10/2022

Kanahaukka on lentänyt vauhdikkaasti haaskan lähellä olevalle oksalle. Hieno lintu. Kaksikin kanahaukkaa käy vuorollaan syömässä. Kuvauspaikka antaa ruokaa paitsi kanahaukalle myös mm. valkoselkätikalle sekä hömö- ja töyhtötiaisille.

Kanahaukka vilkaisee ensin, uskaltaako laskeutua alas.

Ja sitten aivan hetken miettimisen jälkeen nopea pyrähdys alas lumelle.

Mutta miksi keltasirkku istuu karahkalla aivan kanahaukan vieressä?

Ensinnäkin kanahaukka keskittyy haaskaan. Siinä on sille kylliksi hyvää syötävää. Ja toiseksi: keltasirkku on muutenkin sille aika pienikokoinen kiinni napattavaksi.

Valkoselkätikka ei sekään ole kaukana kanahaukasta, se saattaisi kokonsa puolesta olla enemmän vaarassa haukan iskulle, mutta valkoselkätikkakin on ruokaillut tässä jo kevättalven. Se on ollut varovainen.

Myös närhet saattavat jopa tieten tahtoen härnätä kanahaukkaa, mutta usein vain oksien suojista huudellen – kuitenkin yllättävän läheltä. Närhellä on totutuista poikkeavia ääniä, kun se kohtaa kanahaukan. Kooltaan närhi sopii kanahaukan saalislinnuksi.

Tässä kanahaukka suojaa haaskaa peittämällä ruokapaikan siipiensä alle. Selitys on, että toinen kanahaukka odottaa lähistöllä puussa vuoroaan ja ensin saapunut haluaa ruokailla ensin loppuun, ennen kuin antaa tilaa. Joskus syntyy kiistojakin, jopa tappeluita.

Tutkimuksissa on todettu, että monet lintulajit, jotka eivät ole kanahaukan ensisijaista ravintoa, saavat turvaa haukasta, kun pesivät sen reviirillä, jopa lähellä sen pesää. Sinne eivät uskalla ne linnut tai nisäkkäät, joista olisi näille pienemmille linnuille uhkaa, mutta ne varovat kanahaukkaa.

hömötiainenkanahaukkakeltasirkkunärhitöyhtötiainenvalkoselkätikkavuosi luonnossa

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.