Muistoissa säilyvät vuosikymmenien takaiset kauralyhteet punatulkkuineen ja keltasirkkuineen. Ilahduin, kun löysin pitkästä aikaa lyhteitä.

Klassillisen filologian dosentti kirjoitti harrastuksensa pohjalta kirjan Lintujen katselemisen taito.

Kanahaukka on taitava metsästäjä, mutta miten on mahdollista, että keltasirkku istuu avoimesti ihan sen lähellä?

On aika vilkaista vielä muutamiin kevättalven aikana kuvaamiini kiinnostaviin lintuihin, sillä nyt kevättalvi vaihtuu uudesti kevääseen. Lämpötilan noustessa vielä 30 sentin syvyinen etelän lumi sulaa vähiin tällä viikolla. Tähän asti hiljainen, välillä pysähtynytkin lintujen muutto etenee. Niinä päivinä kun tuuli puhaltelee lounaasta, voi ennustaa hienoja muuttoaamuja.

Talvi keikahti kevääksi, taas takaisin talveksi, mutta missä tutut mustarastas, punatulkku ja keltasirkku ovat nyt, sitä valottaa blogi.

Lumi on peittänyt keltasirkun sulan maan ruokapaikat. Niinpä se hakeutuu parvina maalaispihoihin, hevostalleille, lintulaudoille ja ruokintapaikoille. Keltasirkun herkkua ovat kauranjyvät ja vanhanaikainen kauralyhde.

Tähän blogiin on poimittu tutustuttavaksi ja vertailtavaksi muutama hieman vähemmän kuin jokapäiväisesti tuttu talvisen pihan lintu.

Blogissa yllytetään tutustumaan BirdLifen vikkonloppuna järjestämän pihabongauksen tuloksiin. Blogin luvut ovat tältä päivältä.

Keltasirkku viihtyy maatalon pihapiirissä tai sen lähellä ympäri vuoden. Talvehtivien keltasirkkuparvien tärkeänä ravintona on maalaispihan ruokintapaikalta ja vaikkapa hevostallin vaiheilta löytyvät kauranjyvät. 

Kullankeltainen keltasirkku koristaa peltomaisemaa ja metsänreunoja niin kesällä kuin talvella, vaikka osa keltasirkuista muuttaakin.

Pikkuisen vihervarpusen kanta on vahva, mutta vaihtelee kovasti koivun ja kuusen siemensatojen mukana. Pihabongauksessa tavattiin noin 1250 vihervarpusta eli tänäkin talvena vihervarpusia talvehtii.

Yksi idea: Jos tunnette paikkakunnaltanne ruokintapaikan, viekääpä hiihtolomalla nuoria koululaisia katsomaan tiaisten ja keltasirkkujen touhuja!