2/2024

Tiaiset ovat talviruokintapaikan ”peruskauraa”. Ilahduttavaa on, että erittäin uhanalaisen kategoriaan voimakkaan vähentymisen vuoksi joutunut hömötiainen sekä vähän paremmin säilynyt vaikka myös reilusti vähentynyt töyhtötiainen ovat molemmat viime vuosina säilyneet tällä ruokintapaikalla. Molempia on 2-3 yksilöä.

Kuusitiaisia käy yleensä noin 4-6 lintua, mutta syksyn suurvaelluksen jälkeen niitä on ollut talvella vähintäänkin tuplamäärä. Mikä määrä on vaelluksella tänne päätyneitä, mikä hyvin onnistunutta paikallisen pesinnän nuoria, en osaa vielä sanoa.

Mielenkiintoista on odottaa, miten talvilintulaskennan tuloksissa hömötiaisen määrä on kehittynyt. Tällä aidolla paikkalinnullahan havaittiin syksyllä poikkeuksellista vaellusta.

Tällä ruokintapaikalla isohkon uusmaalaisen suojelualueen hienot metsät tukevat  vähentyneiden metsätiaisten, hömö- ja töyhtötilaisten säilymistä. Mutta muutoin molemmat lajit ovat kovilla, varsinkin hömötiainen.

Töyhtötiaisen metsän keskitalven valot.

Pähkinänakkeli on asustellut joinakin talvina metsässä ja vieraillut silloin jatkuvasti ruokinnalla. Nyt pirteä ja äänekäs nakkeli puuttuu. Joskus ja hyvin vähäisessä määrin talvella kiertelevää lapintiaista en ole tällä talviruokinnalla koskaan nähnyt. Tali- ja sinitiaisen määrä vaihtelee talven eri vaiheissa. Osa sinitiaisista muuttaa, osa vaihtaa talveksi ruovikoihin, mutta välillä sinitiainen on yllättäen ylivoimaisesti runsain tiainen ruokinnalla.

Hippiäinen kävi viime viikolla hangella näreen juurella poimimassa tikkojen ja tiaisten tiputtamia siementalin pieniä murusia. Talven 2015-16 jälkeen, jolloin yksi hippiäinen ensi kertaa kävi ruokintapaikalla jopa neljän kuukauden ajan se oli ensimmäinen hippiäinen, joka hyödynsi talviruokintaa. Talvehtivia hippiäisiä on ympäröivässä kuusimetsässä.

Puukiipijä, aito ja omalaatuinen metsän lintu

Kylmät pakkaset toivat puukiipijänkin nauttimaan maahan murentunutta ruokaa, yleensä niitä on kaksi tai kolmekin. Ne pistäytyvät myös talilla. Pitkästä aikaa näyttäytyi pakkasilla myös kahdeksan yksilön sähäkkä, ”rätisevä” pyrstötiaisparvi, mutta katosi taas kierroksilleen,

Pyrstötiainen käy usein poimimassa hangelta pudonneita tali- ja siemenmurusia. Kokonainen parvi voi istahtaa syömään myös talipötkölle.

Punatulkku ja keltasirkku saapuivat ruokinnalle normaalia selvästi aikaisemmin, varmaan varhaisen lumipeitteen ja pakkasen myötä. Tyypillisesti ne ilmestyvät vasta keväthangilla. Viime viikolla huuteli kuusen latvasta myös urpiainen, joka hyvin vaihtelevasti näyttäytyy metsän talviruokinnalla. Kaksi mustarastaskoirasta on sinnitellyt ruokintapaikan jyvillä, mutta mustarastaat ovat tänä talvena kovilla ja talvehtiva kanta vähenee.

Keltasirkku, viroksi muuten talvike, on tottunut talveen. Kauranjyvät ovat keltasirkun mielestä parasta ruokaa.

Tänä talvena talviruokinnasta on varmasti apua linnuille. Varsin kylmän jakson ajoittuminen vuoden lyhyimpiin talvipäiviin tekee pienikokoisten lintujen riittävän ravinnonsaannin haasteelliseksi. Juuri nyt kannattaa varmistaa, että ruoka ei pääse loppumaan, kun sen tarve on suurin.

hömötiainenkeltasirkkukuusitiainenmustarastaspunatulkkupuukiipijäpyrstötiainensinitiainentalitiainentöyhtötiainenurpiainenvuosi luonnossa

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.