…
Talitiainen ja sinitiainen viettävät talvella kiertolaiselämää, toisin kuin havumetsien tiaiset. Talvella tiaiset voi tunnistaa niiden varoitus- ja kutsuäänien…
Alli, mustalintu ja sepelhanhi ovat arktisen lintumuuton tunnuslajeja. Ne on helppo tuntea äänen avulla.
Pohjantikan huutelua ja rummuttelua kuulee yleensä soidinaikaan maalis–huhtikuussa.
Maaliskuun lopulta alkaen kiurujen liverrys ilahduttaa taas luonnonystäviä. Taivaallinen meno jatkuu jopa kesäkuulle.
Varpunen ja pikkuvarpunen ovat aika samankaltaisia lintuja. Molemmat ovat yleisiä, mutta pikkuvarpunen on yleistynyt Suomessa huomattavasti myöhemmin. Varpuset…
Lintulaudan tai kuusiaidan lintusten sirkutuksen joukossa saattaa kuulua useinkin pienen kuusitiaisen sirkutus. Laulu muistuttaa hieman talitiaista, mutta on…
Näihin aikoihin voi kuulla korean punaisen punatulkkukoiraan laulamassa innokkaasti hiljaista, kirskuvaa ja tapailevan oloista lauluaan.
Tämä komea tuntureiden lintu on erittäin uhanalainen, sen kanta on taantunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä.
Pitkänokkainen kuovi olisi mukava nähdä useamminkin sille mieluisalla elinpaikalla pellolla, rantaniityllä tai avosuolla. Linnun paljastaakin useimmiten sen komea…
Palokärki on suurin tikkamme – ja myös kuuluvin. Näin keväisellä soitimellaan se rummuttaa puun runkoon tai tolpan nokkaan…
Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Sinitiaista voisi ulkoasunsa perusteella sanoa sähäkäksi punkkariksi. Sininen päälaki ja pieni mutta…
Pieni palleromainen olemus ja ruosteenpunainen rinta, niistä punarinnan tuntee. Keväällä se yllättää vahvalla laulullaan.
Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Viherpeippo (Chloris chloris) on lintulautojen roteva bodari. Muodon puolesta se muistuttaa tikliä,…
Naaraan on haeskeltava jopa 15–20 leppälinnun, västäräkin, keltavästäräkin, niittykirvisen, järripeipon tai jonkun muun lajin pesää, jollaisessa naaras on…
Täyteläinen, melodinen, sointuva, syväntumma. Näin mustarastaan laulua kuvaili linnunäänten tuntija Jussi Seppä lähes sata vuotta sitten. Kuuntele ääninäyte!
Naurulokin tunnistaa kesäasussaan varmimmin tummanruskeasta päästä. Naurulokki pesii yleisenä koko maassa, Lapissa vähälukuisena.
Sirittäjä viettää talvensa trooppisessa Afrikassa. Suomeen sirittäjät palailevat touko-kesäkuussa, kun hyönteisiä riittää taas syötäväksi. Se suosii valoisia lehti-…
Tiltaltti on saanut nimensä laulustaan, jossa lintu tiputtelee “tilt talt talt tilt tylt tilt talt…” Sarja etenee kirkkaan…
Töyhtöhyypät palaavat Länsi-Euroopasta varhaisimpien muuttolintujen joukossa peltoaukeiden ensimmäisille pälville, mutta takatalvet pakottavat ne monena keväänä perääntymään vielä kerran…
Keväisin laulujoutsenten pesimävesiltä kaikuu kova metakka, kun reviirinomistajat karkottavat liian lähelle tunkeutuvia uudispareja loitommalle. Vapun jälkeen kailotus lakkaa,…
Lapinpöllö on huuhkajan jälkeen suurin pöllömme, jopa 70 senttiä pitkä. Lapinpöllön soidinääni on vaimeneva, hyvin kumea puuskutus ”huh-huh-huh…”,…
Sarvipöllö muistuttaa huuhkajaa, mutta on alle 40-senttinen. Se pesii peltojen tuntumassa Etelä- ja Keski-Suomessa, siellä täällä Kainuusta Perämeren…
Suopöllö on sarvipöllön ohella ainoa muuttava pöllömme. Suopöllön soidinääni hitaasti puuskuttava, 10–20-tavuinen ”pu pu pu…”, johon naaras vastaa…
Lehtopöllö on lyhytpyrstöinen, liki 40 senttiä pitkä pöllö. Lehtopöllö pesii eteläisimmässä Suomessa Satakuntaa, Hämettä ja Etelä-Karjalaa myöten. Kuuntele…
Hiiripöllö on Suomessa pohjoinen pöllölaji, jonka vakituisinta aluetta ovat Lappi, Peräpohjola, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Hiiripöllö on haukkamaisen pitkäpyrstöinen,…
Tunturipöllöt vaeltavat pitkin Jäämeren rannikkotundraa ja Fennoskandian tunturiylänköjä sen mukaan, mistä ne löytävät tarpeeksi sopuleita pesiäkseen. Kuuntele tunturipöllön…
Helmipöllö viihtyy suurehkoilla havumetsäalueilla, joita kuusikkokorvet, suot ja pienehköt metsäpellot pirstovat. Soidinääni nouseva ”pu pu pu pu-pu-pu-pupu” .…
Viirupöllö suosii syrjäseutujen iäkkäitä kuusi- ja koivuvaltaisia havu- ja sekametsiä hakkuuaukeiden, metsäpeltojen ja rantojen tuntumassa. Viirupöllön soidinääni on…
Varpuspöllö on Euroopan pienin pöllö, vain punatulkun kokoinen. Se on päältä valkopilkkuisen ruskea, alta tummajuovaisen valkoinen. Opi tunnistamaan…
Huuhkaja viihtyy kallioisilla ja rauhallisilla metsäseuduilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Huuhkajan soidinääni matala, kumea kaksitavuinen ”huu-uu, huu-uu…”, joka toistuu…
Joutsenet kerääntyvät näin syksyisin yhteen suojaisiin lahtiin, soille ja pelloille. BirdLife Suomen Joutsenbongauksessa 26.–27.10. havaittiin yhteensä noin 52…
Krääh sanoo närhi, jonka tunnistaa hyvin tästä varoitus- ja kutsuäänestä – komean höyhenpuvun lisäksi.
Lokkikoulussa tutustutaan selkälokkiin. Selkälokista erotetaan neljä alalajia, joista nimialalaji (Larus fuscus fuscus) pesii Suomessa.
Merilokki on lokeista suurin ja ylväin. Nimensä mukaisesti se pesii rannikolla ja muutamien suurimpien järvien saarilla sekä Pohjanmaan…
Kalalokki on yleisin lokkimme. Tämän harmaasiiven kannaksi maassamme on arvioitu 80 000 paria, josta suurin osa, noin 55…
Pikkulokki on nimensä mukaisesti pieni ja siro lokki, joka muistuttaa naurulokkia sysimustine päineen ja niskoineen. Lokkikoulussa tutustutaan pikkulokkiin.
Nimensä mukaisesti harmaanoloinen harmaalokki muistuttaa puvultaan kalalokkia, mutta on tätä selkeästi isompi, toiseksi suurin lokkimme heti merilokin jälkeen.…
Tervapääsky on sopeutunut ilmaelämään paremmin kuin mikään muu lintu, ja melkein koko elämänsä se ilmassa viettääkin. Viikatteenterän muotoiset…
Pääskysestä ei päivääkään, sanoi vanha kansa kesää odottaessaan. Totta onkin, että pääosa pääskysistämme saapuu Suomeen vasta kesän kynnyksellä,…
Ensimmäiset pajulinnut palaavat trooppisesta Afrikasta eteläisimpään Suomeen vapun aikoihin ja alkavat oitis kuuluttaa elinpiirinsä valtauksesta mollisointuisella, loppua kohti…
Vapun aikoihin pihapöntöllä soi uusi sävel: jankuttava, hidasrytminen ”tsiro-tsiro-tsipp-tsipp, tsiro-tsipp-tsiro…”. Oksalla seisoo terhakanoloinen mustavalkoinen kirjosieppo, joka kohauttelee siipiään…
Toukokuun alkupuolella, kun Suomen- ja Pohjanlahden meriharakat ovat jo aloittaneet pesintänsä, suuriakin meriharakoiden auramaisia ja jonomaisia parvia muuttaa…
Punarinta on metsiemme parhaita laulajia, alkukevään ainutkertainen tunnelmanluoja. Laulu on hyvin korkeaa ja haurasta, väreilevää visertelyä, joka jatkuu…
Kuu kiurusta kesään, tiesi vanha kansa. Totta onkin, että kiuru palaa Suomeen ensimmäisten muuttolintujen joukossa, kilpaa töyhtöhyyppien, kottaraisten,…
Pitäjänlehdet uutisoivat joka kevät maaliskuisista kurkiauroista, mutta oikeasti noin varhain kuuluvasti kailottavina auroina ja jonoina saapuvat harmaalokit.
Leppälintu on suurelle yleisölle tuntemattomampi kuin esimerkiksi kirjosieppo, vaikka molempien äänen voi kuulla monissa puistoissa ja puutarhoissa.
Laulurastaan jankuttava laulu kuuluu kevään ja alkukesän iltoihin kuusikossa.
Pajulintu (Phylloscopus trochilus) on Suomen yleisin lintu. Sen laulu muistuttaa peippoa, mutta soi mollissa.