Helsingissä on seurattu muutaman vuoden ajan mielenkiinnolla Viikin Klobbenin (Loppi) saaren harvinaisia asukkaita. Vuonna 2020 merikotkapariskunta pesi saarella ensimmäistä kertaa.

Pesintä herätti urbaanin sijaintinsa vuoksi paljon mielenkiintoa. Monien suosimalla ulkoilualueella pääsi yllättäen katsomaan kotkien majesteetillista kaartelua niiden etsiessä ravintoa kolmelle poikaselleen.

Merikotka tekee risupesänsä puun latvaosaan ja käyttää sitä usein monia vuosia. Se etsii ravinnokseen kaloja, muita lintuja sekä raatoja. Kotka munii tavallisesti 2–3 munaa maaliskuussa, ja sekä koiras että naaras hautovat munia yhteensä 42–45 vuorokautta.

Sukupuuton partaalla 1970-luvulla ollut kotkakanta saatiin luonnonsuojelijoiden työllä elvytettyä ja se on nyt elinvoimainen. Merikotka on kuitenkin rauhoitettu ja sen häiritseminen varsinkin pesintäaikaan on kielletty. Myös merikotkan pesintäpuu on rauhoitettu luonnonsuojelulain perusteella.

Viime vuonna merikotkapari siirtyi saaristoon

Talven 2020–2021 pakkaset jäädyttivät Vanhankaupunginlahden, ja jäällä ulkoiltiin sankoin joukoin niin jalan, suksilla kuin luistimillakin. Varoituskylteistä huolimatta ihmiset menivät liian lähelle pesäsaarta. Osittain mahdollisesti tämän vuoksi kotkapari hylkäsi pesän ja käytti viime vuonna toista pesää kauempana Helsingin ulkosaaristossa. Tuokin pesintä epäonnistui ja pesästä löytyi myöhemmin kuollut poikanen.

Merikotkan pesä Klobbenin saarilla. Kuva: Eero Haapanen

Viikin ja Vanhankaupunginlahden alueen ja linnut läpikotaisin tunteva lintuharrastaja Eero Haapanen kertoo, että kotkapari on nähty Klobbenilla viimeksi 18.12.2021.

”Pesä putosi lokakuun myrskyssä tervalepän huipulta. Osa pesästä jäi viitisen metriä alemmas, harmaahaikaran pesän päälle, johon kotkat sitten rakensivat uutta pesää marras–joulukuussa”, Haapanen kertoo

Joulukuun jälkeen kotkat ova pysytelleet Klobbenilta poissa.

”Mahdollisesti se liittyy merialueen jäätymiseen. Kotkilla on parempi saalistaa merivyöhykkeessä, jossa on avointa vettä, vesilintuja ja raatoja”, Haapanen selventää.

Tammikuun alussa Vanhankaupunginselällä on ollut paljon verkkokalastajia. Heidän jäälle jättämänsä kalantähteet houkuttavat apajille lintuja – myös kotkia.

Jäämme siis odottelemaan, palaavatko kotkat Klobbenille. Kotkien pesinnän aloitus ajoittuu yleensä helmi-maaliskuun vaihteeseen. Nyt jäillä liikkuvien ihmisten toiminta vaikuttaa kotkien käyttäytymiseen, joten saari kannattaa kiertää kaukaa. Mikäli linnut palaavat, niitä voi katsoa kiikarilla alueen monista lintutorneista.

Merikotka

Haliaeetus albicilla

Tuntomerkit: Suuri kotka, leveiden siipien leveys voi olla jopa 2,5 metriä. Voimakas nokka ja leveät siivet, pyrstö on lyhyt ja vanhalla kokonaan valkoinen.

Elintavat, ravinto ja lisääntyminen: Meren rannoilla elävät kotkat pysyttelevät usein reviirillään, nuoremmat yksilön sekä Lapin merikotkat muuttavat saaristoon ja Itämeren alueelle talveksi. Ravintona kala, linnut, haaskat ja raadot. Munii huhtikuussa 1–3 munaa, joita molemmat hautovat.

Levinneisyys ja runsaus: 1970-luvulla sukupuuton partaalla, nyt kanta yli 500 paria. Pesii merialueilla, Lapissa suurten tekojärvien läheisyydessä, paikoin Kuusamossa ja Kainuussa sekä lounaisen Suomen sisämaassa.

Tiesitkö: Merikotkapariskunnat pitävät yhtä jopa koko elämänsä ajan.

merikotkapesintäVanhankaupunginlahtiViikki

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!