Monet linnut ovat parveutuneet ja parveutumassa syysmuutolle. Tuntuu, että yksittäin yöllä muuttavat hyönteissyöjä-pikkulinnut ääntelevät hiljaa kaikkialla pensaissa ja rehevillä ojanvarsilla. Syysmuutolla on pesinnän jälkeen paljon enemmän lintuja kuin oli kevätmuutolla. Kaunis haikeus valtaa luonnossa liikkujan mielen .
Kuvat: Samuli Haapasalo
Kurjen huudossa on haikeutta ja voimaa. Kurjet ovat jo hyvän aikaa kerääntyneet kesän luppokurkien kanssa parviin, joiden koko jatkuvasti kasvaa.
Iso osa kurkiperheistä liikkuu vielä keskenään. Pian ne liittyvät parviin. Ruokatilanne sekä aurinkoiset päivät, nousevat ilmavirtaukset ja sopivat tuulet ohjaavat parvien muutolle lähtöä. Tässä kuvassa taitaa olla vain yksi kesän poikanen, toiseksi viimeinen linnuista.
Merihanhia on joukoin rantaniityillä ja sänkipelloilla. Laiskan oloisesti metsästävä merikotka etsii rauhassa tilaisuuttaan. Esimerkiksi haapanat ja nokikanat täyttävät pian Viron parhaat matalat lintulahdet, kuvan Tahunlahdenkin, ehkä silloin on helpompaa. Kaikki blogin kuvat ovat Viron Läänemaalta eilisen ja toissapäivän lyhyeltä linturetkeltä.
Pieniä korentoja on paikoin valtavasti. Niinpä pikkulepinkäisillä on vielä hetken hyvin ruokaa muutolle valmistautuessa.
Kottaraiset kerääntyvät suuriinkin parviin. Ne ruokailevat rantalaitumilla ja -niityillä ja yöpyvät tyypillisesti ruovikoissa.
Tiklit ruokailevat parvissa kesantoniityillä ja rikkaruohostoissa. Kun ruokaa piisaa, tikleillä ei ole kiire muutolle, vaat ne kiertelevät levottomina pitkään syksyyn, osa talvehtii.
Sekä aamu- että iltaunisille syyskuu on hienoa aikaa nauttia niin aamu- kuin iltavaloistakin, sävykkäistä ruskoista, tunnelmallisista sumuista, kastepisaroista sekä syyspeltojen ja -niittyjen tutusta tuoksusta.