37/2022

Sääksisäätiö aloitti kalasääskestä, jota monet säätiön perustajat ja muut lintuharrastajat olivat auttaneet jo kymmeniä vuosia. Mukaan organisoitiin joitakin vuosia sitten pitkälti yksityisten harrastajien toimesta pelastettu merikotka ja myös muut petolinnut. Säätiön seuranta- ja tutkimustyöllä sekä mm. petolintujen pesäalustojen rakentamisella on tärkeä merkitys petolintujen suojelussa.

Yhteistyötä säätiö tekee mm. Luomuksen kanssa. Metsähallituksella on erityisseurannassa maakotka sekä tunturi- ja muuttohaukka.


Osuin lukemaan Sääksisäätiön toimintasuunnitelmaa kuluvalle vuodelle 2022. Erinomaisen tärkeää luettavaa kaikille luontoa harrastaville ja jokaiselle luonnon monimuotoisuudesta huolestuneelle. Kannattaa tutustua www.saaksisaatio.fi -sivuihin.

Vavahduttava teksti kertoo erityisesti metsäympäristön tilasta petolintujen kannalta:

”Petolinnut ovat Suomen luonnossa keskeisiä luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön tilan indikaattoreita. Petolintujen elinympäristöissä ja pesäpaikoilla tapahtuvat muutokset ovat yleensä näille lajeille haitallisia. Maamme 29 pesivästä petolintulajista 14 on uhanalaisia ja ihmistoiminnasta aiheutuvat maankäytön muutokset ovat ajamassa monia lajeja ahtaalle. Suomen metsistä 92% on talousmetsiä ja 8% suojelualueita. Etelä-Suomessa vain 2% metsistä on suojeltu ja vain 4% näistä suojelumetsistä on erityisen arvokkaita vanhoja metsiä (>120 v.). Useimmat metsien petolinnuista suosivat vanhoja metsiä tai ovat peräti niistä riippuvaisia”.


Suojelutyöllä on saatu merkittäviä tuloksia. Pesiviä kalasääskipareja on Suomessa nyt noin 1300-1400, merikotkapareja yli 600.

Erityisen tärkeää olisi, että valtio saa aitoja tuloksia vanhojen metsien suojelussa ja koko metsien todellisesti kestävän kehityksen saavuttamiseksi ja lajikadon torjumiseksi.

Nyt myös merikotka on sääksisäätiön seurannassa. Tämä merikotka lensi elokuussa Kuusamossa.

Sääksisäätiö on juuri julkaissut merikotkien vuoden 2022 pesimistiedot. Vapaaehtoiset tarkastivat 623 asuttua pesää. Merikotkaparilla on tyypillisesti myös vaihtopesiä, joista se valitsee. Täysikasvuisiksi varttui tänä vuonna 629 poikasta, mikä on hyvä pesimätulos. Keskiarvo pesivää paria kohti on siis melko tarkkaan yksi poikanen lentoon.

Mielenkiintoista on, että noin neljäsosa merikotkista asustaa sisämaassa mm. Koillismaalla ja Kainuussa, joiden suurille järville se on palannut.

kalasääskimaakotkamerikotkapetolinnutsääksivuosi luonnossa

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!