Syksyllä Pohjanmeren rannikolla Saksassa ja Hollannissa epidemiaksi kehittynyt korkeapatogeeninen lintuinfluenssa on levinnyt myös Ruotsiin ja Norjaan. Suomesta tapauksia ei vielä tunneta.
Vuoden 2020 lokakuussa Ilkka Juva ja Ilkka Laiho olivat veneellä palaamassa illaksi Nauvon Stenskäriin. Suurella selällä he näkivät lokkien syöksyvän kohti jotakin otusta meressä.
Uutiskatsauksessa kerromme muun muassa rahkasammalen nostosta arvokkaalla Kihniön Sarvinevalla, maakotkan ja tunturihaukan pesimävuodesta, sekä Etelä-Amerikan Pantanalin kosteikon ennätyksellisistä tulipaloista.
Joka kerta, ei toki niin usein, kun olen osunut tilanteeseen, jossa merikotka hätyyttelee joutsenia tai pikkujoutsenia, hämmästyn kohteen kokoa. Miten kohtaamisissa käy? Tähän asti merikotka ei ole saanut saaliikseen joutsenia.
Luonnonsuojelutoimien ansiosta kymmenien lintu- ja nisäkäslajien sukupuutto maailmasta on saatu estettyä kolmen viime vuosikymmennen aikana. Suomessa ja naapurimaissa kiljuhanhi ja naali kävivät lähellä paikallista sukupuuttoa, mutta kumpikin laji on saatu autettua kaikkein vaikeimman ajan yli.
Merikotkan vahvistuminen Suomesta katoamisen partaalta elinvoimaiseksi on luonnonsuojelutyön ja vapaaehtoisten lintuharrastajien vuosikymmenten työn merkittävä saavutus.
Merikotkat pesivät harmaahaikaroiden vanhastaan asuttamalla saarella Helsingin Viikissä. Asetelma on mielenkiintoinen, niin kuin oli eilinen lintupäivä Viikillä muutoinkin.
Hiirihaukkoja ja piekanoja voi nähdä viivyttelemässä ja talvehtimassakin Etelä-Suomessa, jos myyräkannat ovat hyvät. Merikotkille kalastajat jättävät ateriaksi roskakaloja jäälle.
Merikotkan toipuminen on huikea. Kuilun partaalta menestystarinaksi ja hyväksi esimerkiksi myös muille suojelutoimenpiteille ja tavoitteille. Osaltaan asiantuntijoiden ja satojen vapaaehtoisten harrastajien ja lintutieteilijöiden työ WWF:n työryhmässä on tuonut tulosta ja ansaitsee lämpimän kiitoksen pitkäjänteisestä sitoutumisesta. Työ jatkuu Sääksisäätiössä.